Keskustelu:Työttömyys

(Ensimmäinen keskustelu)

Onkohan tämä...

"Suomessa oli elo-syyskuun vaihteessa 2009 269 500 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja oli vain 31 100 eli vain joka yhdeksäs työtön löysi teoriassa työpaikan. Käytännössä työttömien oli tätäkin vaikeampi työllistyä, koska osa työpaikoista täytettiin oppilaitoksissa kirjoilla olevilla tai sellaisilla vastavalmistuneilla henkilöillä, jotka eivät olleet ehtineet ilmoittautua työttömiksi"

...ihan näin? Toki työpaikkoihin tulee tekijöitä muiden kuin työttömien työnhakijoiden joukosta, mutta työttömiä myös työllistyy muualle, kuin työkkäriin ilmoitettuihin paikkoihin.

 –Kommentin jätti 95.223.240.37 (keskustelu) 5. syyskuuta 2011 kello 14.00‎ (EEST)

Verotus ja työttömyys

Osiossa väitetään "työn kysyntä reagoi voimakkaasti työvoimakustannusten alenemiseen", ja sillä lähteeksi tarjotaan Työpoliittisen Aikakauskirjan 1/2010 artikkelia "Matalapalkkatuki: hyvä idea, mutta ei toimi käytännössä", joka otsikkonsa mukaisesti toteaa, ettei matalapalkkatuki toiminut, vaikka se alensi työvoimakustannuksia. Samoin artikkeli toteaa loppupäätelmissään "Nyt saatu lopputulos lähes olemattomista työllisyysvaikutuksista on näet sopusoinnussa monen muun verotuksesta ja työllisyydestä tehdyn tutkimuksen kanssa. Esimerkiksi Lapin sotumaksualennuskokeilu ei vaikuttanut työllisyyteen juuri millään tavalla (Korkeamäki ja Uusitalo 2009). Yhtä pessimistiseen lopputulokseen ovat päätyneet myös Ruotsissa tehtyjä alueellisia työnantajamaksualennuksia arvioineet tutkimukset."

Toisena lähteenä on Sailaksen työryhmän muistio, jossa todetaan edellä mainitun Lapin sotumaksualennuskokeilun nollatyöllisyysvaikutus ja todetaan niinikään jo alussa, että "Kansainväliset tutkimustulokset työnantajamaksujen muutosten ja porrastusten vaikutuksista ovat varsin ristiriitaisia. Pohjoismaiden kokeiluissa ei ole havaittu ainakaan huomattavia työllisyysvaikutuksia."

Lähteet sisältävät kyllä myös ne väitteet, jotka artikkeliin on lisätty, mutta ottaen huomioon että kummankin lähteen keskeinen sanoma on, että työnantajamaksujen alentaminen (ja siis työvoimakustannusten alentaminen) Suomessa (ja Pohjoismaissa) ei näytä parantavan työllisyyttä, on osion nykyinen sisältö ja painotus ristiriidassa käytettyjen lähteiden kanssa. Sen lisäksi osio pitää muuttaa luettelomuodosta leipätekstiksi. -- Piisamson (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 00.16 (EEST)

Työllisyys

There shall be a separate article on Työllisyys, it should not be redirected to Työttömyys--VillaK (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 14.43 (EET)

Mainittu ohjaussivu oli luotu vuonna 2007 ja poistettu kesäkuussa 2013. Se luotiin uudestaan heinäkuussa 2013 ohjaamaan tähän artikkeliin ja poistettiin tammikuussa 2018 samoin perustein. Kun on ohjaus, se estää kunnollisen artikkelin kirjoittamisen aiheesta "Työllisyys". Voi kuitenkin olla niin, että joku luo kolmannen kerran pelkän ohjaussivun. --Pxos (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 16.05 (EET)

Työttömyys ja tuotannon lasku

tuo että työttömyys aiheuttaisi tuotannon laskua ei varsinkaan enää nykyään pitäne paikkaansa. tehtaiden koneet pyörivät jopa ilman ihmisen valvontaa. nykyään tuotannon pääasiallinen ajuri on kysyntä, ei siis se kuinka paljon pystytään tuottamaan, vaan se kuinka paljon käy kaupaksi. tähän kannattaisi etsiä nykyaikaisia automaation aikakauden lähteitä, sillä nykyään ihmisen tekemillä työtunneilla ei ole juurikaan merkitystä, ei myöskään työtä tekevän väestönosan koolla --Hartz (keskustelu) 23. joulukuuta 2017 kello 20.48 (EET)

Avointen paikkojen täyttäminen

Onko mitään tilastoja siitä ketkä täyttävät avoimet työpaikat? Täyttääkö avoimet työpaikat työttömät vaiko työpaikan vaihtajat? Monesti sanotaan, että työtöntä helpommin otetaan töihin henkilö, joka on jo töissä.--Custoo (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 12.15 (EET)

Tiedon muokkaus ja päivittäminen ajankohtaiseksi

Työttömille maksetaan Suomessa työttömyysturvaa kattamaan perustoimeentuloa ja mahdollistamaan henkilön pysyminen työmarkkinoilla. Tämä jaetaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja perustyöttömyysturvaan.

Miten mahdollistetaan henkilön joka on oikeutettu, tai ei ole estettä työttömyysturvan saamiseksi tuetaan pysyminen työmarkkinoilla, muuten kuin tekemällä tehtäviä, kuten hakea 4 tai useampaa työpaikkaa määräajassa eli ennen päivää xx ja lähetettävä tiedot te-toimistoon työpaikasta, jotta Kela kustantaa työttömyysturvan ja mahdollisesti muut tuet (asumistuki tai sivuopiskelu työttömänä ollessa)?

Artikkelissa ei lue tätä kohtaa ja on hieman vanhentunut. Myös asperger-oireyhtymän työllistämisestä ei oel tietoja (paitsi puutteellinen terveys, kykenemättömyys työhön).

Myös omaisuus vaikuttaa tukien saamiseksi esimerkiksi (osaketili, jos yli 5000 euroa tai myytävää omaisuutta, kuten auto, mökki, talo (jos remontoi).

Lisäksi Suomen valtio aikoo säästää työttömyystuesta ja vähentää ammattillista koulutuksesta noin 40% tai yrittää heikentää. Myös opintotuki voidaan laskea ja asumistukea laskea vähemmälle.

En ota kantaa, vaan toteutuuko nämä asiat jossakin kohdassa ja miten.

Voin toki olla väärässä mutta artikkelia pitää parantaa ja minusta neutraali näkokulma kaipaa tarkkailua, koska ei välttämättä ole neutraalia mielestäni. Artikeliin on silti tehtävä päivityksiä ja ajankohtaisia tilastoja ja tietoja muutenkin. Voin tarjoutua tekemään sen mikäli aktiivit tai ylläpitäjät eivät sitä tee, luvan kanssa ja luotettavien lähteiden kanssa noudattaen muokkaus-ohjeita, joista kaikkien pitäisi niin tehdä koska tällöin voidaan välttää surullisen kuuluisaa vandalismia, joita tällä on harjoitettu suomiwikipedian (suomiwikin) perustamisen jälkeen. Voin olla väärässä  –Kommentin jätti Nonlln (keskustelu – muokkaukset) 22. huhtikuuta 2023 kello 23.51 (EEST)

Liberalismiwiki

Joku on erottanut kahdella korjattava mallineella tekstin joka on kopioitu liberalismiwikistä. Kopioiminen tekijänoikeusvapaan tekstin lähteestä on lähtökohtaisesti sallittu, joten tässä mielessä korjattava mallineet ovat haitallisia. En sitten tiedä onko sovittu jotain yleistä merkintä tapaa tiedolle joka on kopioitu tekijänoikeusvapaasta lähteestä esimerkiksi artikkelin lopussa. Muistaakseni jokin tälläinen merkintätapa on ollut käytössä esimerkiksi vanhoista tekijänoikeusvapaista tietosanakirjoista kopioitaessa. Tätä saa kommentoida. Mikäli mitään kommenttia ei tule, yksinkertaisesti poistan jonkin ajan kuluttua korjattava mallineet. -- Cimon Avaro 20. syyskuuta 2023 kello 18.01 (EEST)