Avaa päävalikko

Sisällysluettelo

KritiikkiMuokkaa

Miksi täällä ei käsitellä ollenkaan Greenpeace-kritiikkiä kuten englanninkielisessä Wikipediassa? Lainasin sieltä otteen:

Greenpeace on kohdannut koko toimintahistoriansa ajan kritiikkiä eri maiden hallituksilta ja teollisuudelta, sekä joissain tapauksissa myös muilta ympäristöjärjestöiltä ja alkuperäiskansoilta. Järjestön toimintatavat ovat herättäneet mielipiteitä sekä puolesta että vastaan.

Tunnetuimpia Greenpeace-kriitikkoja ovat islantilainen Magnus Gudmundsson sekä aiemmin Greenpeacen johdossa toiminut Patrik Moore http://en.wikipedia.org/wiki/Patrick_Moore_%28environmentalist%29 Kommentin jätti 85.156.76.152 (keskustelu – muokkaukset).

Muokkaa sivuja rohkeasti!. --Lendu 6. heinäkuuta 2006 kello 16.23 (UTC)

Nythän koko Greenpeacen toiminta Suomessa katetaan pelkällä kritiikillä. Lisämuokkausta tulossa... Rozpravka 29. marraskuuta 2006 kello 13.22 (UTC)

Patrick Moore ja ilmastonmuutosMuokkaa

Patric Mooren mukaan ilmastonmuutos on suuri haaste tiedeyhteisölle, sillä on vaikea selvittää sen seurauksia ja aiheuttajia, mutta lämpeneminen on hyvä asia. The Honolulu Advertiser on täysin pätevä lähde. Se ei ole mainossivusto, vaan Hawaijin osavaltion suurin sanomalehti.

Lisäksi on täysin väärin ilmaista "Toisin kuin Greenpeace, Moore tukee ydinvoiman käyttöä ja pitää fossiilisten energianlähteiden käytöstä johtuvaa ilmaston lämpenemistä suurimpana uhkana maapallolle", sillä sanamuoto väittää, ettei Greenpeacen mielestä ilmastonmuutos ole suuri uhka. 193.166.69.43 17. maaliskuuta 2007 kello 21.24 (UTC)

Näyttää sitten olevan noin. Greenpeacessa ei taideta pitää Mooresta?

ViittaaminenMuokkaa

Valitettavan paljon viittauksia sekundäärilähteisiin. Suositeltavaa aina viitata alkuperäiseen lähteeseen, katson velvollisuudekseni korjailla näitä.

Rozpravka 25. huhtikuuta 2007 kello 10.41 (UTC)

Greenpeacen kritisoiminenMuokkaa

Muokkasit tätä kritiikki-osiota, seuraava lienee Greenpeacen näkemys asiasta: "Viime vuosikymmennellä Suomessa herätti ihmetystä Greenpeacen Itävaltaan viemä puunkanto, joka oli ostettu 31 markan ja 54 pennin hintaan". Muutin sen seuraavanlaiseksi "Viime vuosikymmennellä Suomessa herätti ihmetystä Greenpeacen Itävaltaan viemä puunkanto, joka oli otettu Metsähallituksen mailta Ilomantsista" koska:

Iltasanomat 9.6.1995: "Greenpeace-järjestön Saksaan avohakkuita vastustamaan lähettämä vanha puunkanto on metsähallituksen selvityksen mukaan varastettu. Paikallinen ilomantsilainen maanviljelijä oli joutunut traktorillaan auttamaan Greenpeacen sotureita, joiden kantoa nostanut maastoauto vinsseineen oli juuttunut kiinni. Greenpeacelaiset kertoivat noutavansa kantoa läksiäislahjaksi toverilleen. Metsävastaava Matti Ikosen mukaan kanto oli peräisin alueelta, jonne ollaan perustamassa Koitajoen kansallispuistoa. Greenpeace antamat tiedot kannosta ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi. Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva, ja alueen hyvin tunteva, Matti Ikonen vei kannon toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Ilomantsissa joukkioineen käynyt Ikonen oli pyytänyt lähistöltä asuvalta maanviljelijältä lainaksi traktoria irrottaakseen kiinnijääneen auton. Greenpeacen Matti Ikonen osallistui keväällä 1994 Itä-Suomen metsäväen järjestämään tilaisuuteen, jossa ao. aluetta esiteltiin ympäristöoppaan mukaisena käsittelyalueena.

Helsingin Sanomat 1.8.1995: Greenpeace otti keväällä metsähallituksen mailta omin lupineen kannon, jota on sittemmin kierrätetty pitkin Keski-Eurooppaa. Kannolla yritetään todistaa, että Suomessa tuhotaan vanhoja metsiä. Metsähallitus lähetti Greenpeacelle laskun, jossa kannon arvoksi oli merkitty 30 markkaa. Käsittelykuluja metsähallitus perii yli tuhat markkaa.

Kesän 1995 televisio-ohjelmat: valitettavasti uutisia ei ole nauhoillani tallessa. Jos löydän niin voiko tänne laittaa divx-tiedostoja...

Retorinen kysymys: Onko omin lupineen ottaminen sitten samaa kuin ostaminen? Menen kauppaan otan pussin karkkia , en maksa enkä jää kiinni. Mitä tein? Menen kauppaan, otan pussin karkkia, jään kiinni. Yritän sitten epätoivoissani maksaa? Mitä tein? Menen metsään, otan luvatta kannon mutta jään myöhemmin valheista kiinni? Mitä tein? Varastin ja valehtelin.

Greenpeace ja Kemijärven tehtaatMuokkaa

Käyttäjä Piisamo muokkasi kirjoittamaani tekstiä ja lisäsi kommentin "28. lokakuuta 2007 kello 11.10 Piisamson (Keskustelu | muokkaukset) (20 735 tavua) (rv, Stora Enso sulki ihan itse tehtaansa ja pääasiallinen syy on paperin markkinatilanne)"

Greenpeacen ansioksi voidaan laskea viimeaikainen kehitys jossa mm. Stora Enso joutui sulkemaan Kemijärvellä sijainneen tehtaansa [Kiitosta vaan Greenpeace, Aamulehden pääkirjoitus: http://www.aamulehti.fi/teema/paakirjoitukset/50553.shtml, SAK: Greenpeace levittää virheellistä tietoa Kemijärven tehtaasta: http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?location1=1&id=31785&sl2=2&lang=fi&ao=tiedotteet&arkisto=yes

Kyllä tuo on osaksi Greenpeacen ansiota. Miksi ei olisi? En ymmärrä. Hyvä ja hieno saavutus. Kansakunta kiittää. Kommentin jätti 85.156.156.67 (keskustelu – muokkaukset).

Edes Aamulehden pääkirjoituksessa Greenpeacea ei lueta kuin yhdeksi monesta vaikuttaneesta tekijästä. Aamulehden pääkirjoitus ei todellakaan ole mikään vahva lähde tähän, mutta jos kyseistä mielipidettä pidetään riittävän merkittävänä, tulee se lisätä Wikipedia:Kerro kuka tekee -käytäntöä noudattaen. -- Piisamson 28. lokakuuta 2007 kello 11.57 (UTC)

Onko joku nähnyt tämän?Muokkaa

Greenpeacen epädemokraattisuudestaMuokkaa

Hesarissa julkaistu Juhana Rossin näkemys Greenpeacen epädemokraattisuudesta on hänen oma näkemyksensä, eikä asiasta voi niinkään yleisesti todeta, että "Greenpeace on epädemokraattisemmin johdettu kuin useimmat sen iskun kohteina olevat yritykset". Lisäksi lähteenä olevassa kirjoituksessa ei ole tehty vertailua Greenpeacen aktivismin kohteina olleiden yritysten hallintomuodosta suhteessa Greenpeacen hallintomuotoon, joten vertailua Greenpeacen ja sen kritiikin kohteiden välillä ei voi pohjata Rossin kirjoitukseen.

Greenpeacen Suomen kotisivuilla sanotaan näin: "Greenpeace ei ole ruohonjuuritason kansanliike, vaan riippumaton, kansainvälinen ympäristöjärjestö. Greenpeacelle on tärkeää pystyä tekemään nopeita päätöksiä ja siksi päätöksenteko on keskitettyä eräiden muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen tapaan."

YK määrittelee kansainvälisen kansalaisjärjestön, eli international non-governmental organisationin näin: "Any international organization which is not established by intergovernmental agreement shall be considered as a non-governmental organization".[1] Suomen Punainen Risti ei ole kansalaisjärjestö, vaan kansainvälisten lakien (Geneven sopimusten) alaisuudessa perustettu ja toimiva humanitäärinen hyväntekeväisyysjärjestö. Sen toimintaa siis säätelevät viime kädessä kansainväliset lait, eivät järjestön jäsenten äänivalta. YK:n määritelmien mukaan Greenpeace taas on kansalaisjärjestö. Rossi on siis periaatteessa väärässä mainitessaan Suomen Punaisen Ristin avoimeksi kansalaisjärjestöksi ja otsikossa väittäessään, ettei Greenpeace ole kansalaisjärjestö.

Lisäksi on hieman kummaa mainita heti artikkelin alussa Greenpeacen keskitetymmästä vallankäytöstä. Se ei ole niin ainutlaatuinen tai keskeinen asia Greenpeacessa, että se tulisi mainita heti alussa. Kuvaus Greenpeacen hallinnoinnista kuuluu pikemminkin "Hallinto ja rahoitus" -otsikon alle, jossa sitä voi käsitellä enemmän. --62.78.217.217 27. toukokuuta 2008 kello 18.30 (UTC)

Ethän ole niin sokeasti luottavainen, että pitäisin greenpeacen omaa sanomaa faktana. Vallankäyttöhän on melko olennainen asia järjestön toimintaa, se vaikuttaa kaikkeen. --Sankarip (keskustelu) 27. toukokuuta 2008 kello 19.20 (UTC)
Toisaalta satunnaisen lehtikirjoituksen esittämä kritiikki sopinee paremmin kritiikkiosioon kuin määritelmän toiseksi lauseeksi? -- Piisamson 27. toukokuuta 2008 kello 19.22 (UTC)
Siirsin päätöksentekoa koskevaa tekstiä hallinto-osioon kritiikki-osiosta [2]. Tuo teksti ei ole kritiikkiä vaan siinä arvovapaasti kerrotaan, kuinka Greenpeacen toiminta on järjestetty. Määrittelykappaleen toisen lauseen voisi kyllä poistaa, kun tieto löytyy muualta artikkelista eikä ole Greenpeacen kannalta oleellista tietoa. Greenpeacehän toimii luonnonsuojelun eikä demokratian puolesta, eikä kai ole koskaan väittänytkään olevansa demokraattinen tai muuta kuin keskusjohtoinen. – Kuohatti 27. toukokuuta 2008 kello 19.36 (UTC)
Sankarip, Toki järjestön vallankäyttö on olennainen asia järjestön toimintaa, mutta jokaisella järjestöllä on omanlaisensa hallintomuoto, enkä itse oikein hahmota mikä tekee Greenpeacen hallintomuodosta nsellaisen, että se pitää heti alussa mainita. Samalla periaatteella kaikista järjestöistä pitäisi heti alussa mainita hallintomuoto. Ja itse asiassa nyt ei edes alussa tarkalleen mainita hallintomuotoa vaan ylimalkaisesti tokaistaan "päätökset tehdään pienemmällä ryhmällä ja suljetummin", joka on kyllä melkoisen epäselvä sellaisenaan. Pienemmällä ryhmällä kuin kenellä? Suljetummin kuin kenellä? Mitä ovat "vastaavat avoimet järjestöt"?
Hallinto-osiossa on nyt hieman toistoa tuon jäsenyyden suhteen. Osiossa on kahteen kertaan mainittu, että vuosikokoukseen osallistuvat jäsenet valitsevat uudet äänestävät jäsenet. Rossin sanamuoto "tämä 20 hengen joukko täydentää itse itseään" artikkelissa on sinänsä kummallinen huomio, sillä jokaisessa rekisteröidyssä yhdistyksessä äänestävät jäsenet päättävät millä perusteella ja kuka uudeksi äänestäväksi jäseneksi pääsee. Sinänsä jokaisessa yhdistyksessä siis äänestävät jäsenet täydentävät itse itseään äänestämillään jäsenkriteereillä.--Shubi 27. toukokuuta 2008 kello 20.01 (UTC)
Mietin myös, että voiko sanoa olemassa jakoa "tukijäsen" ja "äänestävä jäsen", sillä Greenpeace ei missään näytä käyttävän rahoittajistaan termiä "tukijäsen", vaan pikemminkin termejä tyyliin "lahjoittaja", "tukija" tai "donor". Periaatteessa on siis vain tukijoita ja äänestäviä jäseniä.--Shubi 27. toukokuuta 2008 kello 20.09 (UTC)
Hyvä pointti, tukijäsenellä kai yleisesti tarkoitetaan toimintaa tukevaa, mutta ei siihen osallistuvaa jäsentä. Jos tukijat eivät ole GP:n jäseniä, termin käyttö on harhaanjohtavaa. -- Piisamson 27. toukokuuta 2008 kello 20.14 (UTC)
Joo, eihän tuo varsinaista kritiikkiä ollut. Kritiikki-osio on kyllä kovin heikko yleisestikin, ensimmäinen kappale sisältää lähinnä ydinvoimadebattia, mikä ei ole sama asia kuin Greenpeace-kritiikki. Toinen kappale sisältää hetken lähteetöntä GP-kritiikkiä, mutta on kokonaisuutena pikemminkin selonteko Lapin ongelmista kuin varsinaisesti kritiikkiä. Viimeinen lyhyt kappale on toki kriittinen, mutta sen lähteeksi on annettu satunnaisen Mac-harrastajan blogikirjoitus, jonka taustalla on selvästi harmistuminen Applen saamaan huonoon arvosanaan. Kritiikkiosion tulisi sisältää arvovaltaisten tahojen nimenomaan Greenpeacea ja sen toimintaa koskevaa kritiikkiä, ei tällaista yksittäisten asioiden ruimimista. -- Piisamson 27. toukokuuta 2008 kello 20.11 (UTC)

Oiskos Hallinto ja rahoitus -osuus nyt parempi?--Shubi 27. toukokuuta 2008 kello 21.17 (UTC)

Laitoin hallinnon epädemokraattisuuden Kriittiki-osion alle. Yksittäiset käyttäjät ajavat järjestön kovan kritiikin hautaamista monimutkaisten ja epäselvien lauserakenteiden taakse - samalla kritiikkiä on matkan varrella vesitetty. --Peltimikko 28. toukokuuta 2008 kello 03.13 (UTC)
Nyt kun se alkaa "Greenpeacen päätöksentekoa on arvosteltu", kyseessä todella on kritiikki. Tuo "Suomen Greenpeace on osa" jne. on kyllä toistoa hallinto-osiosta, mutta jos mielestäsi kritiikin yhteydessä selventää kerrata, mikä kritisoitava asia on, niin OK. – Kuohatti 28. toukokuuta 2008 kello 04.22 (UTC)

On totta, että Greenpeace Nordenin toiminnasta päättää 20 äänestävää jäsentä, mutta loppujen lopuksi Greenpeace Nordenin täytyy toimia Greenpeace Internationalin määrittelemien tavoitteiden mukaan. Greenpeace Internationalin tavoitteet taas muodostuvat alueellisten toimistojen luottamushenkilöiden ja Internationalin yhteistyönä. Greenpeace Norden ei siis ole täysin noiden 20 henkilön päätäntävallassa.--Shubi 28. toukokuuta 2008 kello 07.39 (UTC)

Nyt Peltimikko sitten laittoi neutraaliusmallineen. Liittykö tämä hallinnosta kertomiseen? Greenpeacen mukaan "yhdistyksen toiminnasta päättää 20 äänestävää jäsentä" jne., Hesari on samaa mieltä. Hesarin mukaan se on huono juttu, Greenpeacen mielestä hyvä. Tämä kaikki on kerrottu artikkelissa. Mitä näkökantaa ei ole tuotu esille? Greenpeace on mielestäni aivan pätevä lähde sille, mitä mieltä Greenpeace on, millainen organisaatio ja rahoitus on ja mitkä järjestön tavoitteet ovat. – Kuohatti 28. toukokuuta 2008 kello 08.28 (UTC)

Neutraalius on kyseenalainen, koska artikkeli käsittelee järjestön historian tapahtumia yksipuolisesti. Samaten "kova" kritiikki joko puuttuu kokonaan tai sitä on laimennettu huomattavasti. Greenpeacesta löytyy hyvätasoista kritiikkiä ja vaihtoehtoisia näkökantoja. Tämä artikkeli ei tarjoa näitä näkökantoja. --Peltimikko 28. toukokuuta 2008 kello 08.34 (UTC)
Kritiikkiä on esitetty. Jos mielestäsi jotain olennaista kritisointia puutuu, ole hyvä ja tuo tämä kritiikki lähteen kera esiin. En tiedä mikä kritiikki olisi tarpeeksi "kovaa", kun edes valehtelusta syyttäminen ei ole. – Kuohatti 28. toukokuuta 2008 kello 08.43 (UTC)
Kritiikkiä on esitetty ja lähteet ovat esillä. Ne eivät vain tahdo "pysyä" artikkelin sivulla. Vai onko Wikipedian vaatimuksena se että kritiikin pitää olla esimerkiksi väitöskirjatasoista? Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 20.38 (UTC)

Greenpeacen mainos?Muokkaa

Wikipedia ei voi olla Greenpeacen mainos. Katsoin asiakseni palauttaa kritiikki-osion alle tekstit jotka joku mitä todennäköisimmin Greenpeacen kannattaja oli poistanut: 1) ensinnäkin tähän on lähde ja tieto siitä kuka väittää: "Greenpeacen on väitetty esittävän vääristeltyä tietoa. Saksalaisen Greenpeace Magazin -lehden numerossa 6/2005 kerrotaan että artikkelin kuvassa on "Kahlschlag am nordfinnischen Peurakairasee" eli avohakkuu pohjoissuomalaisen Peurakairanjärven rannalla. Joidenkin mielestä etualalla ei kuitenkaan ole avohakkuualue, vaan avosuo, jonka takana on järvi. Lehti julkaisikin korjauksen ja oikean kuvan avohakkuista sekä nettisivuillaan että lehden numerossa 6/2005. [28]" sekä tapahtuma josta uutisoivat Iltasanomat, Helsingin Sanomat, MTV3 ja YLE: "Kesällä 1995 Suomessa herätti ihmetystä Greenpeacen Itävaltaan viemä puunkanto, joka oli varastettu Metsähallituksen mailta Ilomantsista. Silloisen Greenpeacen metsävastaavien johdolla viety kanto, jota esiteltiin keskieurooppalaiselle medialle, oli heidän mukaansa suomalaisesta aarniometsästä hakattu puunkanto. Metsähallituksen mukaan kanto oli varastettu saman vuoden toukokuussa noin 230–245-vuotiaasta puusta joka oli kaatunut myrskyssä tielle eikä ollut aarniometsästä peräisin. Noin kolme vuotta tapahtuman jälkeen Greenpeacesta kerrottiin että lähes 300-vuotias aihki olikin sijainnut hakatun alueen reunassa ja oli kaatunut, koska sitä suojaava aarniometsä oli hakattu paljaaksi.

Tämäkö on Greenpeacen tapa toimia? Tietosanakirjaakin sensuroidaan.Kommentin jätti Antinpoika (keskustelu – muokkaukset).

Heh. Älä nyt sentään syytä Greenpeacea minun toiminnastani. Jos seuraat artikkelin muokkaushistoriaa, olen poistanut kyseiset pätkät muokkausyhteenvedoilla varsinainen nippelitieto tämäkin, jos virheellinen tieto kerran on seuraavassa numerossa oikaistu ja koko osion Uutisointi muokkausyhteenvedolla Wikinewsiin tällaiset nippelit.
En ole aktiivikäyttäjä joten opettelen vielä. Antinpoika 14. heinäkuuta 2008 kello 20.10 (UTC)
Ok, ei se mitään. Kiistanalaisten aiheiden artikkeleiden neutraaliudesta keskustellaan usein, samoin kuin siitä minkälaista tietoa ylipäätään on syytä sisällyttää artikkeleihin. Itse koen artikkeleiden neutraaliuden tärkeäksi asiaksi ja otan siksi aika usein osaa tällaisiin keskusteluihin. -- Piisamson 14. heinäkuuta 2008 kello 22.10 (UTC)
Tieto toki pitää paikkansa, kyse on nähdäkseni siitä, että maailmanlaajuista järjestöä koskevassa artikkelissa ei tule käsitellä jotain Suomeen keskittyviä pikkunippeleitä. Se, että jossakin lehdessä on ollut jokin väärä tieto, joka sitten seuraavassa numerossa on korjattu, ei mitenkään voi olla tietosanakirjan kannalta merkittävää, sillä lehdissä on jatkuvasti virheitä ja suurin osa lehdistä on valmis virheensä korjaamaan.
Nähdäkseni kritiikki-osion tulee sisältää Greenpeacea, sen toimintatapoja tai päämääriä yleisesti kritisoivia näkökulmia, ei jotain yksittäisiä kantouutisia. Tällaisia näkökulmia, erityisesti Greenpeacen toimintatavoista, ovat esittäneet merkittävätkin tahot. -- Piisamson 14. heinäkuuta 2008 kello 19.31 (UTC)
Kanto-uutinen voi olla monien mielestä pieni tapahtuma mutta se saattaa kertoa lukijalle jotain millaiset Greenpeacen toimintatavat ovat. Lukija tekee tulkinnan. Aivan kuten lehden "virhekin" joka korjattiin vasta mediassa olleen keskustelun jälkeen. Dramaattisen näköinen kuva jolla saadaan julkisuutta. Ei merkitystä onko se nyt väärä kuva vai ei. Tarkoitus pyhittää keinot. Joku saattaisi ajatella että aivan kuin suuryrityksillä tai epädemokratiaan tähtäävillä puolueilla. Antinpoika 14. heinäkuuta 2008 kello 20.10 (UTC)
Virhehän korjattiin seuraavassa numerossa, aiemmin sitä ei varmaan ainakaan lehdessä olisi voinut korjata. Väite siitä, että GP olisi tahallaan julkaissut väärän kuvan saadakseen julkisuutta, vaatii kunnollisen lähteen. Pikku-uutisten luetteleminen siinä toivossa, että lukija tekee niistä tietynlaisia johtopäätöksiä on neutraalin näkökulman vastaista ja uutta tutkimusta. Neutraalia ja käytännönmukaista sen sijaan olisi kertoa mistä esimerkiksi Patrick Moore on oikeasti kritisoinut GP:tä. Tällaiset kanto-jutut ovat vähän sama kuin jos lisäisi Nokia-artikkelin kritiikkiosioon sen "Arbeit macht frei"-mainosmokan siinä toivossa että joku päättelisi Nokian olevan riistoyhtiö tms. Kritiikkiosiossa ei siis ole tarkoitus luetella järjestön tekemiä juttuja ja toivoa lukijan muodostavan niistä itselleen sopivan kuvan, vaan tarkoitus on luetella muiden ilmaisemia kriittisiä näkökulmia artikkelin aiheesta. -- Piisamson 14. heinäkuuta 2008 kello 22.10 (UTC)

VatanenMuokkaa

Väitteelle Europarlaamentaarikko Ari Vatanen on ollut sitä mieltä että Greenpeace käyttää hyväkseen paikallisten ihmisten vanhoja riitoja saadakseen asian esille kansainvälisillä foorumeilla. on annettu lähteeksi tämä artikkeli, mutta kyseisessä artikkelissa ei nähdäkseni puhuta sanallakaan paikallisten ihmisten vanhoista riidoista.

Vatasen mielipiteitä voidaan harkita esitettävän, mutta toisaalta ne kohdistuvat yksittäiseen Greenpeacen kampanjaan, ja lisäksi myös muihin luonnonsuojelujärjestöihin WWF:ää myöden, joten en pidä tuota juttua yleensäkään erityisen hyvänä lähteenä GP-kritiikille. -- Piisamson 14. heinäkuuta 2008 kello 19.36 (UTC)

poistin "vanhat riidat" Antinpoika 14. heinäkuuta 2008 kello 20.10 (UTC)
Ongelma ei ollut sanamuoto, vaan se, ettei koko asiaa löydy artikkelista. Artikkelissa Vatanen kritisoi metsäkampanjaa siitä, että se hänen mielestään ajaa pohjoisen ihmiset ahtaalle, ja toisaalta kyseenalaistaa "ulkopuolisten" oikeuden puuttua tilanteeseen yleisesti. Metsäkampanjan keinovalikoimaa Vatanen luonnehtii sanoen kansainvälisellä painostuksella, kiristyksellä ja suoranaisilla valheilla ajetaan ihmisiä ahdinkoon yrittämällä lopettaa kannattava metsätalous. Mainintaa ylipäätään paikallisten ihmisten keskinäisistä suhteista ei artikkelista löydy. -- Piisamson 14. heinäkuuta 2008 kello 21.25 (UTC)
Greenpeacen on väitetty esittävän vääristeltyä tietoa. Eikö tuo Vasaman [3] mielipde ole riittävän akateeminen? Myös iltapäivälehdissä sekä HS:ssa Metsähallituksen edustaja on väittänyt että Greenpeaca valehtelee. Minun mielestäni Greenpeace myös sensuroi Wikipediaa puppettiensa kautta. Piste. Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 19.59 (UTC)
Nyt kritiikkiosiota on tiivistetty jotta sitä voidaan laajentaa uudelleen. Kysymys kuuluu voiko artikkelissa kertoa millaista kritiikkiä on esitetty vai pitääkö kritiikin sisältö jättää pois? Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 21.05 (UTC)
Nähdäkseni laadukkaassa kritiikkiosiossa tulee esittää arvovaltaisten tahojen esittämää koko Greenpeacea, sen toimintaa ja toimintatapoja koskevaa kritiikkiä. Greenpeace on maailmanlaajuinen järjestö, ja jos kritiikkiosiossa esitetään vain yksittäisiä Pohjois-Suomea koskevia asioita, joiden lähteeksi on annettu kaikenlaisia Tripod.com -viritelmiä lukija saa helposti kuvan että kyseessä on jonkin katkeran lapin ukon statement. Olisi tietysti houkuttelevaa arvioida, ketä tällainen kritiikkiosio hyödyttäisi, mutta tyydyn toteamaan, että sellainen nakertaisi Wikipedian uskottavuutta neutraalina tietosanakirjana.
Vaikka Lapin metsäkiista sisältää useita muitakin osapuolia kuin Greenpeace, sen voisi varmaankin mainita, sillä se lienee Greenpeacen Suomen-toiminnan kiistellyin osa. Sekin tulee kuitenkin esittää neutraalisti ja asiallisesti, ja mielummin tunnettujen kuin vähemmän tunnettujen henkilöiden suulla. Jos kerran Metsähallituksen edustaja on väittänyt Greenpeacen levittävän virheellistä tietoa, miksi turvautua johonkin vähemmän tunnettuun Vasamaan? Olisiko mahdollinen muotoilu vaikkapa "Suomessa Greenpeacea on kritisoitu Metsä-Lapin hakkuukiistojen vuoksi. Muun muassa Metsähallituksen ja ay-liikkeen edustajat ovat sanoneet Greenpeacen esittävän vääristeltyjä tietoja." Ja tähän sitten lähteeksi nytkin lähdeviitteenä oleva SAK:n tiedote ja suora viittaus johonkin HS:n lehtijuttuun jossa on haastateltu Metsähallituksen edustajaa.
Kyse ei siis ole pelkästään siitä, millaista kritiikkiä voidaan esittää, vaan myös miten se esitetään, millä se lähteistetään ja keiden näkökannat yleensä ovat esittämisen arvoisia. -- Piisamson 22. heinäkuuta 2008 kello 22.31 (UTC)
Tehdään niin että minä lopetan tämän artikkelin muokkaamisen. Ymmärrän hyvin että Suomessa arvostelua esittäneet tahot (mm. Ari Vatanen) eivät ole riittävän arvovaltaisia ja Pohjois-Suomi on vain yksittäinen asia. Nyt Sinä voit jatkaa, tai sallia sivun muokkaamisen vaikka millaiseksi mainossivuksi. Seuraan mielenkiinnolla. Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 22.45 (UTC)
Jäi vielä vaivaamaan mieltä tämä kohta... voisitko vielä uudelleen selittää miten kummassa kritiikkiin liittyy kirjoittamasi kohta Patrick Mooresta "kloorin käyttö juomavedessä" ja "on suurin saavutus yleisen terveyden historiassa"? En ymmärrä. Joku ilkeä saattaisi ajatella että Patrickia pannaan nyt halvalla. Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 22.55 (UTC)
Piisamson kirjoitti Mooresta: "Hän jätti järjestön vuonna 1986, kun Greenpeace päätti tukea maailmanlaajuista kloorikieltoa. Mooren mukaan kloorin käyttö juomavedessä on suurin saavutus yleisen terveyden historiassa ja pitää sitä välttämättömänä terveydelle". Onko tarkoitus todistella ettei Moore kykene Greenpeacen kritisointiin?Kommentin jätti Antinpoika (keskustelu – muokkaukset).
Minua itseäni vaivaa se, että ranskalainen europarlamentaarikko, ralliautoilija (eläkkeellä) Ari Vatanen on tavallaan osapuoli tässä keskustelussa, koska hän omistaa metsää, jos ei nyt Lapissa niin Etelä-Suomea pohjoisempana kuitenkin. Hänen intressissään on ettei Suomen metsäpolitiikkaa arvostella eikä Greenpeace tai mikään muukaan taho siihen puutu. --Ulrika 22. heinäkuuta 2008 kello 23.00 (UTC)
Onhan tuo mahdollista että ralliautoilija Vatanen on pahasti puolueellinen. Etsikää sellaisia kriitikkoja jotka eivät omista metsää tai asu missään nevadassa haja-asutusalueilla. Jos sellaisia ei löydy niin voidaan todeta ettei greenpeace-kritiikkiä ole edes olemassa. Saako tähän laittaa hymiön? Kyllä. Minä nauran. Ei pidä pokka. Kuten tuossa alla mainitsin, niin poistakaa koko onneton kritiikkiosio. Voihan siihen jättää maininnan että Moore kritisoi ja tykkää hienoisesta kloorauksesta :D Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 23.06 (UTC)
Ei kritiikkiosaa tietenkään pidä poistaa, mutta sen pitää olla jotenkin suhteellisuudentajuista, kunnolla viitteistettyä eikä ilmaan huitomista. Greenpeacea on kritisoitu aikojen kuluessa paljonkin, joten Googlella varmaan löytyy paljonkin aineistoa. Kiinnitin huomiota siihen, että kritiikissä moitittiin etteivät rahaa lahjoittavat saa tehdä päätöksiä. En tiedä saako missään järjestössä sen toimintaa taloudellisesti tukevat tehdä päätöksiä. Päin vastoin järjestön on oltava täysin riippumaton rahoittajatahoista. Siksi kai Greenpeace ei - tietojeni mukaan - ota lahjoituksia yrityksiltä. Ei Punaisen ristin toimintaakaan päätetä avustuslippaan ääressä. --Ulrika 22. heinäkuuta 2008 kello 23.11 (UTC)
Joidenkin mielestä se on kritiikin aihe, "annan rahaa enkä pääse päättämään. Tietty klikki päättää puolestani". Mutta voithan sinä tietysti poistaa sen maininnan ja kertoa ettei GP ota vastaan lahjoituksia yrityksiltä. Siitä vaan Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 23.22 (UTC)
Ulrika, tuo sinun näkökantasi on erikoinen. En tarkoita sinua mutta minusta tuntuu että joidenkin intresseissä on se ettei Greenpeacen metsäpolitiikkaa arvoistella eikä Wikipedian artikkeleihin puututa. Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 23.09 (UTC)
Voi kunpa se arvostelu koskisikin Greenpeacen metsäpolitiikkaa! Olisi enemmän kuin tervetullutta, jos kritiikkiosioon saataisin tekstiä tyyliin "Metsäntutkija Armas Kettusen mukaan Greenpeacen metsäpolitiikka on perusteetonta, sillä hän pitää Pohjois-Suomen metsien lisäsuojelua tarpeettomana". -- Piisamson 22. heinäkuuta 2008 kello 23.14 (UTC)
Voi voi, eikös jankkaaminen ole siirtynyt Lapista Etelä-Suomen metsiin. Metsäntutkijan esittämä kritiikki on siis sallittua mutta ei paikallisen metsurin, metsäkoneyrittäjän tai maaseudulla asujan? Niinpä niin. Muut eivät osaa kielioppia? Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 23.18 (UTC)
Se, koskeeko kritiikki maan pohjois- vai eteläosia on sivuseikka. Kuten olen jo todennut, artikkeleissa on syytä esittää merkittäviä mielipiteitä ja näkökulmia. Yksittäisten kansalaisten, olkoot maaseudulla asuvia taikka kaupunkilaisia, eivät pääsääntöisesti sellaisia ole. -- Piisamson 22. heinäkuuta 2008 kello 23.21 (UTC)
Minusta tuntuu että sinun mielestäsi koko kritiikki on sivuseikka, paitsi Mooren hienoinen kloorinhimo. Kaipaisin sinulta kommenttia alimpaan kohtaan "Neutraali näkökulma puuttuu edelleen, muut kiistanalaiset tapahtumat". Mikä tekee Greenpeace-artikkelista erilaisen verrattuna mm. muutamiin poliitikkoihin joiden toilauksista saa kertoa vapaammin? Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 23.24 (UTC)
En oikein ymmärrä mitä ajat takaa "hienoisella kloorinhimolla", jos luulet että asiattomat kommentit edistävät asiasi ymmärtämistä, olet harvinaisen väärässä. Poliitikkojen ja henkilöiden artikkeleissa kerrotaan tietenkin vuolaammin heidän toiminnastaan, koska eipä heistä juuri muuta kerrottavaa ole. Poliitikolle toilailu voi olla uran loppu, tai ainakin käännekohta, kun taas yksittäinen kanto on maailmanlaajuiselle järjestölle vain yksittäinen kanto. Varsinainen "moka" taisi tässä tapauksessa olla paikallisten aktiivien, ei kansainvälisen Greenpeace-järjestön. Poliitikkojenkaan mokia ei suomita heidän puolueidensa artikkeleissa, tai ainakaan niin ei kovinkaan suuressa laajudessa pitäisi tehdä. -- Piisamson 22. heinäkuuta 2008 kello 23.34 (UTC)
Viittasin hienoisella tuohon asiattomaan kommenttiin. En ole nähnyt lähdettä jossa sanotaan että Greenpeacen jäsenmäärän lasku oli hienoista kuten artikkelissa väitetään. Niinpä. Tuohon toilailuun liittyen: syy ei varmastikaan ollut Greenpeacen epädemokraattisissa(?) toimintatavoissa että tuollainen lapsus(?) pääsi käymään? Mutta antaapa olla, tästä asiasta jankkaus ei kuulune wikipediaan. Tee artikkelista näköisesi. Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 23.44 (UTC)
Kannattaa lukea niitä lähteitä, niin näkee mitä niissä lukee. Kyseisen kohdan lähteeksi on ilmoitettu tämä Turun Sanomien artikkeli, josta lainaus Wuoren mukaan jäsenmäärä on ollut hienoisessa laskussa, mutta mitään dramaattista vähenemistä jäsenkunnassa ei tapahtunut edes laman aikana. En ole kyseistä kohtaa kirjoittanut, mutta en ymmärrä miksi olet halunnut poistaa täysin lähteenmukaisen ilmaisun. -- Piisamson 22. heinäkuuta 2008 kello 23.49 (UTC)
Ei tietenkään ole. Väite löytyy esitetystä lähteestä, joka on muuten Mooren itsensä tänä vuonna kirjoittama. Minusta on ihan oleellista kertoa, miksi ja miten Greenpeacen entinen johtaja muuttui järjestön tunnetuimmaksi arvostelijaksi. Nähdäkseni Mooren arvostelu on perusteellisimmasta päästä, siitä voisi kirjoittaa lisääkin. Vaikka tämä ei oikeastaan asiaan liitykään, niin minusta kloorin käyttö juomavedessä on hyvä juttu esimerkiksi silloin kun se pelastaa yhdyskuntia vaikkapa vatsatautiepidemialta. -- Piisamson 22. heinäkuuta 2008 kello 23.10 (UTC)

Neutraali näkökulma puuttuu edelleen, muut kiistanalaiset tapahtumatMuokkaa

Nyt kritiikki on yhteensä enää 8 riviä. Yleisesti ei mitenkään nimimerkille Piisamson, jos joku haluaa sitä vielä lyhentää niin toivoisin tänne perusteluja. Pitäisikö mennä niin pitkälle että koko kritiikistä kertovan osion voisi poistaa? Näin wikipedia-maallikkona kummastuttaa myös se miksi artikkelissa ei voi mainita eräitä kiistanalaisia tapahtumia kuten yllämainittu vuonna 1995 tapahtunut "yksittäinen kantotapahtuma", vuonna 2005 tapahtunut virhe Greenpeacen saksanjulkaisussa ja viimeisimpänä vuonna 2007 lehdistölle annetut väärät sijaintitiedot Venäjänkarjalassa tapahtuneista metsänhakkuista? Onhan Wikipediassa kerrottu jopa joidenkin henkilöiden kohdalla mm. rattijuopumustuomioista. Toivon tästä kommentteja. Jos niitä riittävästi tulee ja joku rohkenee nuo mainitsemani kohdat palauttaa takaisin niin kannatan. Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 22.45 (UTC)

Laadukasta kritiikkiä saa puolestani olla runsaastikin, sen sijaan kohkaamista jostain kannoista ei mielellään lainkaan. Tekevälle sattuu virheitä, ja julkaisuissa on käytännössä lähes aina virheitä. Kaikki tieto ei nyt vain yksinkertaisesti kuulu Wikipediaan - kuten jo aiemmin sanoin, suhtaudun kielteisesti myös Nokian "Arbeit Mach Frei"-tyylisten mokien luettelemiseen Nokian artikkelissa ja niin edelleen. Henkilöitä ja maailmanlaajuisia järjestöjä ei ole kovinkaan mielekästä verrata artikkelin aiheena. -- Piisamson 22. heinäkuuta 2008 kello 23.38 (UTC)
Ok. Kannattaa säilyttää tuo sivun maininta "Tätä artikkelia tai sen osaa ei käsitellä neutraalista näkökulmasta" Antinpoika 22. heinäkuuta 2008 kello 23.46 (UTC)
Malline ei oikeastaan liity kritiikkiosioon lainkaan. Se on lisäksi aika huonosti perusteltu, mutta siitä lisää alla. -- Piisamson 22. heinäkuuta 2008 kello 23.59 (UTC)
Tässä vähän taustaa vaatimukselle tukijoiden vaikuttamismahdollisuuden mahdottomuudesta: kullervokalervonpoika Siitä ymmärtäisin, ettei se sentään mikään salaseura ole. --Ulrika 23. heinäkuuta 2008 kello 07.18 (UTC)

Neutraalius-mallineMuokkaa

Nähdäkseni neutraalius-malline on heikosti perusteltu: yhteisöä koskevissa artikkeleissa lähteiden pääosa on hyvin usein yhteisö itse tai sitä lähellä olevat tahot. Koska artikkelissa on tarkoituskin esittää järjestön näkemyksiä, toiminta-ajatusta ja niin edelleen, tämä on sinällään perusteltua. Tietenkin jonkun ulkopuolisen kirjoittama historiikki olisi parempi. Mutta jos lähdetään siitä, että kaikki artikkelit, joissa ei ole käytetty parhaita mahdollisia lähteitä, ovat neutraaliudeltaan kyseenalaisia, sellaisiksi saa merkitä lähes kaikki paitsi suositellut sivut. -- Piisamson 22. heinäkuuta 2008 kello 23.59 (UTC)

Ongelmana on vaihtoehtoisten ja syväluotaisten ulkopuolisten lähteiden puute. Luulisi Greenpeacesta kirjoitetun montakin kirjaa, mutta ne eivät heijastu tähän artikkeliin. Sen sijaan kritiikkiosuus on jatkuvan "ekoterrorin" kohteena. Kritiikkiosuus vaatisi yleisesti ottaen muutenkin terävöittämistä ja nippelikritiikistä luopumista. --Peltimikko 23. heinäkuuta 2008 kello 07.12 (UTC)
Niinhän tuo näyttää olevan, ekoterroria on joka paikassa. Kommentin jätti 193.184.23.254 (keskustelu – muokkaukset).
Löytyykö sitä kritiikkiä jostain? Ne kirjat voisi listata asiaankuuluvaan osioon. Luultavasti Greenpeace ärsyttää konservatiivisinta kansanosaa kovastikin ydinvoiman vastustuksensa ja suoran toimintansa vuoksi, mutta jos se ärsytys ei muutu kirjalliseen muotoon kuin nippelikritiikiksi, kuten että joku kanto on otettu luvatta metsähallituksen metsästä, paljastuu kritiikin ohuus. --Mikko Paananen 12. syyskuuta 2008 kello 00.19 (EEST)
Lehdistössä esiintynyt kritiikki on sitä tasoa, että Greenpeace ei ole demokraattinen järjestö vaan yksinvaltaisesti johdettu ja että käyttää laittomia keinoja. Kritiikistä kiinnostunut voisi tutkia artikkelia en:Criticism of Greenpeace. Ongelma lienee, että kriitikot ovat ison rahan edustajia, eikä tunnu oikein luontevalta, että Shell julkaisee Greenpeacea kritisoivan kirjan. No, olisihan niillä varaa palkata ammattitaitoinen kirjoittaja. --Ulrika 12. syyskuuta 2008 kello 09.09 (EEST)
Greenpeace ei ole yleisesti hyväksytty, arvovaltainen ympäristöliike kuin esim. WWF tai Luonto-Liitto. Greenpeace muistuttaa enemmänkin uskonlahkoa omine profeettoineen ja jyrkkine mielipiteineen. --Peltimikko 12. syyskuuta 2008 kello 09.18 (EEST)
Mistä tällaisia Yleisesti hyväksytty -leimoja on saatavissa? Shellistä? --Ulrika 12. syyskuuta 2008 kello 09.22 (EEST)
Miksi Shellin esittämä kritiikki ei voisi olla kelvollista?? Tässä sivulla, yläpuolella, on kyseenalaistettu jopa europarlamentaarikon mielipiteet koska hän "saattaa olla metsänomistaja"!! HUH!! Logiikkasi paistaa läpi. Kommentin jätti 85.77.232.97 (keskustelu – muokkaukset).
Lisätään nyt vielä Peltimikolle: Kritiikki on tosiaan juuri tuollaista esittämääsi tasoa. On totta että yleistä hyväksyntää esim. kovin keinoin ympäristöä tuhoavan yritysmaailman piirissä on helppo antaa WWF:lle ja Luonto-liitolle, jopa rahoittaa niiden toimintaa, koska niistä ei juuri ole haittaa. Kovia keinoja käyttäviä tuhoajia vastaan ei kuitenkaan välttämättä auta muu kuin kovien keinojen käyttö. Greenpeace ei kysy kannatanko minä tai sinä sen keinoja. Sen toiminnan lähtökohta on nähdäkseni ympäristötuhojen estäminen. Kun tämän ymmärrät, ymmärrät paljon muutakin. --Ulrika 12. syyskuuta 2008 kello 09.27 (EEST)
Greenpeace edistää hyvää asiaa kyseenalaisin keinoin. Päämäärä ei oikeuta keinoja. Hyvää kritiikkiä varmasti löytyy, mutta itse en vaivaudu likaamaan käsiäni näiden lahkojen asioita selvitellessä. --Peltimikko 12. syyskuuta 2008 kello 11.14 (EEST)
Millä tavoin nimität niitä yrityksiä jotka edistävät huonoa asiaa kyseenalaisin keinoin? Tuollainen nimittely kertoo enemmän kirjoittajastaan kuin nimittelyn kohteesta. --Ulrika 12. syyskuuta 2008 kello 11.17 (EEST)
Jos tuohon löytyy esimerkiksi Shellin kirjoittamaa kritiikkiä niin mikäs sen julkaisun estää? Sinulta tuntuu unohtuvan tasapuolisuus. Jos se ei onnistu niin deletoi koko kritiikkiosio. Sitten voidaankin palauttaa neutraaliusmallinne. Kommentin jätti 85.77.232.97 (keskustelu – muokkaukset).
Onko ongelma se, että sinun näkemyksesi Greenpeacesta ei heijastu artikkelista? Tuonkaltaisia näkemyksiä voi toki lähteellisinä lisätä kritiikkiosioon, jos niitä on esittänyt joku merkittävä taho. Jos ei ole lähteitä eikä aikomusta parantaa artikkelia, tämänkaltaiset kommentit tuntuvat kyllä kovasti poleemiselta juttelulta, joka ei kuulu artikkelin keskustelusivulle vaan tänne.-- Piisamson 12. syyskuuta 2008 kello 13.15 (EEST)
Greenpeacella on Suomessa noin 25000 tukijaa, kun taas Luonto-liitolla on noin 7000 henkilöjäsentä. Greenpeace on käsittääkseni maailman toiseksi suurin ympäristönsuojelujärjestö WWF:n jälkeen. Greenpeacella on myös konsultaatioasema YK:ssa.[4] Vuonna 2003 Greenpeace oli Euroopan kolmanneksi luotetuin organisaatio WWF:n ja Amnestyn jälkeen, luotetumpi siis kuin yritykset tai valtiolliset organisaatiot:
Poistin tuolta tuon kohdan jossa kerrottiin "jäsenmäärästä". Sehän oli skeidaa eikö olekin, Greenpeacella ei ole jäseniä vaan lahjoittajia. Tälläisten artikkelien kanssa pitäisi olla ehdottoman huolellinen ja tasapuolinen, jos ei osata olla niin edes yrittää.. Kommentin jätti 85.77.243.100 (keskustelu – muokkaukset).
"Non-governmental organizations (like Amnesty International, World Wildlife Fund, Greenpeace and Oxfam) are today the most highly trusted institutions in Europe, by wide margins (10 percent over business, 13 percent over media, and 20 percent over government), and are at par with business in the United States." [5]
Mielestäni kertoo jotain Greenpeacen arvovaltaisuudesta ja yleisestä hyväksyttävyydestä. --89.27.54.2 1. lokakuuta 2008 kello 00.45 (EEST)
Lisäsin tiedot artikkeliin. --Ulrika 1. lokakuuta 2008 kello 05.14 (EEST)
Miten tuo kertoo arvovaltaisuudesta tai esimerkiksi järjestön sisäisestä demokratiasta? Tukijat ovat eri asia kuin jäsenet. Artikkelia lukaiseva saattaa saada virheellisen käsityksen että Greenpeacella on 25000 jäsentä. Kommentin jätti 85.77.236.194 (keskustelu – muokkaukset).
Tukijat ovat tosiaan eri asia kuin jäsenet, eikä näitä kahta käsitettä ole syytä sekoittaa. Toisaalta tukijoita ei myöskään tule sekoittaa järjestön sisäiseen demokratiaan, sillä hehän ovat tässä mielessä nimenomaan ulkopuolisia tukijoita. Eivät ne WWF:n tukijat taida sen enempää sananvaltaa saada. -- Piisamson 5. lokakuuta 2008 kello 19.05 (EEST)
Jos Luonto-liitto otetaan esimerkkinä arvovaltaisesta ympäristönsuojelujärjestöstä, niin mielestäni on aivan pätevää huomauttaa, että siinä missä Luonto-liitolla on 7000 maksavaa jäsentä, niin Greenpeacella on 25 000 maksavaa kuukausitukijaa. Jäsenmäärän suora vertailu ei sinänsä ole relevanttia, sillä Greenpeace ei hae jäseniä vastaavalla tavalla kuin Luonto-liitto, Greenpeacen jäseneksi on vaikeampi päästä. Siitä huolimatta 25000 ihmistä kokee asiakseen tukea Greenpeacea, vaikka eivät saa vastaavalla tavalla päätäntävaltaa kuin Luonto-liiton jäsenet. Kuten sanottua, niin Greenpeace on paljolti samalla tavalla järjestäytynyt kuin WWF, eikä tuo järjestäytymistapa ole mitenkään olennaista arvovaltaisuuden kannalta. Ja jos artikkeli sanoo, että järjestöllä on 25000 tukijaa, joilla ei ole päätäntävaltaa järjestössä, niin miten siitä voi syntyä väärinkäsitys, että GP:llä on 25000 jäsentä?--Shubi 5. lokakuuta 2008 kello 20.12 (EEST)
Artikkeli kertoi että jäsenmäärä oli pienoisessa laskussa. JÄSENMÄÄRÄ. Kommentin jätti 85.77.232.97 (keskustelu – muokkaukset).
No, se oli mennyt minulta ohi, kun en ollut kyseistä kohtaa itse lisännyt. Joka tapauksessa se, onko järjestöllä tukijoita vai jäseniä on epäolennaista arvovaltaisuuden kannalta, ja arvovaltaisuutta ylipäänsä ei päätetä tällä keskustelusivulla.--89.27.54.2 5. lokakuuta 2008 kello 23.49 (EEST)

Edelman ja Greenpeace, väitetään että luotetuin organisaatio?Muokkaa

Sivulla oli maininta: "Yhden tutkimuksen mukaan se kuuluu Euroopan luotetuimpiin organisaatioihin yhdessä Amnesty Internationalin ja WWF:n kanssa[6]". Linkin lisänneellä taholla on unohtunut että tutkimuksen tehneen Edelmanin johtaja on ollut edellisessä toimessaan Greenpeacen PR-johtaja? http://www.brandrepublic.com/News/106740/Ex-Greenpeace-PR-man-lands-Edelman-NGO-job/?DCMP=ILC-BETASEARCH ... ei taida olla puolueeton kysely tai gallup? Kommentin jätti 85.77.213.218 (keskustelu – muokkaukset).

Hienoa, että löytyy tarkkasilmäisiä muokkaajia. Ihmettelin aikoinaan kyseistä "tutkimusta". Nyt asialle löytyi luonnollinen selitys. --Peltimikko 19. toukokuuta 2009 kello 21.35 (EEST)
Mihin kummaan se luotetuimmasta organisaatiosta kertova teksti katosi? Katosi kun "tutkimus" ei enää näyttänytkään Greenpeacen kannalta positiiviselta ja luotettavalta :D ..? Kyllä ne on veijareita. Kommentin jätti 88.113.73.184 (keskustelu – muokkaukset).
Poistin kyseisen sirpaletiedon artikkelin johdannosta, koska Wikipedia ei ole sekalainen kokoelma tietoa. Kyseisessä tutkimuksessa mainitaan lukuisia muitakin yhteisöjä, eikä Greenpeace ole edes listan huipulla. Pitäisikö se lisätä myös kaikkien muiden lueteltujen yritysten artikkeleihin heti alkuun? Vähän suhteellisuudentajua, please.
Jos tutkimusta pidetään merkittävänä - mitä se minusta ei ole - vihjailut sen epäluotettavuudesta pitää esittää lähteen kanssa ja niin että vihjauksen esittäjä kerrotaan. Missään tapauksessa tällainen asia ei kuitenkaan kuulu artikkelin johdantoon, sillä erilaisia bränditutkimuksia tehdään jatkuvasti. Jos tieto olisi luokkaa "Greenpeace on ollut luotettavan listan kärjessä jo kymmenen vuotta", se voisi olla maininnan arvoista. -- Piisamson 21. toukokuuta 2009 kello 11.34 (EEST)
Ja jos luet yllä antamaasi linkkiä vähän tarkemmin, huomaat että ensimmäinen tällaisen tuloksen antanut Edelmanin tutkimus on valmistunut jo ennen kuin Wootliff on palkattu jonkinlaiseksi Edelmanin NGO-vastaavaksi - ei suinkaan miksikään johtajaksi. Wootliffin edellinen työpaikka ei linkkisi mukaan ollut Greenpeace, vaan Kreab Communications. Lisäksi hänellä on näemmä ennen Greenpeacea ollut pitkä ura PR-töissä. Ehkä huonoin salaliittoteoria ikinä. -- Piisamson 21. toukokuuta 2009 kello 11.53 (EEST)

Sivun uudelleenjäsennystäMuokkaa

Mietin että sivua jäsentäisi jokseenkin kokonaan uudestaan jokseenkin tällaiseksi. (lihavoinnin jälkeen alaotsikkojen aiheet, ei välttämättä samassa järjestyksessä)

Historia: syntytarina ydinkokeiden vastustamisesta, muiden kampanjoiden syntyminen Alaskan jälkeen, järjestön leviäminen maailmanlaajuiseksi ja rakenteellinen yhtenäistyminen, Greenpeacen historia Suomessa,

Hallinto ja rahoitus: (ja kussakin osiossa mahdollista kritiikkiä) maailmanlaajuinen rakenne, hallinto, rahoitus,

Kampanjat: (mitkä ovat GP:n tavoitteet sekä toimet pääpiirteissää näiden osalta niin globaalisti kuin Suomessa, sekä mahdollista kritiikkiä kuhunkin osioon) ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävät uusiutuvat energiamuodot, metsiensuojelu, mertensuojelu, ydinaseriisunta, GMO-vapaa maatalous, ympäristömyrkkyjen vähentäminen,

Alukset Kommentin jätti 89.27.55.161 (keskustelu – muokkaukset)

Samalla voisi lisätä kolmansien osapuolien lähteitä. Luulisi asiasta olevan kirjoitettu kirjoja. --Peltimikko 13. elokuuta 2009 kello 23.24 (EEST)
Toki. --89.27.55.161 14. elokuuta 2009 kello 20.01 (EEST)

Tulipa mieleeni, että ehkä voisi tehdä erillisen artikkelin Greenpeacesta Suomessa, jolloin tämä artikkeli siis keskittyisi enemmän Greenpeaceen yleisesti ja sen maailmanlaajuiseen toimintaan. Toiminnasta Suomessa kun varmasti riittää myös kirjoitettavaa.--Shubi 7. syyskuuta 2009 kello 19.52 (EEST)

AloituksestaMuokkaa

Nähdäkseni aloituksessa tulisi mainita järjestön toiminta-alue ja riippumattomuus. Nyt nimeä ja perustamistietoja lukuunottamatta aloitus voisi yhtä hyvin kertoa myös mm. Maailman luonnonsuojeluliitosta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, WWF:stä ja Maan ystävistä. Esimerkiksi Mailman luonnonsuojeluliitto ei ole poliittisesti sitoutumaton, sillä valtiolla on edustus kyseisessä järjestössä. Eri järjestöillä on vielä erilaiset tavoitteet, joten järjestön tavoite olisi myös hyvä tuoda esille. Suomen luonnonsuojeluliitto esimerkiksi ei puutu maailmanlaajuisiin asioihin, Luonnonperintösäätiö keskittyy vain metsiin, Sea Shepherd keskittyy vain meriin, BirdLife vain lintuihin. Nähdäkseni järjestöjen ominaispiirteiden ja tavoitteiden kertominen heti alussa on neutraalia. Nähdäkseni on myös hyvä tarkentaa millä tavalla Greenpeace pyrkii vaikuttamaan yksityiseen sektoriin. Nyt mainitun yleisluontoisen vaikuttamisen kun voi ymmärtää myös mielenosoituksina, ja järjestö kuitenkin mielenosoitusten lisäksi keskustelee yritysten kanssa.--89.27.55.161 16. elokuuta 2009 kello 16.23 (EEST)

Kohdennettua kritiikkiä ei omaksi osiokseenMuokkaa

Ideaali olisi, että kritiikki on sisäistetty artikkelin niihin aiheisiin, jotka ovat kritiikin kohteena. Muutenhan esimerkiksi saavutuksille ja kehuille pitäisi olla erikseen oma myös osionsa lopussa kritiikin ohessa.

Hallintoa ja rahoitusta koskevan kritiikin on aiheellista olla hallintoa ja rahoitusta koskevan kappaleen alla, sillä kritiikki käsittelee hallintoa ja rahoitusta.--89.27.56.101 26. tammikuuta 2010 kello 22.16 (EET)

Tyylioppaan mukaan "artikkelin käsittelemästä aiheesta esitetty kritiikki ja vaihtoehtoiset näkökulmat sijoitetaan selvästi erottuvaksi. Pitkissä artikkeleissa niille kannattaa omistaa oma osio." Terv. ---Riisipuuro 26. tammikuuta 2010 kello 23.02 (EET)--
No, menen tyylioppaaseen kritisoimaan tuota ohjetta, sillä tuon periaatteen mukaan mikään ei estä aloittamasta erityistä osiota kehuille (ja toisaalta kritiikki alun perin tarkoittaa niin positiivista kuin negatiivista arviota.) Lisäksi jos vaihtoehtoiset näkökulmat on tarkoitus esittää erikseen, niin mistä näkökulmasta itse artikkelin on oltava? Pitäisikö koko artikkeli kertoa Greenpeacen näkökulmasta ja pistää erikseen osio vaihtoehtoisille näkökulmille? Mielestäni olisi järkevämpää esittää hallinnon ja rahoituksen kritiikki hallinnosta ja rahoituksesta kertovassa kappaleessa, vaikka omalla otsikollaan. Mutta, otan esille asian josko kritiikkiohjetta muutettaisiin enempi englanninkielisen ohjeen mukaiseksi.--Shubi 27. tammikuuta 2010 kello 20.36 (EET)
Joissakin artikkeleissa on varattu oma osio "kehuille". Kantava ajatus on, että artikkelin muissa osioissa esitetään kiistattomat tosiasiat, ja kritiikki- tai näkemysosiossa esitetään muiden näkemyksiä artikkelin aiheesta. -- Piisamson 27. tammikuuta 2010 kello 21.10 (EET)
Ks. keskustelu kritiikkiohjeesta.--193.185.2.162 28. tammikuuta 2010 kello 16.20 (EET)
Pitäisikö ExxonMobilin ja Cargillin esittämä kritiikki siirtää nykyisistä paikoistaan Kritiikki-osioon?--Shubi 29. tammikuuta 2010 kello 13.04 (EET)
Exxonmobilin esittämä kritiikki ei sinänsä kohdistu Greenpeacen, vaan on vastine Greenpeacen esittämään kritiikkiin. Cargill-kohta on ylipäätään aika hämärä, sillä sekin on jonkinlainen vastine, mutta mihin se on vastine, ei artikkelista selviä. -- Piisamson 29. tammikuuta 2010 kello 13.28 (EET)
Tuntuu häiritsevän joitakin tuo kritiikkiosio. Ehkä se pitäisi ottaa kokonaan pois?
Minua häiritsee, että esimerkiksi hallintoa koskevat kriittiset näkökulmat eivät saisi olla hallinto-osion alla, vaan irrallisena hallintoa käsittelevästä kappaleesta, vaikka kritiikki kuitenkin koskee nimenomaan hallintoa. Lisääksi kritiikki-osio on omiaan keräämään vain negatiivista kritiikkiä, siinä missä neutraalius edellyttäisi osiota, joka sisältää sekä kritiikkiä että kehuja. "Kritiikki" -niminen kappale ei neutraaliutta edesauta.--Shubi 22. maaliskuuta 2010 kello 14.02 (EET)
Ja mitä tulee tuohon kritiikkiin Suomen metsiensuojelusta, niin asiaa on käsitelty artikkelissa Greenpeace (Suomi).--Shubi 22. maaliskuuta 2010 kello 16.40 (EET)

Patrick Moore ei ole perustajiaMuokkaa

Greenpeacen sivuilla on nähtävissä kopio Patrick Mooren kirjeestä, jolla hän haki mukaan Don't Make a Wave Committeen toimintaan vuonna 1971, sekä järjestön vastaus Moorelle:[] Patrick Mooren omilla sivuilla hän mainitsee myös liittyneensä Greenpeaceen vuonna 1971 [7]. Don't Make a Wave Committee perustettiin vuonna 1970, joten millään ilveellä Moore ei ole voinut olla perustamassa järjestöä.--89.27.56.101 20. helmikuuta 2010 kello 04.25 (EET)

Samainen tieto löytyy myös ainakin EN-Wikipedian artikkelista. Kriittinen tarkastelu on aina paikallaan, mutta artikkeliin sinänsä oikein siteerattu Patrick Mooren lausahdus "geenimuunteluvastustus on johtanut 8 miljoonan lapsen sokeutumiseen ja kuolemaan" — tuli se ihan kenen suusta tahansa — on täyttä roskaa. Maailman ravitsemusongelmat kun eivät ole ihan noin yksioikoisia asioita. -Tapi (keskustelu) 18. marraskuuta 2013 kello 00.46 (EET)
Lisäksi asiaa käsitellään artikkelissa (sekä tässä että omassaan) tällä hetkellä erittäin tarkoitushakuisen yksipuolisesti, tässä Kultainen riisi esitellään vain "avoimen lähdekoodin projektiksi" vaikka sen patentit kuuluvat tosiasiassa sveitsiläiselle kaupalliselle Syngenta-konsernille joka perii viljelijöiltä lisenssimaksuja. Projekti on hyvin kiistanalainen muutenkin kuin Greenpeacen osuuden vuoksi mikä pitäisi artikkeleissa tulla huomattavasti paremmin esiin. Nyt täältä saa yksinomaan sen kuvan että Greenpeace on paha mörkö joka ei silkkaa pahuuttaan salli hyvän suuryrityksen pelastaa nälkään kuolevia lapsia. -89.68.4.198 10. joulukuuta 2014 kello 03.43 (EET)

TuplakritiikkiMuokkaa

Jos kritiikki tai ylipäänsä jokin asia koskee nimenomaan Suomen/Pohjoismaiden Greenpeacea, niin nähdäkseni se pitäisi laittaa nimenomaan kyseiseen artikkeliin, eikä tuplana molempiin artikkeleihin. Olin siirtämässä Suomen Greenpeacen kritiikkiä täältä sinne, mutta se olikin jo tuplana siellä.--62.78.193.61 5. lokakuuta 2010 kello 13.39 (EEST)

Järjestö?Muokkaa

Greenpeace:sta puhuttaessa on virheellistä käyttää termiä "järjestö". Yleisesti järjestöllä tarkoitetaan yhteenliittymää, jossa on jäseniä, joko muita organisaatioita tai henkilöitä. Greenpeace:ssa näin ei ole. Siihen ei oteta jäseniä, eikä "jäsen"-termiä käytetä sen omissa julkaisuissa. On vain työntekijöitä ja avustajia. Koska jsäeniä ei ole eikä hankita, hallintoakaan ei ole tarvinnut kuvata missään. Niinpä Greenpeacen vertaaminen "järjestönä" esimerkiksi WWF:ään on mahdotonta. –Kommentin jätti 194.240.181.1 (keskustelu)

WWF on säätiö eikä siihenkään voi liittyä jäseneksi. ;-) Elena (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 16.16 (EEST)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "järjestö = henkilöiden t. yhteisöjen määrätarkoitusta varten perustama yhteenliittymä, organisaatio. Poliittinen järjestö. Metallityöläisten järjestö. Kansalais-, naisjärjestö. Ammatti-, etu-, urheilujärjestö. Terroristijärjestö." Määrätarkoitusta varten perustettu yhteenliittymä tai organisaatio terminä käsittää myös Greenpeacen, oli sillä varsinaisia jäseniä eli ei. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 19.01 (EEST)--

Artikkeli ei ole tietosanakirjamainen, vaan järjestön kunniatonta itsetunnon kohottamistaMuokkaa

Wikipedian periaatteisiin kuuluu pitää tasoa yllä ja välttää mainostaminen. Artikkeli pitää sisällään suunnattoman määrän mielipiteitä, uskomuksia ja jopa valheellista tietoa. Minusta koko artikkeli pitäisi poistaa Wikipediasta, kunnes se on muokattu asialliseen muotoon.

80.221.250.68 29. maaliskuuta 2018 kello 18.49 (EEST)Hömötiainen

Palaa sivulle ”Greenpeace”.