Keskustelu:Luettelo Suomen lähiöistä

Tässä teoksessa pitäisi Johanna Hankosen artikkelissa Lähiö viitatun teoksen (s. 19) mukaan olla luettelontynkää:

• Seppälä, Maija-Liisa, Hilkka Lehtonen & Tiina Tihlman: Suomen lähiöt. Kyselytutkimus 1950–1980-luvulla rakennetuista lähiöistä. Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto, tutkimusraportti 2/1990. Helsinki: Ympäristöministeriö, 1990.

--Urjanhai 4. helmikuuta 2010 kello 20.17 (EET)

Haluaisin ilmoittaa, että Siilinpää ei ole lähiö , koska se on aivan Siilinjärven keskustan vieresä, eikä siellä ole asukkaita kuin 470, eikä palveluita laisinkaan.

Jos joku joskus on kiinnostunut tätä vajavaista luetteloa laajentamaan, niin ainakin pääkaupunkiseudun 1950-1970-luvuilla rakennettuja lähiöitä käydään läpi (ei tosin kattavasti) Helsingin Sanomien juttusarjan pohjalta vuonna 1997 julkaistussa kirjassa Elämää lähiössä. Ja olen hieman skeptinen sen suhteen, onko esimerkiksi Helsingin Pikku Huopalahti varsinaisesti lähiö. --Risukarhi 26. toukokuuta 2011 kello 13.59 (EEST)

Lähiön määrittelyä koskevan kirjallisuuden läpikäynti artikkelissa Lähiö on vielä pahasti kesken, mikä heijastuu myös tähän luetteloon. Työsarkaa siis on kyllä.--Urjanhai 26. toukokuuta 2011 kello 14.02 (EEST)

Artikkelin ongelmista

Kyllä tämä vaikuttaa sen verran moniongelmaiselta artikkelilta, että kehittämisyrityksistä huolimatta en tiedä, olisiko tällä tulevaisuutta. Edelleenkin on löydetty vain hajalähteitä. Esimerkiksi tuo lähiöuudistusohjelman raportti sisältää kyllä eritytäin arvokasta tietoa ja määrittelyjä aiheesta lähiö ja sopii lähteeksi ao. artikkeliin, mutta se ei ole eikä se sisällä luetteloa Suomen lähiöistä, vaan päinvastoin siinä vain mainitaan erääseen yksittäiseen kehittämisohjelmaan osallistuneita yksittäisiä lähiöitä sieltä täältä (kysely lähetettiin 140 kunnalle joista 30 vastasi, ja sittenkin mukana on vain kyseiseen ohjelmaan osallistuneita kohteita). - Eikä ole sittenkään varmaa, vastaavatko nämäkään kaikki lähiön määritelmää miten tarkasti. Ainoa, mistä on kunnon lähteet, on Turun lähiöt. Eli toisaalta luettelossa nyt on (korjaustenkin jälkeen) lueteltu ilman lähteitä kunkin muokkaajan lähiöiksi arvioimia kohteita satunnaisesti vähän sieltä täältä ja ainoat lähteet muualta kuin turusta ovat kaikki täysin yksittäisiä hajamainintoja. Tämän perusteella on ilmeistä, että aihetta ei ole laajasti käsitelty ainakaan niissä luotettavissa lähteissä, joita artikkeliin tähän mennessä on löydetty (poikkeuksena Turku), vaikka eri asia tietysti on, että sellaisia lähteitä voi hyvinkin olla (voisi katsoa esimerkiksi näytettäisiinkö sellaisia mainittavan tuossa lähiöuudistusohjelman raportissa tai artikkelissa lähiö mainituissa lähteissä) tai sitten ei ehkä ole. Tämän perusteella, jos ollaan eventualisteja, voidaan odottaa, jaksaako joku penkoa läpi sen, löytyykö kunnollista edes jossain suhteessa kattavaksi tarkoitettua luetteloa Suomen lähiöistä vaikkapa vain joltain aikakaudelta. Silloinhan artikkelissa ei olisi mitään ongelmaa. Mutta nyt, kuten sanottu, se perustuu Turkua lukuunottamatta kokonaan vain yksittäisiin satunnaisiin hajamainintoihin.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 14.42 (EET)

Julkaisun Lähiöiden kehittäminen Suomessa: Kokemuksia asukkaiden osallistumisesta (PDF) luvun "2.2 Lähiöt suomalaisessa yhteiskunnassa" perusteella Suomessa olisi 300 lähiötä noin 50 kaupungissa. Lähdeviitteenä tiedossa on artikkelissa nyt jo oleva julkaisu Uudenlaisia otteita ja kertaustyylejä. Lähiöuudistus-ohjelman arvioinnin loppuraportti. Siellä tiedon lähteeksi on annettu julkaisu SY475 Lähiöiden palvelut, joka sekin on kattanut vain muutaman lähiön. Mahtaisikohan siinä olla mitään viitettä tutkimukseen, jossa tuo lähiöiden lukumäärä 300 olisi päätelty. --Raksa123 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 16.30 (EET)

Vaatisi tutkimusta, varsinkin jos joku lähteistä ei ole netissä. Asiaa varmaan veisi myös eteenpäin artikkelissa lähiö olevan lähiön määrittelyn täydentäminen niillä lähteillä, joita vielä ei ole käytetty tältä osin. Siitä olisi se apu, että voisi tarkentua käsitys siitä, onko mitään yhtä yhtenäistä lähiön määritelmää, vai onko mahdollisesti eri määritelmiä ja onko määrittely mahdollisesti vaihdellut esimerkiksi eri aikoina.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 17.44 (EET)

Teoksen Suomen lähiöt. Kyselytutkimus 1950–1980-luvulla rakennetuista lähiöistä lopussa on luettelo lähiöistä (yhteensä 247 kpl), mutta kunnille lähetettyyn kyselyyn perustuvana sekin lähde on ongelmallinen. Sivulla 10 todetaan, että kysely lähetettiin kaikille 94 kaupungille, joista 81 % vastasi. Kysely lähetettiin lisäksi yli 5 000 asukkaan kunnille, mutta niistä vain 54 % vastasi. Kuntien lähiöiksi ilmoittamia alueita on karsittu tutkimuksen määrittelyn mukaan, joten itse kyselytutkimusta pitäisi selostaa pitkästi, jotta saisi kunnon käsityksen siitä, mitä "lähiöllä" tuossa lähteessä tarkoitetaan. Espoosta lähiöksi on nimetty mm. Westend, jota yleisen käsityksen mukaan tuskin pidettäisiin lähiönä. --Raksa123 (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 20.42 (EEST)

Tuleekohan siitä yhdelle lähteelle liikaa painoa, jos koko artikkeli jäsennetään sen mukaan? --Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 10.33 (EET)

Luettelo Suomen taajamista olisi tilastotieteellisempi. Se perustuu tilastokeskuksen väkitiheyteen. Mipäpä, jos joku aloitaisi Wikisourcessa ja vähentäisi aluksi kuormitusta Wikipediaan? Wikipediassa käydään melko paljon negatiivista keskustelua, mutta ei osoiteta ystävällisesti uuttaa suuntaa sisältötuottajalle. 82.181.205.107 3. joulukuuta 2020 kello 22.09 (EET)

Jäsentäminen: Aakkostuksesta maakuntajakoiseen aakkostukseen

Luettelo Suomen lähiöistä alkaa muistuttaa jättiartikkelia, mikä ei voi helposti jakaa osikseen sitten, kun sen lukeminen loppuun alkaa olla monen scrollauksen takana ja työlästä pienillä taskulaitteilla. Mitäpä jos lähiöt jaettaisiin ensiksi maakuntajaon mukaisesti alaosiinsa, ja jokaista alaosaa työstettäisiin erikseen. Kun artikkelista tulee aivan liian pitkä niin sen voisi jakaa maakunnittain esimerkiksi Luettelo Suomen lähiöistä Uudellamaalla, Luettelo Suomen lähiöistä Lapissa jne. 82.181.205.107 3. joulukuuta 2020 kello 22.07 (EET)

Ei se vielä taida olla liian pitkä, mutta väliotsikot maakuntien nimillä (ihan vain "Uusimaa" jne.) ja aakkoselliset (tai seuduttaiset?) luettelot näiden alla kuninttain voisivat helpottaa hahmottamista. Ehkä myös nuo yhden lähteen ja muiden lähteiden lettelot voisi yhdistää, tarvittaessa alaotsikot kuntaotsikoiden alle lisäten. @Olimar: kun olet muokannut artikkelia, niin osatko kommentoida? --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 22.36 (EET)

Lähiön määritelmä on niin epämääräinen, että koko luettelon tarpeellisuus on kyseenalaista. En pidä myöskään kovin järkevänä ideana luettelon jakamista alaluetteloihin.--Olimar 4. joulukuuta 2020 kello 10.54 (EET)

Totta, hyvä pointti. En ole tätä niin tarkasti seurannut, vaikka aihe onkin kiinnostava. Ainakaan alaluetteloita ei varmasti tarvita. Niitä tarvitaan käytännössäö vasta todella pitkiin luetteloihin joissa artiikelin maksimipituus ylittyy.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 11.18 (EET)

Tuntuu, että lähiöllä voidaan tarkoittaa nykyään melkein mitä tahansa naapurustoa, joka ei ole osa kantakaupunkia. Onko sellaisesta sitten mielekästä tehdä listaa? Parempi kohde listoille voisi olla vaikka aluerakentamiskohteet 60- ja 70-luvuilla tms.--Olimar 4. joulukuuta 2020 kello 11.29 (EET)

Voi myös miettiä, onko se jotenkin historiallinen käsite. Rakennetaanko nykyään edes enää suuria määriä kerrostaloja metsään vaaiko pikemminkin omakotitaloja? Ja kun näin listasa Kiuruveden, niin mietin, että voiko Kiuruvedellä ylipäätään olla lähiöitä. --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 12.11 (EET)

@Raksa123: olet myös muokannut eri maantieteellisiä luetteloita Suomesta ja Ruotsista.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 22.39 (EET)

Luettelo on kieltämättä ongelmallinen, koska lähiölle ei ole selkeää määritelmää ja onko sellaisia rajattu tarkasti kartoillekaan. Suurin osa artikkelista perustuu Suomen lähiöt -julkaisuun, jota varten kunnille oli muistaakseni lähetetty kyselylomake. Ehkä selvityksen mukaiset lähiöiden nimet voisi mainita sopivassa paikassa vain vastaavan kunnan artikkelissa, koska valtakunnallisesti tyhjentävän listan tekeminen on mahdotonta. --Raksa123 (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 17.10 (EET)