Keskustelu:Kaupunkirakenteen hajoaminen

Aktiiviset keskustelut

Aika yksioikoisia näkemyksiä, heittoja ja väitteitä, joille olisi hyvä löytää kunnon lähteet. --Cuprum 25. maaliskuuta 2007 kello 18.15 (UTC)

Artikkeli on käännös englanninkielisestä artikkelista. Sillä puolella se on todettu täysin asianmukaiseksi --Vkem 20. toukokuuta 2007 kello 23.56 (UTC)

"Viime aikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hajautuneen kaupunkirakenteen vaikutusalueella asuvilla ihmisillä on heikompi terveys, kuin keskemmällä kaupunkia asuvilla. Pääsyy tähän ilmiöön on pientaloalueilla asuvien taipumus olla riippuvaisia autoistaan, kun kaupungissa asuvat kävelevät ja käyttävät joukkoliikennettä enemmän. Tämä lisää päivittäistä liikunta-annosta." Tuo ainakin on tällaisenaan pelkkää mutuilua. Yhtä hyvin voitaisiin väittää, että esimerkiksi esikaupunkialueilla on puhtaampi ilma ja paremmat ulkoilumahdollisuudet, ja ihmiset ovat siksi siellä terveempiä. Esimerkiksi tähän olisi hyvä löytää lähde. Artikkelissa nostetaan myös johdannossa esille "Nurmijärvi-ilmiö", vaikka 1960–70-lukujen lähiöajattelu on Suomessa vaikuttanut kaupunkirakenteen hajoamiseen merkittävämmällä tavalla. Jos artikkeli perustuu amerikkalaisiin tutkimuksiin, niin niitä ei ihan noin vain voi soveltaa Suomeen. Elintavat ovat täällä kuitenkin toisenlaiset, eikä kaupunkirakenteen hajoaminen ole aivan yhtä pitkällä, eikä se johdu täysin samoista syistä. --Cuprum 21. toukokuuta 2007 kello 07.47 (UTC)

Miten luvut on laskettu?Muokkaa

Artikkelissa sanotaan: "Jopa parempi ehdokas maailman tehottomimmin rakennetusta kaupunkiseudusta on Suomen pääkaupunkiseutu, jolla on vain 1 232 595 asukasta asutettuna yli 2 970,6 neliökilometrin alueelle, jonka tuloksena väestötiheys on vain 415,0/km². Tämäkin on Suomen tehokkain saavutus tällä saralla, muut suuret kaupunkiseudut kuten Tampere, Turku ja varsinkin Oulu ovat vieläkin tehottomammin rakennettuja."

Mitenhän nämä pinta-alat ja asukastiheydet on laskettu? Ilmeisesti kuntarajojen mukaan siten, että pääkaupunkiseutuun on laskettu myös esimerkiksi Vihti, Nurmijärvi ja Kirkkonummi kokonaisuudessaan. Niiden kuntien alueella kyllä on myös selvästi pääkaupunkiseutuun kuuluvia uusia asutusalueita, mutta myös laajoja vielä selvästi maaseutumaisia alueita, jotka tällaisia lukuja laskettaessa olisi syytä katsoa kokonaan pääkaupunkiseutuun kuulumattomiksi. Eihän esikaupunkiasutus ole levinnyt näiden kuntien kaikkiin osiin, ei esimerkiksi Nuuksion kansallispuiston alueelle, vaikka sekin sijaitsee Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueelle. Näin laskettuna varsinaisen pääkaupunkiseudun pinta-ala olisi pienempi ja asukastiheys niin ollen suurempi.

Entä Tampere ja Turku? Että niidenkin asukastiheys (kuntarajojen mukaan laskettuna) on melko alhainen, johtuu vähintään yhtä paljon kuntaliitoksista kuin kaupunkirakenteen hajoamisesta. Kumpaankin on nimittäin 1970-luvulla liitetty niiden monista naapurikunnista juuri harvimmin asutut: Tampereeseen Teisko, Turkuun Kakskerta ja Paattinen. Näiden lakkautettujen kuntien entisille alueille ei esikaupunkiasutus ole sanottavasti levinnyt kuntaliitosten jälkeenkään. Jos ne jätetään pois laskuista, kummankin varsinaiselle kaupunkialueelle saadaan kyllä paljon suurempi asukastiheys. Niin vaikka laskettaisiinkin mukaan niiden eräät muut, paljon tiheämmin asutut naapurikunnat kuten Tampereen seudulla Nokia, Pirkkala ja osa Kangasalaa, Turun seudulla Raisio ja Kaarina.

Rikkaampien asukkaiden haaliminen väljille alueilleMuokkaa

Artikkelista puuttuu sellainen näkökulma, että monesti kunnat kaavoittavat omakoti- ja rivitaloalueita ja suosivat autoinfrastruktuuria siksi, että päättäjät ajattelevat näin houkuttelevansa rikkaampaa ja veronmaksukykyisempää väestöä alueelle. Vastaavasti kunnan vuokra-asunnoiksi päätyvien pienten kerrostaloasuntojen kaavoittaminen tuo asukkaiksi huonosti veronmaksukykyistä ja jossakin tapauksessa myös sosiaaliturvan varassa elävää väestöä. Isojen kaupunkien vasemmistopoliitikoilla voi tämäntapainen kaavoitus olla oman kannatuksen pönkittämiseksi tärkeää, mutta pienemmillä paikkakunnilla veropohjan puuttuminen muodostaisi joka tapauksessa ongelman.

Mikko Nummelin (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 16.30 (EET)

Palaa sivulle ”Kaupunkirakenteen hajoaminen”.