Keskustelu:Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset

Viimeisin kommentti: 1 vuosi sitten käyttäjältä EsaL-74 aiheessa Atomipommi vs. ydinpommi.

Hieno homma muokkaa

Hyvin tehty ja mielenkiintoa herättävä artikkeli. E.|-| 7. joulukuuta 2006 kello 14.52 (UTC)

Vakavia ristiriitaisuuksia uhriluvuissa. Pitäisi korjata...--PV 1. kesäkuuta 2007 kello 14.30 (UTC)
Korjattavaa näyttäisi olevan muutenkin. --Sts 16. heinäkuuta 2007 kello 11.15 (UTC)
"Pommin kehittämä kuumuus oli niin suuri, että kattotiilet sulivat 600 metrin päässä yli 1 300 asteessa. Tiilen sulaminen vaatii 2 000 astetta." .. mitä pelleilyä? --kysynpähän vaan 6. kuuta 2007 kello 4  –Kommentin jätti 82.103.220.244 (keskustelu – muokkaukset)

Otin sen pois, virheitä saa muuten poistaa vapaasti. Kommentin jätti 85.217.18.231 (keskustelu – muokkaukset).


Aivan jumalattoman paljon toistoa, muuten ihan hyvä. Wikisijä 5. syyskuuta 2007 kello 09.23 (UTC)


Nagasakin koneen nimi on Bockscar, ne voisi muuttaa. Toki muitakin nimiä esiintyi, mutta tuo maalattiin koneen kylkeen. "Bockscar, sometimes called Bock's Car or Bocks Car".

Jacob Beserin tiedot ovat väärin. Tässä ehdotelma: Bockscar'in miehistöön kuului ilmavoimien luutnantti Jacob Beser, joka oli ollut myös Enola Gayn lennolla. Hän on siis maailman ainoa kahden ydinasehyökkäyksen miehistöihin kuulunut henkilö. Beser oli tutka-asiantuntija, jonka tehtävänä oli varmistaa, että pommien radiokorkeusmittari toimii oikein ja häiriöttä ja pommi räjähtää ennalta määrätyllä korkeudella.  –Kommentin jätti 88.112.170.102 (keskustelu – muokkaukset)

Atomipommin vaikutus kaupunkiin muokkaa

Koko artikkeli on kovin esseemäinen, mikä ei välttämättä sitä pilaa, mutta osiossa "Atomipommin vaikutus kaupunkiin" on niin paljon ristiriitaisen/kyseenalaisen tuntuisia asiatietoja ja maalailevaa kielenkäyttöä, että se pitäisi mielestäni kirjoittaa kokonaan uudelleen. Esimerkkejä:

  • Vuoden loppuun mennessä oli kuollut 140 000. Viiden vuoden kuluessa säteilysairauksiin ja muihin jälkivaikutuksiin oli kuollut yhteensä 200 000–250 000. Kaupungissa oli kaikkiaan noin 350 000 asukasta, vaikkakin heti räjähdyksen jälkeen väkimäärä huomattavasti pienentyikin. -Siis mikä oli asukasluku pommitushetkellä, paljonko kuoli heti, paljonko myöhemmin, mikä oli kaupungin asukasluku myöhemmissä vaiheissa?
  • Pommin kehittämä kuumuus oli niin suuri, että kattotiilet sulivat 600 metrin päässä, mikä vaatii 2 000 astetta. Hautakivien kiille suli 380 metrin päässä 900 asteen lämpötilassa. - Kauempana oli kuumempaa?
  • Yhden kilometrin päässä vallitsi seitsemän kertaa mustan paperin polttamiseen tarvittava lämpötila. - Mikähän se sitten mahtaa olla?
  • Sienipilvi, joka nousi 13 kilometrin korkeuteen, näkyi jopa 600 kilometrin päähän. - Epäilen.
  • Ilmassa lenteli tuulen mukana tappavan tehokkaasti esineitä.
  • Pommin synnyttävästä pilvestä satoi maahan mustaa, radioaktiivista, tappavaa sadetta.
  • Myrsky syttyi tulipaloista jotka alkoivat noin 20 minuuttia pommin räjähdettyä. - Tulipalot varmaan alkoivat heti, tulimyrsky kehittyi ehkä viiveellä.
  • --- kohoava kuuma ilma sai aikaan sen, että paloalueelle syntyi pyörremyrsky, --- - Tarkoittanee tulimyrskyä.

Itselläni ei ole tarvittavaa tietoa eikä lähdemateriaalia käytettävissäni, joten en voi auttaa tämän enempää. 88.112.106.59 20. joulukuuta 2009 kello 17.18 (EET)Vastaa

Haluaisin tietää kuinka pahasti ydinpommitukset saastuttivat aluetta ja kuinka pitkäksi aikaa. Kuinka pian pommitusten jälkeen voitiin aloittaa jälleenrakentaminen, vai voitiinko siihen ryhtyä heti? Kuinka pitkään aluella oli hengenvaaralliset tai ei-turvalliset määrät säteilyä? Missä vaiheessa alueen säteily ei enää juurikaan poikennut normaalista, ennen räjähdystä olleesta tasosta? El Rayno (keskustelu) 4. elokuuta 2012 kello 15.16 (EEST)Vastaa

Pommien aseistajat ja tutkaupseeri muokkaa

Enola Gay - Pommikone Hiroshiman yllä kertoo luutnantti Jacob Beserin tehtäväksi tutkahäirinnän. Tekemässäni eli suomentamassani miehistölistassa (koskien Enola Gayta) nimesin Beserin "ELSO-upseerina": ELSO = elektroninen sodankäynti. Tämän tehtävänä oli ollut japanilaisten tutkien häirintä ja tarkkailu. Ts. pyrittiin siihen, ettei atomipommi pääsisi laukeamaan ennenaikaisesti, esim. tutkaimpulssin johdosta.

Ensimmäisellä lennolla atomipommin sähköisiä instrumentteja ja virtapiirejä tarkkaili aliluutnantti Morris R. Jeppson. Toisella lennolla (Nagasakiin) tämä assistentti oli luutnantti Philip Barnes. Aseistajat olivat laivaston miehiä kaikki, Jeppsonista tuli myöhempänä tiedemies. Nämä tiedot osin wiki-en (englanniksi).

Pommien aseistajat ja tutkaupseeri muokkaa

Enola Gay - Pommikone Hiroshiman yllä kertoo luutnantti Jacob Beserin tehtäväksi tutkahäirinnän. Tekemässäni eli suomentamassani miehistölistassa (koskien Enola Gayta) nimesin Beserin "ELSO-upseerina": ELSO = elektroninen sodankäynti. Tämän tehtävänä oli ollut japanilaisten tutkien häirintä ja tarkkailu. Ts. pyrittiin siihen, ettei atomipommi pääsisi laukeamaan ennenaikaisesti, esim. tutkaimpulssin johdosta.

Ensimmäisellä lennolla atomipommin sähköisiä instrumentteja ja virtapiirejä tarkkaili aliluutnantti Morris R. Jeppson. Toisella lennolla (Nagasakiin) tämä assistentti oli luutnantti Philip Barnes. Aseistajat olivat laivaston miehiä kaikki, Jeppsonista tuli myöhempänä tiedemies. Nämä tiedot osin wiki-en (englanniksi).-Ari-69- 11. marraskuuta 2010 kello 04.42 (EET)Vastaa

Atomipommin vaikutus ihmisiin muokkaa

Kappale kuulostaa minusta tutulta ja vaikuttaa siltä kuin se olisi kirjoitettu Hiroshiman poika -mangan perusteella. Pommin tuhot kuvataan hyvin samalla tavalla kuin sarjakuvassa. Lisäksi on käytetty puhekielisiä ilmauksia kuin jättiurakka. Joku saisi kirjoittaa sen uudestaan ei-fiktiolähteiden avulla. Hamput 12. elokuuta 2011 kello 14.26 (EEST)Vastaa

Miksi nämä ovat yhdessä artikkelissa? muokkaa

Ihmettelin tässä, miksi Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset ovat yhtenä artikkelina. Miksi? Kumpikin on erikseen historiallisesti merkittävä tapahtuma, ja kun ottaa huomioon, että kummassakin kuoli silmänräpäyksessä noin 73 000 ihmistä (anteeksi huuto), niin voi vain ihmetellä, miksi juuri nämä pitää käsitellä yhdessä artikkelissa. fi-wikistä löytyy artikkeleita yhden ihmisen kuolemasta, ja yli 150 000 ihmisen välitön kuolema tiivistetään yhteen artikkeliin, joka keskittyy Yhdysvaltojen sotilasoperaation kuvaukseeen.--Nedergard (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 19.50 (EEST)Vastaa

Kumpi oikein? muokkaa

Tekstissä mainitaan ensin Hiroshiman pommin olleen räjähdysteholtaan 'noin 13 kilotonnia' ja myöhemmin '15 kilotonnia'.  –Kommentin jätti 80.186.112.196 (keskustelu)

Tuo pommin teho on käsittääkseni ollut asiaan perehtyneillekin epäselvä, mutta en-wikin käyttämien lähteiden mukaan nykytutkimus on päätynyt siihen että räjähdysteho olisi ollut 16 kilotonnia. Tuo pitäisi vielä tuoda lähteistettynä artikkeliin. --Jukka Kolppanen 11. heinäkuuta 2013 kello 08.36 (EEST)Vastaa

Suomem kieli muokkaa

Artikkeli kannattaisi varmaan oikolukea, erityisesti huomiota kohtaan "Atomipommin vaikutus kaupunkiin" joka luettuna aiheuttaa akuuttia sokeutumista. Esimerkiksi kappaleet voisivat olla pidempiä kuin lauseen mittaisia.


Omat suosikkini:

"Kaupungissa oli kaikkiaan noin 350 000 asukasta, vaikkakin heti räjähdyksen jälkeen väkimäärä huomattavasti pienentyikin"

"lämpötila oli noin 3 000–4 000 tai 5 000–6 000 celsiusastetta"


--80.221.244.5 8. huhtikuuta 2021 kello 15.35 (EEST)Vastaa

Korjasin tuosta jo tuon "vaikkakin heti räjähdyksen jälkeen väkimäärä huomattavasti pienentyikin" kohdan. Toisaalla joku huomautti tämmöisestä, otan suoran copypasten:
>Betonirakennukset tuhoutuivat noin 500 metrin päässä ja tiilirakennukset vielä 1,5 kilometrin päässä[15]. Tuho oli täydellinen 750 metrin säteellä
Mutta kun säteilyn uhreista puhutaan
>Betonirakennuksissa olleista puolet kuoli vielä 100–200 m päässä, vaikka ulkona selvisi hengissä sillä etäisyydellä vain muutama prosentti.
Ilmeisesti myös nuo paineet ja mitat on muiden mukaan ylitseampuvia. --Lympri (Viesti) 8. huhtikuuta 2021 kello 15.40 (EEST)Vastaa

Atomipommi vs. ydinpommi. muokkaa

Artikkelis käytetään järjestään "vanhahtavaa" nimitystä atomipommi. Pitäsikö vaihtaa ydinpommiksi? --EsaL-74 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2022 kello 09.08 (EEST)Vastaa

Palaa sivulle ”Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset”.