Keskustelu:Piispa Henrikin surmavirsi

Piispa Henrikin surmavirsi.

Tämä on käsittääkseni kansan perimätietona syntynyt ja polvesta polveen kulkenut runollinen teos. Siinä on aineksia mm. Kalevalan tyyppisestä runomitasta, mutta se on puettu kristilliseen asuun. Surmavirsi viittaa pariin ihmeeseen, jotka tunnetaan puolestaan Pyhän Henrikin legendan ihmeluettelosta. Keskeisiä henkilöitä surmavirressä ovat Piispa itse, Ruotsin kruununtavoittelija Eerik Jedvartinpoika (myöh. Eerik Pyhä), jotka yhdessä tuumin päättävät lähteä Suomeen kastamaan tätä yksinkertaista kansaa kristilliseen uskoon. Eerikin poistuttua jää piispa maahamme järjestämään kirkollista hallintoa ja -oloja. (kristinuskohan oli saapunut arkeologisista löydöistä päätelleen Suomeen jo n. 800-luvulla). Muita henkilöitä ovat kirkkokuria vastaan rikkonut suurtalollinen Lars eli Lalli Köyliöstä, jota piispa oli nuhdellut miestapon tähden. Sitten on tietysti Lallin petollinen ja ahne puoliso Kerttu, joka Lallin poissaollessa oli kohdannut piispan seurueen ja kestinnyt tätä maksua vastaan. Lallin palattua retkiltään kotiin, oli surmavirren mukaan Kerttu valehdellut, että piispa ei olisi maksanut mitään kestityksestä, vaan vienyt runsaasti tavaraa ilmaiseksi. Tässä vaiheessa mukaan tulevat Lallin (ilmeisesti jonkinlaiset alustalaiset) Olli ja Pentti, jotka yhdessä isäntänsä kanssa lähtevät hiihtämään piispan seuruetta kiinni. Seurue saadaan lopulta kiinni ja Lalli surmaa kirveellä piispan, katkaisee tämän sormen (koska siinä oli arvokas sormus), joka kuitenkin katoaa jäälle, ottaa saaliiksi piispan hiipan. Tämä hiippa päässään Lalli saapuu kotiinsa, mutta ei saa hiippaa irtoamaan, vaan repii päänahan ja hiukset mukanaan. - Piispalla on mukanaan jonkinlainen palvelija/ ajuri, jota hän surmavirren sanoin kutsuu nimellä " Pilttisemi Pienoiseni, vantti vaaksan korkuhinen". Tämä palvelija saa surmavirren lopussa tehtäväkseen kuolevalta piispalta tämän hautaamisen. Piispa, aavistaessaan kuolemansa, antaa Piltille seuraavan tehtävän: Piltin on otettava ja valjastettava härät ruumista kuljettamaan. Siihen kohtaan, mihin härät ensinnä pysähtyvät, pitää pystyttää risti/muistokappeli. Ja kun härät seisahtuvat seuraavan kerran, niin siihen on pystytettävä kirkko ja piispan maalliset jäännökset haudattava kirkon lattian alle (Nousiainen).

M.R.

Käytetty katolisia ja kansanperimätiedon lähteitä.  –Kommentin jätti 80.222.91.77 (keskustelu) 21. tammikuuta 2007 kello 14.11‎ (UTC)

Ennen kuin alat laittaa tätä artikkeliin, huomioi että Wikipedia ei hyväksyä uutta tutkimusta. Jo sana "käsittääkseni" alussa on tämän kannalta pahaenteinen. --ML 21. tammikuuta 2007 kello 14.19 (UTC)