Keskustelu:Iskelmämusiikki

" Popmusiikki on periaatteessa samankaltaista helposti omaksuttavaa musiikkia kuin iskelmä, mutta nuoremmille suunnattua."

Miten niin periaatteessa samankaltaista? Lito 3. heinäkuuta 2010 kello 09.15 (EEST)

Tuokin ilmeisimmin korjattu tekemällä iskelmä(musiikista) populaarimusiikin alalaji. Jos nyt sitten aiheilla pop- ja populaarimusiikilla mitään eroa pitäisi olla.

Tässä gramofooniteollisuuden aikaan saattamassa suuntauksessa päätarkoitus oli ja on yhä myydä mahdollisimman paljon mahdollisimman pientä mahdollisimman suurelle väestönosalle. Tämän lopputuloksena on vasta kappale esim. iskelmänä. Tanssimusiikkia eri tyylisuuntauksina sen sijaan on ollut Suomessakin varsinkin koko 1900 -luku tangoina, valsseina, polkkina, jenkkoina, lattareina, rillumareinä, swingiä, jazzia, foxia jne. polskat, poloneesit, katrillit ja menuetit. Ensimmäinen suomenkielinen äänilevy tehtiin Pietarissa vuonna 1901, mutta suomalaisen äänilevyn varsinainen läpimurto tapahtui 1920-luvulla. YLEn lähetykset alkoivat vuonna 1926. Tullimaksujen pudottua vuonna 1928 huippuvuonna 1929 myytiin Suomessa yli miljoona äänilevyä. Samaan päästiin seuraavan kerran vasta 1970-luvulla.

Vuoteen 1938 asti kaikki suomalaiset äänilevyt, myös Suomessa äänitetyt, oli painettu ulkomailla. Tilanteeseen tuli muutos, kun turkulainen Sointu-yhtiö hankki Saksasta käytetyn levyprässin. Levy-yhtiö sai puuhamiehekseen monitoimimuusikko Usko Hurmerinnan (myöh. Kemppi). Ensimmäiset kokonaan Suomessa valmistetut äänilevyt äänitettiin Turun VPK-talolla helmikuussa 1938.

Tämä iskelmä on vain Keski- ja Pohjois-Eurooppalaista sekä ainakin muualla määritellen slaavilaista alkuperää olevaa suuntausta verrattuna populaarimusiikkiin englannin kieliselle väestönosalle maapallolla. Ryynäsen iskusävelmän jälkeinen iskelmä lyhenne taitaa olla tuttu vasta 1965-1967 ajankohdasta muistaakseni ja kovin yleistynyt Vexi Salmen aikakaudella. --Propaganda (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 02.06 (EET)