En tiedä, kuka on suomentanut sanan vertex sanaksi soppi. (Olen kyllä yrittänyt selvittää asiaa.) Tapasin sopen Kallio-Malmion Geometria 1-oppikirjan viimeisellä sivulla 1950-luvun alkupuolella. Mielestäni SOPPI on oiva valinta ja kuvaa mainiosti sitä, kuinka suomentaja on syventynyt aiheeseensa, mennyt monitahokkaansa sisään. SOPPI olisi hyvä säilyttää nimenä monitahokkaan sille osalle, jossa särmät kohtaavat. Kärki on hyvä sana tarkoittamaan mm. monikulmion sitä osaa, jossa kaksi sivua kohtaa.

Kuutio-artikkelissa on toinenkin ilmaus, jota tekisi mieleni muuttaa. ”Jos kuution joka toisesta nurkasta piirtää tahkoille lävistäjät, syntyy sisälle säännöllinen nelitahokas”. – Kirjoittaja tarkoittaa nurkalla kai samaa, jota aiemmin kutsui kärjeksi? – ”Joka toinen” on hankala ilmaus, kuution sopet kun eivät ole jonossa.

Muutosyritys: Jos kuution yhdestä sopesta alkaen piirtää kaikille kolmelle sopessa kohtaavalle taholle lävistäjät ja yhdistää niiden toiset päät kolmen muun tahon lävistäjin, syntyy... Ja toinen: Jos kuution kahdelle vastakkaiselle taholle piirtää erisuuntaiset lävistäjät ja yhdistää niitten päät muiden neljän tahon lävistäjin, syntyy ...

Kuten edellisestä voi huomata, käytän mieluusti sanaa taho (enkä tahko) nimenä niille monikulmioille, jotka rajaavat monitahokasta. Tahko luo turhan raskaita mielleyhtymiä, vaikka taustana saattaakin olla se, että kappaleeseen on saatu sileitä pintoja tahkoamalla. Se että tahko-sana on astevaihtelun alainen (tahko/tahon kuten nahka/nahan) ei ole omiaan selventämään asiaa.

Jatkan mielelläni keskustelua vaikka sähköpostilla ennenkuin ryhdyn artikkelia muokkaamaan. (Jos termejä ryhtyy muuttamaan, tarve ei rajoitu kuutio-artikkeliin.) 

Jouko.Koskinen@heureka.fi 88.112.48.107 25. toukokuuta 2008 kello 09.13 (UTC)

Palaa sivulle ”Kuutio”.