Keskustelu:Neuvostoliitto

Artikkeli Neuvostoliitto oli suositeltu artikkeli, mutta menetti statuksen äänestyksessä.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
15.12.2005–11.1.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
15.2.–6.3.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
15.3.–25.4.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
7.–27.8.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
27.8.–10.9.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
27.6.–4.7.2007	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
5.7.–1.8.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
5.–20.8.2007	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
20.–27.8.2007	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
18.9.–14.10.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
14.–28.10.2007	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
8.6–20.9.2019	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
20.9.–3.10.2019	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)

---

Mistä lähtien Elbrus on ollut Euroopan korkein vuori?

' 'Gorbatšov päätti mennä kilpavarusteluun mukaan

Mistä moinen tulkinta? En.wikikin sanoo: "Gorbachev pursued conciliatory policies toward the West instead of maintaining the Cold War status quo."

Suomeksi?

"Gorbatsov ajoi Kylmän sodan vallitsevan asetelman säilyttämisen sijaan sovittelevaa politiikkaa suhteessaan länsivaltoihin" (ja sai siitä seuranneesta Kylmän sodan päättymisestä Nobelin rauhanpalkinnon.) --Olaus 30. joulukuuta 2005 kello 01:46:27 (UTC)

--Vastauksia-- Elbrus on tasan tarkkaan euroopan korkein vuori, ja se on sitä aina olutkin. Mont Blanc=4810m ja Elbrus 5633m, jos joku ei vieläkään tajunnut, niin 5633-4810=823 metriä eli Elbrus on 823 metriä korkeampi kuin Mont Blanc, jos ongelma on sijainti, niin Elbrus on VENÄJÄLLÄ EUROOPAN PUOLELLA, lähellä Georgian rajaa, Kaukasuksella. Jäikö jotain epäselvväksi?

Tekijänoikeusrikkomuksia

Käyttäjän Finlandia tänään 29. joulukuuta 2005 artikkeliin tekemät lisäykset olivat kopioitu Weilin+Göösin Kodin suuresta tietosanakirjasta. Palautin. –Kooma 29. joulukuuta 2005 kello 19:14:46 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 1

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli kaipaa huomattavan paljon laajennusta. Artikkelin voisi jakaa eri osiin (kuten esim. artikkeli Venäjä on jaettu), kuten osiin Neuvostoliiton politiikka, Neuvostoliiton historia yms. Aihe on merkittävä, joten yritetään saada artikkelista kattava ja ehkä jopa suositeltu sivu. --Finlandia 15. joulukuuta 2005 kello 20:15:08 (UTC)

• Ainakin kylmän sodan osuus historiassa on kovin suppea. Muutenkin historiaosuuteen voisi liittää ainakin linkit "pääartikkel: XYZ" tyyliin keskeisimpiin kokonaisuuksiin. Perstroika ja glasnost ovat jääneet kokonaan pois. Teollisuudesta ja kulttuurista pitäisi kirjoittaa omat kappaleensa. --Joonas 16. joulukuuta 2005 kello 12:47:05 (UTC)
• Jaoin artikkelin Joonasl:n mainitsemiin osiin (Historia, Politiikka, Maantiede yms.) ja kirjoitin Neuvostoliiton historiasta artikkelin. Artikkeli kuitenkin kaipaa vielä laajennusta ja lisää kuvitusta. --Finlandia 16. joulukuuta 2005 kello 14:43:20 (UTC)
  • maantiede osion voisi jotenkin "uusiokäyttää" olemassa olevista entisten NL:n osien maantietoartikkeleista. Tuskin ilmasto ja maantieto muuttui merkittävästi NL:n hajoamisen jälkeen :) --Joonas 16. joulukuuta 2005 kello 15:00:48 (UTC)
    • Olen laajennellut artikkelia (etenkin historian kohdalta). Artikkeli kuitenkin kaipaa edelleen laajennusta etenkin kulttuurin, väestön ja talouden kohdalla. --Finlandia 16. joulukuuta 2005 kello 21:42:24 (UTC)
      • Selkeää edistystä on tapahtunut, mutta täytyy muistaa, että kyseessä on erittäin laaja aihealue, josta on saatavilla runsaasti tietoa. Kannattaa katsoa mallia suositellusta Georgiasta. Neuvostoliitto on maailmanhistorian kannalta erittäin merkittävä valtio ja siitä on haastavaa tehdä suositeltua sivua. Historia-osio lienee jo varsin hyvässä kuosissa. Kaikki muut osa-alueet vaativat vielä runsasta laajentamista. Olisi hyvä jos tästä löytyisivät kaikki samat alaotsikot kuin Georgia-artikkelistakin. --Spirit 18. joulukuuta 2005 kello 12:55:26 (UTC)

Kaipaisin käsittelyä ainakin seuraaville aiheille:

• Kulttuuri Neuvostoliitossa (väite ettei N-lliton musiikki menestynyt ulkomailla ei ihan vastaa todellisuutta, ajatellaan vaikka Shostakovitsia)
• Tiede Neuvostoliitossa
• Neuvostoliiton talousjärjestelmä: yhteisomistuksen ja valtio-omistuksen merkitys. Suunnitelmatalous. Saavutukset ja ongelmat.
• Neuvostoliitto sosiaalisesti, yhteiskunta, palvelut ja sosiaaliturva
• Neuvostoliiton poliittinen järjestelmä: neuvostojen ja puolueen merkitys. Demokrattiset ja totalitaristiset piirteet.

--Tungsten 18. joulukuuta 2005 kello 14:20:40 (UTC)

• Osat Neuvostoliiton talous, kulttuuri, väestö jne. sisältävät pääosin historiallista tietoa 1970-luvun alusta. Artikkelin kannalta olisi varmaankin järkevintä, että ko. luvut ja asiat olisivat 15 vuotta tuoreempia tai että ainakin vertailulukuja olisi olemassa. Neuvostoliittokin oli aika eri näköinen 1930-, 1970- ja 1980-luvuilla. Nyt teksti näyttää kuin 20 vuotta vanhasta tietosanakirjasta kopioidulta. --TBone 29. joulukuuta 2005 kello 13:14:26 (UTC)
  • Kuten onkin. Ainakin osiot Talous, Teollisuus, Väestö ja Liikenne ovat lähes yksi yhteen lähteeksi merkatusta Weilin+Göösin Kodin suuresta tietosanakirjasta. Liekö sattumaa vain? –Kooma 29. joulukuuta 2005 kello 13:38:24 (UTC)

• Lisäksi artikkelista puuttuu yksi Neuvostoliiton tunnetuimmista asioista, eli avaruuden valloitus! -vierailija

Muodollisesti itsenäiset alueet POV

Nähdäkseni on vähintäänkin vääristelevä tulkinta laskea Varsovan liiton jäsenmaat ainoastaan muodollisesti itsenäisiksi. Vaikka Neuvostoliiton vaikutus niin ulko- kuin sisäpolitiikkaankin oli kiistämättä vahvaa, olivat maat niin teoriassa kuin käytännössäkin suvereeneja itsenäisiä valtioita. Esimerkiksi Bulgariassa tai Romaniassa ei myöskään ollut neuvostojoukkoja, ja maat kävivät kauppaa myös lännen kanssa (etenkin Romania pyrki siten vähentämään neuvostovaikutusta). Samaten etenkin Romanian johto kritisoi Neuvostoliiton sotatoimia Tsekkoslovakiassa 1968 varsin voimakkaasti. --Les 5. helmikuuta 2006 kello 16.50 (UTC)

Ja erityisesti kyseisten maiden mainitseminen Neuvostoliiton maantieteessä on non-NPOV. -Samulili 5. helmikuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

Palautin osion artikkeliin erilaisessa muodossa. Nyt osio on nimellä "Valvonnassa olleet alueet" ja osion kirjoitusta on tarkennettu. --Waldemar 5. helmikuuta 2006 kello 17.22 (UTC)

Lisäämäsi osio ei siltikään kuulu Neuvostoliiton maantieteeseen. Kyseiset asiat kuuluvat kohtaan "Varsovan liitto", josta sama tieto jo löytyikin. Otin siis osion pois tuplana. -Samulili 5. helmikuuta 2006 kello 17.26 (UTC)

Avaruus-aihe

Artikkelista puuttuu vielä kokonaan Avaruus-aihe. Minulla ei ole suuremmin tuntemusta Neuvostoliiton avaruuspuuhista, joten toivoisin, että joku asiasta enemmän tietävä loisi artikkeliin jonkinlaisen osion avaruuslennoista yms. --Waldemar 5. helmikuuta 2006 kello 17.51 (UTC)

Mitä osiota laajennettava?

Olen lähiaikoina laittamassa artikkelia ehdokkaaksi suositelluksi sivuksi, mutta ennen sitä aion vielä kysyä, miltä osin artikkeli kaipaa laajennusta? --Waldemar 13. helmikuuta 2006 kello 17.57 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Oli aiemminkin vertaisarvioinnissa, jolloin artikkeli kehittyi huomattavasti. Ollut myös ehdolla suositelluksi, muttei tullut valituksi. Artikkeli on suuri ja käsittelee aihetta laajalti, jotakin kuitenkin ilmeisesti puuttuu. Miltä osin artikkeli kaipaa vielä parantelua? Toivoisin myös, että muut aiheesta kiinnostuneet osallistuvat artikkelin kehittämiseen, kuten on tapahtunutkin. --Waldemar 15. maaliskuuta 2006 kello 16.52 (UTC)

Historiaosuudesta pitäisi karsia esimerkiksi toista maailmansotaa kovalla kädellä (koska siitä on muualla) ja lisätä sen sijaan asiaa Neuvostoliiton perustamisvaiheista (esim. miten vanhat keisarikunnnan osat liittyivät NL:ään) ja loppuvaiheista. Mahdollisesti koko historiaosuuden voisi siirtää omaan artikkeliin ja laittaa pääartikkeliin vain lyhennelmän, koska artikkeli on niin pitkä. --ML 16. maaliskuuta 2006 kello 13.09 (UTC)

Minusta toista maailmansotaa käsittelevää osuutta ei pitäisi karsia. Se on erittäin merkittävä osa Neuvostoliiton historiaa. --Seppo Linnaluoto 20. maaliskuuta 2006

Toista maailmansotaa käsitellään niin monessa muussakin paikassa, monia muita Neuvostoliiton historian piirteitä ei käsitellä missään. --ML 20. maaliskuuta 2006 kello 15.11 (UTC)

Laajensin artikkelia maantieteen osalta. --Miihkali 1. huhtikuuta 2006 kello 09.40 (UTC)

Artikkelissa on hyvin pitkä osio otsikolla Historia enkä ole varma onko se paras mahdollinen järjestely luettavuuden kannalta. Lisäksi Neuvostoliiton historiasta kerrotaan monilla muilla sivuilla kuten toinen maailmansota, Lokakuun vallankumous ja Venäjän historia. Tämän artikkelin historiaosuus menee osittain päällekkäin, osittain täydentäen näiden muiden artikkelien sisältöä. Minusta voisi harkita erillisen artikkelin Neuvostoliiton historia eriyttämistä, johon olisi nyt jo yllin kyllin materiaalia näissä artikkeleissa ja niin Neuvostoliitto-artikkeli voisi keskittyä politiikkaan, talouteen, kulttuuriin, maantietoon, väestöön ym. kuten maista kertovat artikkelit yleensäkin (olkoonkin että tässä kyseessä on historiallinen valtio). Lyhyt tiivistelmä historiasta tietysti jäisi, mutta laajemmassa pääartikkelissa olisi hyvä käsitellä sitten mm. yllä keskustelua herättänyt toinen maailmansota. --Tungsten 4. huhtikuuta 2006 kello 12.00 (UTC)

Oikeassa olet, Tungsten. Waldemar oli jo tehnyt erillisen artikkelin, ja me, käyttäjä ja muokkaaja yli koko wikimaan, eli Miihkali, loimme haparoivan lyhennelmän itse Neuvostoliitto artikkeliin. Sitä tarvii vielä jatkaa mutta alku kuitenkin. --Miihkali 9. huhtikuuta 2006 kello 19.02 (UTC)

Suurimmat kaupungit

Lista on hieman hassu ilman mitään vuosilukua väkiluvuille. Toisekseen en muutenkaan usko sen olevan pitävä, sillä esimerkiksi Baku ja Harkova olivat neuvostoaikanakin vaikkapa (listalta löytyvää) Ufaa suurempia keskuksia. Les 12. toukokuuta 2006 kello 19.34 (UTC)

Kaipaa edelleen parempaa, mutta nyt pitäisi olla ainakin faktuaalisesti oikein. Les 15. toukokuuta 2006 kello 16.50 (UTC)

Henkilökultit

Voisiko tuota osiota typistää, kun se on täsmälleen sama kuin "pääartikkelissa". --Hartz 13. toukokuuta 2006 kello 10.48 (UTC)

Samoin voisi tehdä avaruusohjelmasta oman artikkelinsa. Ehkä turhan tarkkaa tietoa näin valtioartikkeliin. -tKahkonen 14. toukokuuta 2006 kello 09.18 (UTC)

Kannatan. Myös Armeija -osuutta voisi typistää, koska siinä on sekä armeija että sodat. --Kulttuurinavigaattori 15. toukokuuta 2006 kello 16.47 (UTC)

Voisikohan tästä saada suositellun sivun? On ainakin paljon tekstiä...

---

--83.100.0.21 15. toukokuuta 2006 kello 16.17 (UTC)

Artikkelin villi elo

Mielestäni artikkeli on muistuttanut lähiviikot ylimääräisen paljon hiekkalaatikkoa, huonosti kirjoitettuja ja informaatiosisällöltään kiistanalaisia lauseita ilmestyy sinne tänne jatkuvasti. Artikkeliin pitäisikin uskoakseni saada jonkinlainen terve runko, ilman mitä tahansa huttua ihan vain otsikon takia lisättynä, tai toisaalta korkeintaan epäsuorasti itse valtioon liittyvien asioiden käsittelyä kappalekaupalla. En epäile lisääjien hyviä tarkoitusperiä, mutta ilman malttia kokkeja on yhteen soppaan liikaa. Les 15. toukokuuta 2006 kello 17.02 (UTC)

Samaa mieltä. Muutama kuukausi sitten se näytti vielä huomattavasti paremmalta. Näkökulmakin on muuttunut suht. neutraalista lähes antikommunistiseksi. Historiaosuus aiheuttaa eniten närää. Leninin ajalta mainintoja on todella vähän, Stalinilta jonkin verran, II maailmansota on naurettavan pieni ja kylmän sodan juttu on ainoa lähes onnistunut. Nuo yksityiskohtaiset tiedot ovat ihan hyviä.--Sano mitä sanot 12. kesäkuuta 2006 kello 19.27 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 3

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Hyvä, pitkä ja asiallinen. Miksei tämä ole jo suositeltu artikkeli? Kommentin jätti 62.142.46.19 (keskustelu – muokkaukset).

Omasta mielestäni suurin este artikkelin suositeltavuudelle ovat sen vähäiset lähdemerkinnät, joita kannattaisi ehdottomasti lisätä (tarkoitan siis <ref> ja </ref> -tageja.). P.S. Muistathan aina allekirjoittaa kommenttisi kirjoittamalla viestin perään ~~~~. Kiitos! --Green Bonsai 7. elokuuta 2006 kello 07.21 (UTC)

Lähteitä vähän, muuten kelpo artikkeli. Pari pikkujuttua: Toinen maailmansota päättyi vuonna 1945 Neuvostoliiton voittoon. Totta, mutta ennemmin silti vaikka että liittoutuneiden voittoon. Neuvostoliiton rajanaapurit ja väestöryhmät on lueteltu häröjärjestyksessä, mieluummin vaikka myötäpäivään koillisesta alkaen. Kappale Armeija on pidempi kuin sivuartikkeli Puna-armeija? EasyTimeline aiheesta Neuvostoliiton johtajat on hieman sekava. Vaikka punaväriä suositaankin niin kai sitä voisi jotain muitakin värejä käyttää... --Mvp 8. elokuuta 2006 kello 05.41 (UTC)

Muun muassa lähdemerkinnät puuttuvat. Lisäksi kannattaa lukea Keskustelu:Neuvostoliitto. Ja onkohan tässä artikkelissa vielä jäljellä Finlandia/Waldemarin tietosanakirjasta suoraan kopsaamaa tekstiä? --TBone 21. elokuuta 2006 kello 20.03 (UTC)

Seuraavat aihealueet on käsitelty kehnosti: ulkopolitiikka, suhteet esim. Itä-Eurooppaan, Länsi-Saksaan, Israeliin, arabimaihin, Kiinaan ja Intiaan. Maataloudesta ei ole mainittu esim. sen jatkuvia ongelmia. Vaatii oman alaotsikkonsa. Suurteollisuuden kombinaatit ja "tiedekaupungit", mitä ne nyt olivat nimeltään. Kone- ja traktoriasemista on jostain syystä jauhettu kaikissa Neuvostoliittoa käsittelevissä teoksissa, joten ne kai pitäisi mainita tässäkin.

Väestö, kielet ja uskonnot kaipaavat lähteitä ja prosenttilukuja. Eikö etelän tasavaltojen nopeampi väestönkasvu ollut jo jättämässä slaavit vähemmistöön maassa?

Ydinaseiden määrän voisi etsiä jostain. Koulutuksesta todettu mutkattomasti mm. "Neuvostoliitossa oli myös useita suuria yliopistoja, kuten Moskovan yliopisto." voisi tuotakin vähän laajentaa.

Poliittinen järjestelmä on aika huonosti esitelty, esim. valtion ja puolueen rinnakkaiset rakenteet ja kumpaan kuuluvat mm. politbyroo, presidiumi ja keskuskomitea ja mitä ne tekevät ja mikä on niiden suhde.

Kulttuurin voisi lisätä maininnat Pravdasta ja Izvestijasta ja niiden julkaisijoista ja levikistä. Monet muutkin lehdet olisivat maininnan arvoisia, Krokodil ja Novyi Mir. TASS ja Moskovan ääni, televisiokanavat (en:Television in the Soviet Union). --Mikko Paananen 26. elokuuta 2006 kello 16.51 (UTC)

Lähteet

Olen nyt kahtena kertana lisäillyt lähdemerkintöjä. Kun teille tulee tarvetta lisätä lähde-mallinetta tekstin sekaan, tarkistakaa ensin, löytyisikö lähde sivuilla moneen kertaan viitatusta USA:n kongressin kirjaston tutkimuksesta. Se on erinomainen, eikä sitä voi syyttää kommunistiseksi: onhan se NL:n päävihollisen tekemä. Siitä puuttuu kuitenkin jälkiviisas ilkkuminen ja tekijä on pyrkinyt tuottamaan perusteltua tietoa Yhdysvaltain päättäjille. Näin ollen se on varsin käyttökelpoinen yleislähde. --M. Porcius Cato 1. syyskuuta 2006 kello 06.00 (UTC)

GPU

Kannattaa muuten huomata, että Neuvostoliiton tiedustelupalvelu, KGB:n edeltäjä, tunnettiin aikanaan nimellä GPU ja OGPU. GRU on ihan eri organisaatio. --M. Porcius Cato 8. toukokuuta 2007 kello 08.30 (UTC)

Eikös se olluttkaan NKVD?--80.221.82.171 1. syyskuuta 2008 kello 21.40 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi 4

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tällä artikkelilla on jo "kivinen ura"; kaksi hylättyä suositeltu sivu-äänestystä ja yksi hylätty hyvä artikkeli-äänestys. Artikkelilla on kokoa huimasti yli 100 binäärikilotavua ja se on yksi Suomenkielisen Wikipedian suurimmista artikkeleista. Tavumäärä ei tietenkään kerro laadusta juuri mitään, mutta tietoa artikkelissa on aiheesta runsaasti ja monipuolisesti. Neuvostoliitto on aiheena kuitenkin niin laaja, että on erittäin vaikea saada tehtyä "kaikenkattavaa" artikkelia aiheesta. Kuten hiljattain päättyneessä hyvä artikkeli-äänestyksessä todettiin, ei aiheesta kattavasti pysty kertomaan kuin paksu kirja.

Laitan artikkelin nyt vertaisarviointiin ja toivon, että saamme parannettua artikkelia niiltä osin, joilta se kaipaa parannusta. Luetellaan esimerkiksi artikkelin puutteita ja mitä artikkeli vielä kaipaa tullakseen suositelluksi sivuksi, tai vaihtoehtoisesti hyväksi artikkeliksi. Toivottavasti tässä tapauksessa sanonta "kolmas kerta toden sanoo" pitää paikkansa Neuvostoliitto-artikkelin suositeltu sivu-äänestyksessä. En kuitenkaan laita artikkelia uuteen ss-äänestykseen ennen kuin kaikki löydetyt puutteet on korjattu.

Eli ei muuta kuin parannusehdotuksia tulemaan, jotta hommat edistyy :) --Mr. Showman 5. heinäkuuta 2007 kello 16.30 (UTC)

Missähän mää oon ollut niitten äänestysten aikaan, kun olisin tätä jo tälläisenään kannattanut suositelluksi.... Suurempia puutteita ei ole. Väestö-osiota voisi ehkä pidentää. Olisikohan musiikista ja kirjallisuudesta jotain kerrottavaa? Niin ja jäin kaipaamaan yleistietoa hallinnosta (oliko eduskunta tjsp, Puolueen merkitys, KGB:n osuus?). --Velma 5. heinäkuuta 2007 kello 16.49 (UTC)

Kirjoitin hallinnosta lisää. --Mr. Showman 5. heinäkuuta 2007 kello 17.16 (UTC)

Joo, nyt ainakin on siltä osin riittävästi infoa meitsille. :) --Velma 5. heinäkuuta 2007 kello 17.26 (UTC)

Ensinnä tulee mieleen Neuvostoliiton politiikka-, Neuvostoliiton urheilu- Neuvostoliiton kulttuuri-, ja Neuvostoliiton talous-artikkeleiden tekeminen (laajahkoja). Ja lisäksi SEV, Varsovan liitto ja Neuvostoliiton avaruusohjelma-artikkeleiden laajentaminen. Itse Neuvosliitto-artikkeliin tuskin kannata paljoakaan tietoa lisätä, poikkeuksena lähteet. Kirjalliset lähteet ovat melkolailla pakollisia suositelluissa sivuissa, ainakin minun näkökulmasta, joten niitä pitäisi saada ja viitteet pitäisi tehdä {{verkkoviite}}-mallineella. --qWerk 5. heinäkuuta 2007 kello 17.31 (UTC)

{{Kirjaviite}} ja {{lehtiviite}} kelpaavat varmaankin myös. -- Piisamson 10. heinäkuuta 2007 kello 13.07 (UTC)

Avaruusohjelma- ja avaruusalukset-osiot kaipaavat laajennusta. Itse en ko. aihetta tarkemmin tunne, joten on parempi, että asiaa paremmin tuntevat keskittyvät niihin osioihin. --Mr. Showman 5. heinäkuuta 2007 kello 17.32 (UTC)

Artikkelin tietosisältöä on tiivistetty/turhaa nippelitietoa karsittu pois ja eri osioille luotu omat pääartikkelinsa. --Mr. Showman 6. heinäkuuta 2007 kello 10.44 (UTC)

Jos joskus satun sille päälle, voin laajentaa artikkelia jonkin verran. --Miihkali 6. heinäkuuta 2007 kello 14.55 (UTC)

Mielestäni artikkeli tarvitsisi enemmän lähteistystä ja se yksi ongelmamalline pitäisi saada pois. Artikkelista löytyy kokonaisia kappaleita ilman viitteitä, elleivät ne sitten löydy mainituista kirjoista. Sisältö kuitenkin hyvän tasoista. --♥♦ SpaceAce ♠♣ 6. heinäkuuta 2007 kello 18.55 (UTC)

Korjasin äskettäin artikkelin sisältöä ja ongelmamallineet on saatu pois. Kirjallisuutta Neuvostoliitosta/Venäjän historiasta on runsaasti ja varmasti lähteet löytyvät "Kirjallisuus"-osion kirjoista. --Mr. Showman 7. heinäkuuta 2007 kello 09.43 (UTC)

Artikkeli on parantunut vertaisarvioinnin aikana, mutta esim. Armeija-osio kaipaa hiomista (mm. lähteiden merkitseminen). --Mr. Showman 10. heinäkuuta 2007 kello 12.56 (UTC)

Mielestäni artikkeli vaatisi vielä ainakin pääartikkelin Neuvostoliiton maatalous tai Maatalous Neuvostoliitossa. Kyseisessä pääartikkelissa voisi käsitellä tarkasti mm. syyt Neuvostoliiton maatalouden epäonnistumiseen. Lisäksi jonkinlainen kappale Neuvostoliiton ideologiasta olisi mielestäni hyvä lisä artikkeliin. --Green Bonsai 10. heinäkuuta 2007 kello 13.03 (UTC)

Loin artikkelin Neuvostoliiton maatalous, jota voidaan laajentaa lisää. --Mr. Showman 10. heinäkuuta 2007 kello 15.52 (UTC)

Artikkelin pituus tuskin on enää esteenä suositeltavuudelle. --Mr. Showman 13. heinäkuuta 2007 kello 12.04 (UTC) (leikkimielisesti katsoin äsken, että artikkelissa on sisältöä noin 17 1280x1024 kuvaruudullista)

Korjasin "Armeija"-osiota ja lisäsin puuttuvat lähdemaininnat.--Mr. Showman 14. heinäkuuta 2007 kello 15.58 (UTC)

Terveydenhoitoa ja sosiaaliturvaa ei juurikaan käsitellä. Liikenneosiossa ei käsitellä lentoliikennettä, vaikka Aeroflot oli maailman suurin lentoyhtiö. Teollisuusosiossa saisi olla strategisena pidettyjen teollisuusalojen kehityksestä ja eri osavaltioiden erikoistumisesta. Bilateraalikauppaa ei edes mainita. Koko Neuvostoliiton historian ajan merkittävää sähköistämisohjelmaa ei mainita vaikka katsokaa mitä jo itse Lenin sanoi. ;) Maataloutta käsitellään enemmän kuin teollisuutta, vaikka jos katsotaan kansantaloudellista merkitystä, pitäisi olla toisinipäin. Maatalousosio on ehkä hieman turhankin pitkä: voisi tiivistää ja siirtää pääartikkeliin tietoja. Kuuluisiko propaganda ehkä ennemmin kulttuurin alle? Siinä muutamia ehdotuksia näin alkuun. :) --Tungsten 16. heinäkuuta 2007 kello 08.22 (UTC)

Kiitos parannusehdotuksista, joista on varmasti hyötyä artikkelin parantamisessa. Itse jään piakkoin wikilomalle, mutta koitan täyttää ehdotuksia artikkeliin. --Mr. Showman 16. heinäkuuta 2007 kello 17.54 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 5

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Laitan artikkelin uudelleen vertaisarviointiin, koska parantamista artikkeli vielä kaipaa. Suurin ongelma artikkelissa lienee lähdemerkinnät, joita ei ole tarpeeksi. Itselläni on jonkin verran kirjallisuutta aiheesta, joten kirjoja apuna käyttäen voin etsiä artikkelin kappaleille lähteitä ja korjailla artikkelissa mahdollisesti olevia puutteita/asiavirheitä. Aihe on kuitenkin erittäin laaja ja toivoisin, että saataisiin aikaan useamman muokkaajan "projekti", jonka tarkoituksena on saada artikkelista suositellun tasoinen. Lähteitä lisää - onko muita parannusehdotuksia? Aloitin myös Neuvostoliitto-wikiprojektin, jonka kautta aihetta käsitteleviä artikkeleita voidaan projektimaisesti parantaa. --Mr. Showman 18. syyskuuta 2007 kello 19.10 (UTC)

"Tämän sivun tekstiosuus on 97 binäärikilotavua pitkä". Artikkelissa on liian vähän lähteitä siihen nähden, että artikkeli on noin pitkä. Ei ole parantunut paljoakaan edellisestä äänestyksestä. --Johney 18. syyskuuta 2007 kello 19.15 (UTC)

Jos laitat viitteet kuntoon, ja punaisia linkkejäkin voisi vielä karsia, niin sitten voi antaa jotain sisältöön liittyvää parannusehdotusta - jos tarpeen. Mielestäni jotenkin turhan projektin aloitit, mutta eihän siitä mitään haittaakaan ole.. --kallerna™ 19. syyskuuta 2007 kello 12.40 (UTC)

Lisäsin lähdeviitteitä artikkeliin kirjsta Neuvostoliiton historia. Jatkan myöhemmin. --Mr. Showman 19. syyskuuta 2007 kello 13.13 (UTC)

Toistan edellisessä vertaisarvioinnissa sanomani asiat: Terveydenhoitoa ja sosiaaliturvaa ei juurikaan käsitellä. Liikenneosiossa ei käsitellä lentoliikennettä, vaikka Aeroflot oli maailman suurin lentoyhtiö. Teollisuusosiossa saisi olla strategisena pidettyjen teollisuusalojen kehityksestä ja eri osavaltioiden erikoistumisesta. Bilateraalikauppaa ei edes mainita. Koko Neuvostoliiton historian ajan merkittävää sähköistämisohjelmaa ei mainita vaikka katsokaa mitä jo itse Lenin sanoi. ;) Maataloutta käsitellään enemmän kuin teollisuutta, vaikka jos katsotaan kansantaloudellista merkitystä, pitäisi olla toisinipäin. Maatalousosio on ehkä hieman turhankin pitkä: voisi tiivistää ja siirtää pääartikkeliin tietoja. Kuuluisiko propaganda ehkä ennemmin kulttuurin alle? Siinä muutamia ehdotuksia näin alkuun. :) --Tungsten 20. syyskuuta 2007 kello 12.21 (UTC)

Kirjassa Neuvostoliitto: Vastauksia suomalaisten kysymyksiin annetaan laajoja tietoja sosiaalihuollosta, vaikea sanoa kuinka todenmukaisia nämä luvut ovat. Voin kyllä laajentaa ko. kirjan pohjalta, mutta lähteestä lienee paras merkitä maininta, esim. "Neuvostoliitto-kirjan viralisen tiedonannon mukaan...". Vai? --Miihkali 22. syyskuuta 2007 kello 12.37 (UTC)

Pyrin myös itse kiireiltäni osallistumaan artikkelin parantamiseen, vaiken ihan viikon sisään ehkä ehdikään. En tuo esille uusia parannusehdotuksia, mutta toivoisin, että jos tällä kertaa vertaisarvioitaisiin tämä kaikessa rauhassa. Artikkelin äänestyshitoria alkaa olla jo surkuhupaisa. --Ilkka90 21. syyskuuta 2007 kello 16.35 (UTC)

Totta. Viimeksi artikkeli oli vertaisarvioinnissa heinäkuussa (jonka aloitin), mutta joku toinen käyttäjä laittoi artikkelin suositeltavuus-äänestykseen vastoin omaa tahtoani. Toivottavasti tällä kertaa näin ei käy - hävittyjä äänetyksiä artikkelilla on jo aivan tarpeeksi. --Mr. Showman 22. syyskuuta 2007 kello 08.26 (UTC)

Ilmeisesti artikkelin suurin puute aiemmin on ollut puutteelliset viitteet. Löysin kuitenkin muutamista kirjoista paljon lähteitä artikkelin kirjoituksille, joten viitteet on nyt merkitty. Neuvostoliitto-wikiprojektista sen verran, että sen tarkoitus on kehittää kaikkia Neuvostoliittoon liittyviä artikkeleita - ei pelkästään Neuvostoliitto-artikkelia. --Mr. Showman 22. syyskuuta 2007 kello 08.34 (UTC)

Lisäsin muutaman viitteen. --Miihkali 22. syyskuuta 2007 kello 12.45 (UTC)

Miltä osin artikkeli kaipaisi vielä parannusta?--Mr. Showman 27. syyskuuta 2007 kello 15.41 (UTC)

Jaa, en oikein tiedä. Sosiaalihuoltoa voisi parantaa, itse laajensin uskontoa käsittelevää kappaletta. --Miihkali 29. syyskuuta 2007 kello 10.25 (UTC)

Kirjoitin sosiaali- ja terveysturvalle oman kappaleen. Mitä muuta parannettavaa artikkeli vielä kaipaisi? --Mr. Showman 6. lokakuuta 2007 kello 13.03 (UTC)

Voisiko vientituotteet ja luonnonvarat kirjoittaa auki yhtenäiseksi tekstiksi? Vertailua niiden kesken, mitkä olivat luonnonrikkauksiltaan tärkeimmät alueet (Siperia epäilemättä, mutta tarkemmin). --qWerk 6. lokakuuta 2007 kello 13.09 (UTC)

Kirjoitin vientituotteet ja luonnonvarat yhtenäiseksi tekstiksi ja kerroin valtion toiminnasta luonnonvarojen/vientituotteiden suhteen. --Mr. Showman 7. lokakuuta 2007 kello 08.58 (UTC)

Onko lisää parannettavaa? Kysyn tätä jälleen, sillä en halua artikkelin joutuvan suositeltavuus-äänestykseen häviämään. Artikkelin taso on jo mielestäni korkealla ja ainakin hyvän artikkelin arvoinen se on. Suositellun taso on kuitenkin tavoitteena. --Mr. Showman 9. lokakuuta 2007 kello 12.34 (UTC)

Onhan tämä aika pitkä, joten kannattaisi ehkä vielä miettiä karsimista sellaisissa kohdissa, joissa viitataan toiseen pääartikkeliin (esim. Neuvostoliiton historia). Kielessäkin on vielä jonkin verran hiomista, ja yritän sitä käydä tässä lähipäivinä läpi. Kielen puolesta voi kuitenkin mielestäni laittaa SS-äänestykseen vaikka heti. Tanár 9. lokakuuta 2007 kello 18.33 (UTC)

Mielestäni osiot ovat kohtuukokoisia, eikä esim. historia-osio ole liian pitkä ja yksityiskohtaisempi Neuvostoliiton historia löytyy juuri pääartikkelista. Minunkin mielestäni artikkeli olisi valmis SS-äänestykseen, mutta mietin asiaa vielä hieman. Ehdolle artikkelin toki tulen lähiaikoina laittamaan, taso on huomattavasti noussut. --Mr. Showman 10. lokakuuta 2007 kello 16.07 (UTC)

Maantieto-osiosta tuli mieleen, että voisiko siihen lisätä (vaikka narisinkin jo artikkelin pituudesta) vähän tietoja vesistöistä ja korkeussuhteista, kuten suurimmat järvet, joet, korkein ja matalin kohta jne. Nyt näyttää vähän orvolta, kun sivulla on kartta korkeussuhteista, mutta niistä ei puhuta mitään. Samoin Aral on siellä yksinään satelliittikuvassa. Tanár 11. lokakuuta 2007 kello 17.15 (UTC)

Kirjoitin maantiede-osioon korkeussuhteista, vuorista, järvistä, joista yms. --Mr. Showman 12. lokakuuta 2007 kello 04.24 (UTC)

Uskonto-osiossa on vielä epätarkkuuksia: sanotaan, että katolisia oli jonkin verran "aivan maan länsiosissa". Luullakseni katolisia oli ennen kaikkea Liettuassa ja mahdollisesti myös Puolalta vallatuilla alueilla, ehkä myös Ruteniassa, joten voisi ehkä sanoa täsmällisemmin. Ukrainan länsiosassa oli uniaatteja, joiden uskonto eräänlainen ortodoksien ja katolisten välimuoto. Luterilaisiakin oli Virossa ja Latviassa. Inkerinmaalla kaikki inkerinsuomalaiset olivat luterilaisia, ja uskonto oli siellä selvä vainon peruste. Baptistien ja helluntalaisten lisäksi luterilaisten vaino tulisi mainita. - Typerää, että esitän taas laajennuksia, vaikka artikkeli on muutenkin liian pitkä. Mutta niin kai se on, että iso maa, iso artikkeli.- - Tanár 12. lokakuuta 2007 kello 12.41 (UTC)

Neuvostoliitto on todella laaja aihe, joka väistämättä johtaa siihen, että artikkeli on iso. Koitan kirjoittaa uskonto-osioon parannuksia toivomillasi tavoilla. --Mr. Showman 12. lokakuuta 2007 kello 15.13 (UTC)

Parantelin uskonto-osiota. --Mr. Showman 12. lokakuuta 2007 kello 15.27 (UTC)

Miltä osin artikkeli kaipaisi vielä parannusta, jotta se olisi suositellun tasoinen? --Mr. Showman 13. lokakuuta 2007 kello 10.55 (UTC)

Hallinto ja politiikka?

Hallinto ja politiikka -kappaleen alku on vähintäänkin kyseenalainen. Osa sen väitteistä pitää paikkaansa, osa on mielipiteitä, osa väitteistä vähemmän paikkaansapitäviä ja osa lauseista muuten vaan vähän kökköjä ("ei puuttunut salailua, juonittelua, kähmintää, lehmänkauppoja ja pahimmillaan jopa väkivaltaa"). Lähteitähän ko. kappale kaipaisi. --Miihkali 19. helmikuuta 2008 kello 14.11 (UTC)

Uudelleenohjauksista

Tähän artikkeliin on uudelleenohjaus sivulta CCCP mikä on todella hämmentävää. Minä en ainakaan keksi, mistä tuo lyhenne tulee. Ymmärtäisin kyllä, mikäli uudelleenohjaus olisi sivulta СССР tai jopa SSSR. --Krgeqewrjsif 18. heinäkuuta 2008 kello 17.17 (UTC)

Se on varmaan laitettu niille, jotka eivät tiedä kyseessä olevan kyrillisten kirjainten. Käytännössähän grafeemit С ja C eivät kovin paljoa eroa. Ainakin minä olen monesti kuullut ihmisten lukevan: "seeseeseepee" eikä "eseseser", kuten kyrilliset aakkoset muistaakseni pitäisi lausua. Palvelee lukijaa, kun lyhenteen hakukenttään myös virheellisessä muodossa laittamalla pääsee artikkeliin. --M. Porcius Cato 18. heinäkuuta 2008 kello 18.03 (UTC)

Neuvostotasavaltojen määrä

Joku voi olla sitä mieltä, että Viro, Latvia ja Liettua eivät olleet neuvostotasavaltoja, vaan Neuvostoliiton miehittämiä valtioita. Mutta Georgiakin oli vähän aikaa itsenäinen 1917 alkaen, kunnes Neuvosto-Venäjä miehitti se 1920-luvun alussa. Ja taisi olla pari muutakin lyhyen aikaa itsenäisenä olleita Venäjän keisarikunnasta eronneita alueita.

Viro, Latvia ja Liettua olivat neuvostotasavaltoja 'de facto' vaikka eivät ehkä 'de jure'. Lukumäärässä ei siis pitäisi olla epäselvyyttä, 15 Neuvostoliiton hajotessa. --Vesahjr 30. elokuuta 2011 kello 15.58 (EEST)

Viro, Latvia ja Liettua julistautuivat yksipuolisesti itsenäisiksi jo elokuussa 1991, eivätkä siten olleet mukana Neuvostoliiton lopullisesta hajottamisesta käydyissä neuvotteluissa. Olisiko siitä johtunut epäselvyys? --Risukarhi 30. elokuuta 2011 kello 16.03 (EEST)

Edeltäjävältio

Käsitykseni mukaan Venäjä on in lege artis Neuvostoliiton seuraajavaltio, mutta sen edeltäjävaltiona ei voitane pitää Venäjän SFNT:a ainakaan yksin. Mitä historia- ja valtiotietelijät sanovat? --Höyhens 18. tammikuuta 2012 kello 06.40 (EET)

Eiköhän Ukraina, Transkaukasia ja Valko-Venäjä voida laskea mukaan myös. Neuvostoliiton perustamisessahan oli nimenomaan kyse siitä, että nämä neljä sosialistista neuvostotasavaltaa muodostivat liiton, olkoonkin, että se saattoi olla suunnitelmissa alusta asti ja yhdentyminen lähinnä isovenäläisten halujen mukaista. --Miihkali ^(artikuloi) 19. tammikuuta 2012 kello 18.59 (EET)

Vai sanoutuikohan bolsevikkijohto kokonaan irti tsaarin Venäjästä. Ai niin mutta tämähän koskikin Venäjän SFNT:a. --Höyhens 19. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)

Kansallislauluja tietolaatikkoon?

Tästä näyttää olevan kahta kantaa. Ettei nyt alettaisi sotimaan moisen takia eestaas, niin onko tähän mitään yleistä kannanottoa? --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2012 kello 23.22 (EEST)

Laittamatta jättämisestä ei seuraa mitään muuta, kuin että äänitiedostot on hitaampaa löytää. Enkku-wikissä on myös laitettu. - 88.112.124.245 19. elokuuta 2012 kello 23.27 (EEST)

Äänitiedostot omiin artikkeleihinsa. Tänne ei kaikkea maailman sälää, kiitos. --Esamatti1 (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 07.43 (EEST)

Et perustellut, miksi niiden löytymistä pitää vaikeuttaa. Äänitiedostot eivät häiritse mallineen ulkoasua mitenkään. - 88.112.124.245 22. elokuuta 2012 kello 01.16 (EEST)

Demokratia

Tässä keskustelusivulla on vuonna 2005 kaivattu käsittelyä aiheelle "demokraattiset ja totalitaristiset piirteet". Toiveen voi kyllä edelleen pitää voimassa, sen verran ohuelti näitä käsitellään. Ohimennen mainitaan että länsi "näki" idän valtiot epädemokraattisina, mutta olisihan hallinnon demokraattisuudesta varmaan lausuttavissa vähän yksityiskohtaisemminkin, esim. vaalijärjestelmästä (millaisin keinoin estettiin vapaat vaalit) jne. --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 16.48 (EET)

Tästä alkuun: en:Soviet democracy, en:Stalinism ja en:Comparison_of_Nazism_and_Stalinism. Kannattaa ensin määritellä käsitteet tarkkaan eli mitä tarkoittaa demokratialla ja mitä totalitarismilla, koska muuten on turha kirjoittaa mitään. Demokraattisista piirteistä on varmasti helpompi kirjoittaa kuin totalitaarisista piirteistä – Neuvostoliitto kun oli "täydellinen". Uskoakseni monet länsimaalaiset ja jotkut neuvostoliittolaiset toisinajattelijat ovat kirjoittaneet Neuvostoliiton meiningistä. En tunne asiaa itse tarkasti. --Hartz (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 19.07 (EET)

Suomen kielessä demokratia ei tarkoita kansanhallitusta, kansan valitsemaa oligarkkista hallitusta kreikkalaiseen tapaan, vaan kansanvaltaa, jossa valtiopäivät ei ole kansanvalta, vaan eduskunta edustaa valtiovaltiopäiville kokoontuneena kansanvaltaa. Yhdysvallat tai mikään liittovaltio ei voi olla kansanvalta, koska perustuslaki määrittelee ne kansojenvallaksi. Näin ollen Yhdysvalliossa on mahdollista, että kansojen enemmistö äänestää presidentiksikin sellaisen henkilön, jota valtion väestön rekisteröitynyt, äänioikeutettu ja äänestänyt enemmistö ei kannata. Venäjän federaatiokaan ei liittovaltiona voi olla kansanvalta, koska sekin on kansojen ja alueiden, oblastien, valta. 85.76.107.20 31. tammikuuta 2017 kello 20.02 (EET)

Tietysti Neuvostoliitto muuttui vuosikymmenten aikana. Halutaanko tietää kaikista vaiheista? Muuten, Trotsky julkaisi teoksen en:The Revolution Betrayed vuonna 1936, jossa hän kritisoi stalinismia ja Neuvostoliiton kehitystä Leninin jälkeisenä aikana. Uskoakseni Neuvostoliitto oli erilainen ennen Stalinia, Stalinin aikana ja Stalinin jälkeen (en:De-Stalinization). --Hartz (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 19.21 (EET)

Muuten, oliko en:Great Soviet Encyclopedia totalitarismia? :) --Hartz (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 19.29 (EET)

Tuota

Tuota, TV:stä tulleen Stalin -dokumenttisarjan katsottuani intouduin tarkistamaan mitä suomenkielinen Wikipedia kertoo Neuvostoliitosta.

Näkemyksiä on toki erilaisia, saa ollakin, mutta artikkelissa rupesi vaivaamaan Neuvostoliitosta annettu tarpeettoman positiivinen mielikuva, joka on ristiriidassa aikaisemman käsitykseni kanssa. Tuo ihmettely johti tarkistamaan lähdeviitteitä.

Merkittävä osa lähdeviitteistä oli merkitty "Immanuel Birnhaum":in kirjaan "Neuvostoliiton historia". Tietysti ongelma sinällään, että lähdeviitteet osoittavat merkittävässä määrin vain yhteen lähteeseen, varsinkin tuo kirja on 50 vuotta vanha. Vielä kun yritin selvittää "Birnhaum"in taustoja, en moista kirjailijaa löytänyt, mutta kylläkin löysin "Immanuel Birnbaum" -nimisen kirjoittajan moiselle kirjalle.

Tuntematta aihepiiriä ja kun minulla ei ole kirjaa saatavana en katso aiheelliseksi mennä muuttamaan *haum:ia *baum:iksi, mutta tämä tiedoksi jollekin joka artikkelia haluaa asiantuntevammin muokata.

--80.222.96.161 10. kesäkuuta 2016 kello 21.32 (EEST)

Olisko tämä? https://de.wikipedia.org/wiki/Immanuel_Birnbaum 85.76.107.20 31. tammikuuta 2017 kello 19.54 (EET)

On vähän erikoista, että artikkeli kertoo Leninin NEP-politiikan uhreiksi 2 200 000 henkeä, vaikka tämä sekatalouskokeilu nosti elintasoa Neuvostoliitossa.--Vesahjr (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 10.11 (EEST)

Miksi talousuudistuksissa ei kuolisi ihmisiä? Uudistuksethan ovat uudistuksia! Kuitenkin 1922-1927 oli sisällissota sodittu. Sisällissodassa kuoli noin 2 000 000 . 3 000 000 entisen Venäjän keisarikunnan asukasta ja ulkomaalaista miehittäjää sekä omia vastavallankumouksellisia. VIelä ei ollut alkanut voimallinen 1930-luvun kollektivisoiminen, jossa tunnetusti alkoi kuolla runsaasti vastustajia ja epäiltyjä. 85.76.107.20 31. tammikuuta 2017 kello 19.56 (EET)

Ainakin pitäisi olla erittely, mihin silloin kuoltiin. NEP kai poisti nälänhädän, ja terrori ei ollut tuohon aikaan massiivista?--Vesahjr (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 23.02 (EET)

Neuvostoliiton seuraajat

Viro, Latvia ja Liettua eivät ole Neuvostoliiton seuraajat samassa merkityksessä kuin Venäjä, Tadžikistan ja muut. Andres (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 19.35 (EET)

Moni Neuvostoliiton osavaltio oli vähän aikaa itsenäinen ennen liittämistä Neuvostoliittoon, esim. Georgia. Näiden tilanne oli samankaltainen kuin Baltian maiden: ensin vähän aikaa itsenäisyyttä, sitten pakkoliittäminen Neuvostoliittoon, sitten uusi itsenäisyys 1991.--Vesahjr (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 22.36 (EET)

Georgia on ihan erikoinen tapaus. Georgialla ei ollut helmikuussa 1921 kansainvälistä de jure tunnustusta. Georgia ei ollut Kansoinliiton jäsenmaa. Viro, Latvia ja Liettua taas olivat Kansoinliiton jäsenet sen lopun asti huhtikuussa 1946. Länsimaiden de jure tunnustusta Baltian maiden pakkoliittämiseen Neuvostoliittoon ei ollut (Ruotsi oli poikkeus). Velirand (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 13.33 (EET)

Juridisesti Neuvostoliiton seuraaja oli Venäjän federaatio, joka mm. maksoi Neuvostoliiton ulkomaanvelat ja peri sen paikan YK:n turvaneuvostossa, joten onko noista 14 muusta neuvostotasavallasta yksikään Neuvostoliiton seuraaja?--Vesahjr (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 19.43 (EET)

Venäjän federaatio on Neuvostoliiton kansainvälis-oikeudellinen seuraajavaltio. Neuvostoliiton lisäksi Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta olivat Yhdistyneiden kansakuntien perustajia. Myös brittiläisessä imperiumissa oli Yhdistyneitä kansankuntia perustamassa valtioita, jotka eivät olleet perustamishetkellä täysivaltaisia eli suvereeneja. Se, että Venäjän federaatiosta tuli Neuvostoliiton seuraajavaltio, oli ikään kuin Neuvostoliitosta itsenäiseksikin julistautuneen Venäjän federaation palaamista takaisin eräänlaiseen Venäjän Venäjän federatiivisen sosialistisen neuvostotasavallan tilaan, "johtavaksi valtioksi", vaikka olikin jo julistautunut itsenäiseksi Neuvostoliitosta, sen velvotteista ja oikeuksista. 85.76.107.20 31. tammikuuta 2017 kello 19.50 (EET)

Kyllä minusta artikkelissa voisi olla Neuvostoliiton edeltäjänä Neuvosto-Venäjä ja seuraajana Venäjän federaatio.--Vesahjr (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 19.56 (EET)

Suomen osalta Neuvostoliitto oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan seuraaja: Neuvostoliitolle periytyi Suomen Tarton rauhansopimus. Neuvostoliiton purkauduttua Venäjän federaatiolle periytyivät Neuvostoliiton valtiosopimukset, mm. Pariisin rauhansopimus 1947 jne. 85.76.107.20 31. tammikuuta 2017 kello 19.58 (EET)

Jos kukaan ei ole vastaan, merkitsen edeltäjäksi Neuvosto-Venäjän ja seuraajaksi Venäjän federaation.--Vesahjr (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 09.11 (EET)

Kuulostaa hyvältä. --Miihkali ^(artikuloi) 1. helmikuuta 2017 kello 13.58 (EET)

Terrori

Tuota-kappaleessa ihmetellään artikkelin Neuvostoliitosta antamaa positiivista mielikuvaa. Tässä hieman omia mietteitäni.

Minusta artikkeli on pääasiassa ihan pätevä. Sen ansioksi on erityisesti luettava, että se tuo Neuvostoliitosta esiin muutakin kuin sotia ja kommunismia, eli niitä asioita, jotka yleensä saavat pääpainon Neuvostoliitosta puhuttaessa. Kuitenkaan artikkeli ei tuo tarpeeksi selvästi esiin sitä, että Neuvostoliitto oli koko historiansa ajan diktatuuri, jossa tavallisten kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa valtion harjoittamaan politiikkaan olivat vähäiset. Terrorin ja salaisen poliisin keskeisestä roolista neuvostovallan legitimoinnissa, erityisesti Leninin ja Stalinin kausilla, ei puhuta kuin hieman historiaosuudessa ja muusta tekstistä irrallisessa Kuolemantapaukset-kappaleessa.

Kuolemantapaukset-kappale on mielestäni ongelmallinen, koska se on vain käytännössä pitkä luettelo, joka siteeraa yksittäisen ihmisen yksittäistä arviota kuolleiden määrästä. Pääartikkeliin riittäisi tieto kuolleiden määrästä ennen Stalinia, Stalinin aikana ja Stalinin jälkeen, sekä siinä jo oleva erittely siitä, mikä vitsaus tappoi mitenkin paljon ihmisiä. Lisäksi olisi hyvä saada mukaan muitakin kuin Rummelin arvioita. En vähättele yhtään neuvostojärjestelmän aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä, mutta minulla on Rummelista kuva miehenä, joka oli suorastaan fiksoitunut itse lanseeraamaansa käsitteeseen democide. Lisäksi noissa laskelmissa Rummel esittää kuolleiden määrät tuhannen henkilön tarkkuudella, mikä on absurdia, kun erilaisia arvioita neuvostojärjestelmän uhrien määrästä on lukemattomia ja niiden antama haarukka on kymmeniä miljoonia. Esimerkiksi Kommunismin musta kirja, jota tuskin voi pitää neuvostomyönteisenä teoksena, esittää Neuvostoliiton uhrien määräksi "vain" 20 miljoonaa.

Toki jos tekstiä syntyy tarpeeksi, olisi mahdollisuus luoda artikkeli Valtioterrori Neuvostoliitossa tai vastaava, jossa sitten voitaisiin tarkemmin eritellä erilaisia arvioita ja vaikka sisällyttää siihen tuo Kuolemantapaukset-kappaleessa oleva luettelo. Deportation tarkoittanee tässä yhteydessä muuten kyydityksen sijaan väestönsiirtoa. --Miihkali ^(artikuloi) 31. tammikuuta 2017 kello 20.15 (EET)

Voisiko johdantoon lisätä "hyvinvointivaltio"-sanan?

Neuvostoliitossa oli kattava hyvinvointivaltio: oli koulut, terveyskeskukset, uimahallit jne. --Hartz (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 19.58 (EEST)

Oliko siellä korkea elintaso? --Jmk (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 20.01 (EEST)

Jos löydät järkevän lähteen, jossa Neuvostoliittoa nimitetään "hyvinvointivaltioksi", niin mikäs siinä. Onnea etsintään. -Ochs (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 20.07 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi 6

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vertaisarviointi pyyntö Suositeltu-statuksen uudelleen arviointia varten. Paljon lähde pyyntöjä, rikinäsiä linkkejä, osa lähteistä pitäsi merkata tarkemmin ja yksi pää lähteistä on yksityishenkilön kotisivu. Minua ei kiinnosta kehittää artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä--Superkissan (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 15.36 (EEST)

On todella ongelma, jos viime vuosisadan tärkeimpään kysymykseen Neuvostoliittoon ei ole tieteellistä kiinnostusta. Nykyäänhän koko asia kuitataan idiotismilla "Kommunismi on kuollut." Neuvostoliittohan ei ollut kommunistinen vaan kommunistien johtama ja kommunismiin pyrkivä suurvalta. --Höyhens (keskustelu) 28. elokuuta 2019 kello 22.40 (EEST)

”Neuvostoliitto oli avoimen diktatuurinen valtio”

Oliko? Neuvostoliitossa kyllä puhuttiin ”proletariaatin diktatuurista”, mutta yhtä lailla siellä jaksettiin jauhaa loputtomasti kansanvallasta. Perustulaissa taattiin vapaat vaalit ja ihmisoikeudet, mutta käytännössä ne olivat kuolleita kirjaimia. Eikö kyseessä siis ollut pikemminkin arkkityyppinen demokratiana valheellisesti esiintyvä epädemokraattinen valtio, ei ”avoin diktatuuri” – vrt. kansallissosialistinen Saksa, jonka johtajat avoimesti halveksivat demokratiaa. --Miihkali ^(keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.28 (EET)

Vastaan tähän myöhäissyntyisesti, koska kysymys on asiallinen. Proletariaatin diktatuuri on vastakkainen käsite porvariston diktatuurille, joka on edelleen voimassa länsimaissa porvariston hallitessa omaisuutta, rahaa ja tiedotusvälineitä. Neuvostoliitosta voidaan keskustella monitasoisesti. Valtio pyrki sosialismiin, jossa tuotantovälineet ja rikkaiden omaisuus otettiin valtion haltuun. Kuitenkin marxilaiseen teoriaan kuuluu, että sosialismi on välivaihe siirryttäessä luokattomaan yhteiskuntaan, kommunismiin (tulee sanasta yhteisöllisyys, jota ei juuri nykyään yhdistetä mainittuun valtioon). Siihenhän asti he eivät päässeet omastakaan mielestään eikä edes johtajien mielestä. En halua tässä yhteydessä (ehkä jossain toisessa yhteydessä sitten) ottaa kantaa Stalinin ja Trotskin väliseen ongelmaan(, jossa Stalin kannatti rauhanomaista rinnakkaineloa ja Trotski maailmanvallankumousta noin niinku asioita yksinkertaistaen). Teoriaan kuuluu myös, että proletariaatti on kansa siinä vaiheessa kun ei ole olemassa toisilleen vastakkaisia yhteiskuntaluokkia eli kommunismissa. Proletariaatin diktatuurin vallitessa ei ole enää sortavaa porvaristoa, mutta on erilaisia muita ryhmiä teollisuus- ja maatyöväestön ohella joiden edut eivät ole täysin yhteneväiset näiden kanssa. Ja nyt on kyse objektiivisesta sorrosta eli miten se on, ei subjektiivisesta eli miten se koetaan. Maatalousvaltainen Venäjä, jonkä päälle Neuvostoliitto syntyi, oli vanhoillinen maa, jossa ei läntisen Euroopan kanssa ollut tapahtunut kunnolla edes porvarillista vallankumousta feodalismiin eli aateliin nähden, tosin kaiketi vuodesta 1905? lähtien oli käytössä jonkinasteinen demokratia, johon kuului puoluelaitos ja jossa oli oikeistopuoluekin, ruhtinas Lvovin johtamat konstitutsionaalis-demokraatit (KD), jota kansan keskuudessa myös kadettipuolueeksi kutsuttiin. Lisäksi oli Kerenskin ym. johtama sosiaali-revolutionäärit (SR) eli eserrät. Vahvin puolue oli kuitenkin sosialidemokratia, joka sittemmin jakaantui enemmistöön, mm. Leninin (bolsevikit) ja vähemmistöön mm. Plehanovin (mensevikit), ja nämä olivat varsin tasaväkisiä puolueessaan. Selkeä enemmistö proletariaatista kannatti sittemmin ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa rauhaa vaikka huonoin ehdoin enemmän kuin sodan jatkamista. Vain bolsevikit olivat samaa mieltä, ja kun Saksan sodanjohto päästi rautateitse maanpaossa olleen (pitkälti ei-venäläisen, mut se ei kuulu oikeastaan tähän) bolsevikkijohdon maahan, oli vallankumouksen tekeminen suhteellisen helppoa. Sen jatkaminen onkin sitten vaikeampi asia eurooppalaisittain alikehittyneessä suuressa maassa. Jatkamisella tarkoitan sosialismin ja sittemmin kommunismin (joita pidetään monissa yhteyksissä kommunismin kahtena eri kehitysvaiheena) toteuttamista. Sosialismista tuli niin suosittua, että jopa Hitlerin puolue nimettiin kansallissosialistiseksi (natsit). Kansallisuusaate oli sitten taas myös muodikasta, esimerkiksi Suomessa, joka oli vasta herännyt kansalliseen tietoisuuteen olemassaolostaan. Saksassa kansallis- tarkoitti sitä että germaaninen kansa on muita parempi, sosialismi sitä että valtio koulutti kansalaisensa yksityisiin teollisuuslaitokseen ja valtion armeijaan jne. Kun Neuvostoliitto samanaikaisesti pyrki emigranttien ja länsivaltojen hyökkäystä vastaan varustautumaan varmaan vastoin kansan välitöntä etua ja teki Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksia ja taitamattomuuttaan tai typeryyttään pyrki pääsemään eroon sisäisistä vihollisistaan, etenkin vähemmistökansojen ja suomalaistenkin joukosta vähäisin tai olemattomin perustein, eikö siinäkin ole ollut ainakin iso ripaus kansallissosialismia todellisen sosialismin rakentamisen ohella tai sijaan? --Höyhens (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 19.45 (EEST)

Demokratian käsitteeseenhän katsottiin kuuluvaan, että se oli sellaisten luokkien yhteensovittamista, joilla oli erilaiset objektiiviset intressit. Nykyäänhän se tarkoittaa jotain muuta johon en puutu, mutta en halua siitä luovuttavankaan valtiollisen diktatuurin hyväksi, vaikka demokratia juuri nyt kriisissä onkin länsimaissakin. Mielestäni aito demokratia tarkoittaa (välillisessä demokratiassa) valitsijoiden nykyistä korkeampaa tietoisuutta siitä, miten demokratia voidaan ulottaa talouteen. Se taas on askel kohti sosialismia, joka ei ole nykyään suosittua porvariston hallitessa mediaakin. --Höyhens (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 20.00 (EEST)

Artikkelin johdanto

Käyttäjä:Zindox lisäsi johdantoon Kirkisen teokseen perustuen: ”Kuolleiden lukumäärä on vielä kiistanalainen, mutta se on arvioitu minimissään noin miljoonaksi teloitetuksi ja kokonaismääräksi noin 30 miljoonaa ihmistä.” Eikö 30 miljoonaa edusta pikemminkin arvioiden keskitasoa, ei suinkaan ehdotonta minimiä. Esimerkiksi Kommunismin musta kirja, jota tuskin voi pitää neuvostomyönteisenä teoksena, esittää Neuvostoliiton uhrien määräksi ”vain” 20 miljoonaa. Parempi olisi esittää tutkimuskirjallisuuten pohjautuen jokin konsensusta esittävä haarukka ja todeta samassa yhteydessä, kuinka epävarmalla pohjalla luvut ovat. En nyt jaksaa kaivaa kunnon lähteitä esiin, mutta englanninkielisessä Wikipediassa esitetään:

According to Catherine Merridale, "... reasonable estimate would place the total number of excess deaths for the whole period somewhere around 60 million."[1]

Tässä luvussa ovat kuitenkin mukana ensimmäisen maailmansodan, sisällissodan ja toisen maailmansodan uhrit. Kirkiseen perustuva heitto artikkelin johdannossa on muutenkin melko epämääräinen, koska se puhuu vain ”kuolleista”, kun olisi syytä täsmentää kuolinsyyt.

Artikkelissa edelleen olevat Rummelin luvut pitäisi myös kyseenalaistaa. Rummel esimerkiksi esittää, että keskitysleireillä olisi Stalinin kaudella kuollut yli 30 miljoonaa ihmistä – hurja väite, kun huomioi, että neuvostoarkistojen mukaan Gulag-järjestelmän läpikävi Stalinin kaudella noin 18 miljoonaa ihmistä, joista noin 10% kuoli. Vaikka lukujen oletettaisiin olevan sievisteltyjäkin, niin Rummelin luku ei sittenkään ole uskottava, koska selvä enemmistö Gulagiin joutuneista palasi elävänä. (Solženitsynin kaltaiset lähteet eivät ole ns. kovien faktojen suhteen luotettavia, ja hänen antamansa luvut ovat subjektiivisiin arvioihin perustuen hurjasti yläkanttiin.) Gulagit eivät olleet ihmisten järjestelmälliseen murhaamiseen suunniteltuja tuhoamisleirejä, vaikka muuten olivatkin joka suhteessa perseestä.

Todetaan nyt vielä selvyyden vuoksi myönteiseksi kehitykseksi se, että artikkelin johdanto vihdoin ja viimein sanoo suoraan Neuvostoliiton olleen diktatuuri, jossa tieten tahtoen tapettiin omia kansalaisia. Muutakin Neuvostoliiton historiaa voisi tosin tuoda johdannossa esiin, nyt terrori painottuu suhteettoman paljon esimerkiksi teollistumiseen, yhteiskunnallisiin mullistuksiin ja kylmään sotaan nähden. Avaruuslennoistakin voisi mainita jotain. --Miihkali ^(keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.55 (EET)

Matti Vuorikoski -lähde - lähdekritiikki

Matti Vuorikoski -lähde on yksityishenkilön sivusto, eikä finna.fi-hakutulos myöskään vakuuta. Kannattaisi korvata paremmilla lähteillä. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2022 kello 10.21 (EEST)

Koko artikkeli pitäisi kirjoittaa uudestaan. Miihkali ^{(K • M)} 20. lokakuuta 2022 kello 18.28 (EEST)