Keskustelu:Toisen asteen oppilaitosten vertailu

Viimeisin kommentti: 7 vuotta sitten käyttäjältä Paju aiheessa Ammatillisen oppilatosten vertailusta


Ammatillisen oppilatosten vertailusta muokkaa

Pohdintaa: Eräs tapa verrata ammatillisten opilaitosten koulutuksen tasoa ja varsin kirjavaa ammattialojen osaamiskirjoa voisi olla listata Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon menestyjät vuosien 20002001–2014 kilpailuissa. Ammattioppilaitoksista kolme on voittanut vuosittain teemaltaan vaihtuvan laatupalkinnon jopa kolmesti ja kolme oppilaitosta kahdesti tänä 14 vuoden ajanjaksona. Jotkut kertaalleen, moni ei kertaakaan. Voittaja ei saa osallistua seuraavien vuosien kisaan. Lisäksi on jaettu kunniamainintoja.[1] Toisena ammatillisen oppilaitoksen opetuksen laadun mittarina (alansa huippuosaajat) voisi käyttää opiskelijoiden toistuvaa menestystä valtakunnallisissa Taitaja-kilpailuissa ja/tai oppilaitoksen saamia edustajia Suomen ammattitaitomaajoukkueeseen (Team Finland). Nämä jälkimmäiset pitäisi jotenkin suhteuttaa oppilaitoksen kokoon, ettei esimerkiksi suuruusluokkaa 4 000 opiskelijan suurta ja usean ammattialan ammattioppilaitosta (esimerkiksi varsin hyvin menestynyt Koulutuskeskus Salpaus) katsottaisi paremmaksi kuin alle sadan opiskelijan kapeampialaista oppilaitosta (esim. Kelloseppäkoulu).[2][3] selvennä--Paju (keskustelu) 15. kesäkuuta 2016 kello 23.34 (EEST)Vastaa

Tähän artikkeliin voisi lisätä uuden alaosion siitä miten Suomessa oleville ammatillisille oppilaitoksille myönnetään laatupalkintoja ja miten ne kilpailevat keskenään. --Dodi 8238 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 00.48 (EEST)Vastaa
Samaa mieltä, että ainakin OPH:n laatupalkinnoista ja niiden perusteista tulee mainita. Toin teemaa laajemminkin keskusteltavaksi, koska toisen asteen oppilaitoksiin kuuluvien ammattioppilaitosten vertailusta ei vielä ole artikkelissa vielä paljoakaan. Ainakin osa palkitsemisista perustuu hakemiseen ja oppilaitosten tai niiden opiskelijoiden kilpailuun. Tästä ei voi automaattisesti vetää johtopäätöstä, että ne jotka hakevat vertailuihin (tai eivät hae tai osallistu) kansallisiin kilpailuihin olisivat parhaat oppilaitokset (vastaavasti heikommat). Varmaan kunkin vuoden laatukilpailun teema tai Taitaja-kisojen lajikirjo (ja esimerkiksi esilläolohalu; kaikki kyvyt eivät halua "olla framilla") vaikuttavat osaltaan. Ja koska laatukilpailun voittaja ei ole saanut osallistua seuraavina vuosina, on muutama kyvykäs oppilaitos jäänyt uupumaan jokaisen vuoden vertailuista. Ainakin yksilötasolla osa meistä hakee vertailukohtia ja oppiaan pikemmin ulkomailta kuin kotimaasta. Ammatillisten koulutusten vertaaminen keskenään on koulutusten ja oppiaineiden kirjonkin vuoksi huomattavasti haastavampaa kuin lukioiden. Toistaiseksi vasta Aiheesta muualla -kohtaan on lisätty joitain linkkejä teemaan liittyen. --Paju (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 12.51 (EEST)Vastaa

Viitteet muokkaa

  1. Katsaus vuosien 2000–2014 ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuihin (pdf) 2014. Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 15.6.2016.
  2. Taitaja-kilpailu Skills Finland. Viitattu 15.6.2016.
  3. Team Finland 2015 –Suomen ammattitaitomaajoukkue, ekspertit (2015) Skills Finland. Viitattu 15.6.2016.
Palaa sivulle ”Toisen asteen oppilaitosten vertailu”.