Keskustelu:Uskonnonvapaus

Kummastelen Käyttäjä:Joonasl:n intoa revertoida heti kun aletaan kirjoittaa valtionkirkoista: Mitä epäneutraalia muka on laittaa linkkisulkeita seuraaviin: positiivinen vapaus, negatiivinen vapaus, Valtionkirkko, rituaaliteurastus, eläinsuojelulaki, ehtoollisviini...

Mitä epäneutraalia muka on mainita sana julkinen valta, joka on abstraktisti oikeampi termi kuin valtio.

Mitä epäneutraalia muka on kirjoittaa, että Valtionkirkko on siis loogisesti tasapuolisuusvelvoitteen vastainen ilmiö.

Mitä epäneutraalia muka on esittää "ehkä"-sana lisäämällä, että naisten ympärileikkaus ei ainakaan kiistatta ole ole sitä tiettyä uskontoa johon se on liitetty viimeaikaisessa kotimaisessakin keskustelussa.

Jokainen voi itse lukea, seuraavan aiemman version perusteella, oliko Joonasl:n revertointi muuta kuin itsessään häneltä NPOV:

Uskonnonvapauteen eli vapauteen harjoittaa haluamaansa uskontoa kuuluu kolme osaa: positiivinen vapaus, negatiivinen vapaus ja valtion (julkisen vallan) tasapuolinen suhtautuminen.

Positiiviseen uskonnonvapauteen kuuluu esimerkiksi vapaus rukoilla, harjoittaa uskonnollisia menoja ja levittää uskontoaan. Negatiivinen uskonnonvapaus on vapautta uskonnosta, kenenkään ei tarvitse esimerkiksi osallistua jumalanpalvelukseen vastoin tahtoaan. Valtion tasapuolinen suhtautuminen tarkoittaa, että mitään uskontoa ei suosita toisten kustannuksella, eikä uskontoja yleisesti suosita tai rajoiteta toisin kuin uskonnottomuutta. Valtionkirkko on siis loogisesti tasapuolisuusvelvoitteen vastainen ilmiö.

Todellinen uskonnonvapaus edellyttää myös yhdistymisvapautta, koska uskonnollisia menoja harjoitetaan yleensä ryhmässä.

Vapaus uskontokritiikin julkaisemiseen voidaan laskea joko uskonnonvapauden tai sananvapauden osaksi. Kyse on mielipideasiasta, ja molemmat vapaudet ovat joka tapauksessa tärkeitä.

Suomessa uskonnonvapauden takaa Perustuslain 11 §. Uskonnonvapauden suhde muihin lakeihin ei ole itsestään selvä. Esimerkiksi rituaaliteurastus sallittiin erityisesti eläinsuojelulakia tehtäessä, samoin kieltolain aikana kirkoista sai ehtoollisviiniä. Toisaalta joihinkin uskontoihin ehkä kuuluva naisten ympärileikkaus on ainakin teoriassa pahoinpitelynä rangaistava teko. Kommentin jätti 84.251.178.249 (keskustelu – muokkaukset).

Raamattu vs. Mein Kampf

Raamatun ja Mein Kampfin välillä oleva oleellinen ero on siinä, että ensin mainittu katsotaan edelleen olevan vakavasti otettavaa kirjallisuutta, missä jälkimmäinen nähdään historiallisena tekstinä. Mein Kampfin vakavasti ottavat ovat niin pieni ryhmä, että Mein Kampfin myyminen kirjakaupassa ymmärretään historiallisesti merkittävän julkaisun myymiseksi, kun taas jos tekisin jonkun poliittisen pamfletin, jossa käskettäisiin tekemään samoja asioita, niin se tietysti kiellettäisiin, koska siinä "kiihotettaisiin" pahoihin tekoihin. Raamattu on mielestäni tässä eri asemassa. Se ymmärretään edelleen laajasti vakavasti otettavaksi teokseksi, joka antaa suoraan ohjeita ihmisille. Joskin fundamentalistinen tulkinta Raamatusta on nykyään enemmän marginaalissa ja tulkinta, jonka mukaan kukin valitsee sieltä haluamansa kohdat ja seuraa niitä, on vallitseva. Mielestäni siis Raamatussa on ohjeita pahoiksi ja laittomiksi katsottuihin tekoihin esitettynä semmoisessa kontekstissa, ettei niitä saisi uskonnon ulkopuolella vastaavantyyppisessä kontekstissa esittää. En kuitenkaan jaksa ruveta miettimään, miten tämän eron saisi muotoiltua tuohon artikkeliin nyt, joten olkoot tällä kertaa. --128.214.205.4 7. huhtikuuta 2006 kello 11.39 (UTC)

Tuo kaikki on puhdasta omaa tutkimusta, joka on kehitetty kun alkuperäinen väite ei ollutkaan tosi. "Kommentoiva tyylilaji" a' 2004 pitäisi muutenkin karsia tällaisista artikkeleistaja pitäytyä vain todellisiin tosiasioihin. --ML 7. huhtikuuta 2006 kello 12.02 (UTC)

Joo, täytyy yrittää tehdä itse aloite Raamatun kieltämiseksi (tai pelkästään historiallista arvoa omaavaksi teokseksi) niin sitten voi myöhemmin viitata tuohon aloitteeseen tässä artikkelissa. --128.214.205.4 7. huhtikuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

Uskonnon erityisasema

"Esimerkiksi rituaaliteurastus sallittiin erityisesti eläinsuojelulakia tehtäessä". Kyllähän tämä on ihan relevantti lause, mikäli se on totta. Oleellista ei ole kysymykset siitä, onko jonkun tietyn uskonnon jutut rituaaliteurastusta vai ei, jos laissa on näin nähty.

Laissa sanotaan sananmukaisesti "Kuitenkin sellainen uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa, on sallittu siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.". Ei siellä puhuta "rituaaliteurastuksesta" mitään. --Joonas (kerro) 7. huhtikuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

"samoin kieltolain aikana kirkoista sai ehtoollisviiniä". Tämän poistolle ei annettu perusteita. Mielestäni ihan relevantti huomautus.

"Uskonnonvapauden suhde muihin lakeihin on herättänyt toisinaan epäselvyyksiä, kun uskontojen piirissä on nähty sallittavan asioita, jotka uskonnon ulkopuolella ovat kiellettyjä.". En ymmärrä koko lauseen relevanssia. Eihän ehtoollisviinin nauttiminen kirkossa kieltolain aikaan ollut uskonnon piirissä hyväksyttyä, vaan maan silloinsen lain (eli maallisen vallan puolelta) hyväksyttyä. --Joonas (kerro) 7. huhtikuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Tuo ehtoollisviinin luvallisuus kieltolain aikana on muutenkin niin hakemalla haettu mitätön pikkuasia kuin voi olla. Olisit edes maininnut Jehovien vapautuksen asepalveluksesta. --ML 7. huhtikuuta 2006 kello 12.22 (UTC)

En ollutkaan itse lisännyt sitä. Esille tuomasi seikka on parempi. --128.214.205.4 7. huhtikuuta 2006 kello 12.25 (UTC)

"Toisaalta joihinkin uskontoihin kuuluva poikien ympärileikkaus on ainakin teoriassa pahoinpitelynä rangaistava teko." No eikö tämä ole myös selvästi totta? Ympärileikkaus ei ole lääketieteellisesti perusteltu (sitä ei nykyisen suomen lääketieteen edustajien mukaan suositella tehtäväksi siksi, että siitä olisi hyötyä - erinäisiä hyötyjä ja haittojahan ympärileikkauksella väitetään olevan), joten se on verrattavissa siihen, että leikkaisin pojaltani vaikka korvannipukat pois, irrottaisin palasen pakarasta tai tekisin jotain muuta laitonta. --128.214.205.4 7. huhtikuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

Tätä mieltä voidaan olla, mutta kyseessä on sinun oma näkemyksesi ja se (eikä sen puolen minunkaan mielipiteeni) kuulu tietosanakirjaan. Lain mukaan ympärileikkaus uskonnollisista syistä ei ole kielletty ja niitä tehdään julkisen terveydenhuollon piirissä. --Joonas (kerro) 7. huhtikuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Uskonnonvapaus

Teit melko reippaita poistoja Uskonnonvapausartikkelissa 31.10.2007. Olin koettanut sivua jo jonkin aikaa täydentää. Laajat poistosi kieltämättä vähän yllättivät. Myönnän, että lisäilin viitteitä vähän jälkijunassa, mutta ei siellä erityisen asiatonta tai virheellistä tietoa pitänyt olla. Olisin odottanut pientä keskustelua ensin. Kuulisin mielelläni perustelusi poistoille. Alexandrinos 5. marraskuuta 2007 kello 21.16 (UTC)

Esimerkiksi monet kristilliset lähteet tästä aiheesta ovat lähinnä mielipidekirjoituksia. Hyvä lähde artikkeliin on valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin kirjoitukset perusoikeuksia käsittelevissä teoksissa. Scheinin oli esimerkiksi niin sanotussa uskonnonvapauskomiteassa sen ainoa todellinen asiantuntijajäsen. --Thi 5. marraskuuta 2007 kello 21.29 (UTC)

Siirsin tämän omalta keskustelusivultani. Martin Scheininin artikkeli on minulla monistettuna toisaalla, en muista nyt kirjan nimeä. --Thi 5. marraskuuta 2007 kello 21.58 (UTC)

Kyllä. Professori Martin Scheinin on valtio-oikeuden hyvä professori. Hän on kirjoittanut hyviä kirjoja. Mitä sitten? Kysyin, millä peruteilla poistit laatimaani tekstiä. Onko Scheinin kanssani eri mieltä? Eikö olisi ollut parempi vaikka muokata tekstiä Scheininin kirjoituksiin viitaten, siis muokata eikä poistaa? Odottaisin vastausta poistamisperusteisiin. Tässä vaiheessa olen sitä mieltä, että tekstin poisto on ollut perusteeton.Alexandrinos 6. marraskuuta 2007 kello 08.27 (UTC)

Palautin aikaisemman version. Laitoin ainakin yhden viitteen kappaleeseen, joka ilmeisesti aiheutti huolta siitä, ettei siinä ollut lähdettä ollenkaan. Olen ehdottoman sitoutunut kehittämään ja parantamaan artikkelia. Sen pitää olla kattava, neutraali ja objektiivinen, myös erilaisia kantoja ilmaiseva, milloin ne ovat jotenkin yhteiskunallisesti relevantteja. Toivon saavani myös Thin tähän kelkkaan, että voisimme tätä yhdessä kehittää. Uusiotynkää en tästä toivo. Alexandrinos 8. marraskuuta 2007 kello 11.58 (UTC)

Uskonvapaus ja uskonnonvapaus

Artikkelissa ei lue uskonvapaudesta mitään. Onko se eri asia kuin uskonnonvapaus vai onko se (täsmälleen) sama asia? Uskonto ja usko ovat määritelmällisesti eri asioita. Onko niin, että uskontoon saa uskoa, mutta ei mihin tahansa uskoon? --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 10.03 (EET)

Englanniksi "freedom of religion" ja "freedom of belief" näyttävät olevan synonyymeja, ovat enkkuwikipedian artikkelissa heti alussa molemmat. Tulkitsen itse niin, että nämä ovat käytännössä sama asia, mutta jotkut ihmisryhmät haluavat korostaa jotain mielestään tärkeää näkökulmaa käyttämällä tuota uskonvapautta. Uskonnonvapaus on kuitenkin termi, jota virallisessa oikeuskäytännössä ja ihmisoikeussopimuksissa käytetään. --Thv (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 15.12 (EET)