Keskustelu:Elinkelpoinen planeetta

Viimeisin kommentti: 3 vuotta sitten käyttäjältä EsaL-74 aiheessa Suurikokoisen kiertolaisen vaikutus

Onko tämän artikkelin nimi yleisesti käytetty? Googlella ei löytynyt yhtään Wikipedian ulkopuolista osumaa artikkelin nimellä. --Harriv 5. lokakuuta 2005 kello 10:14:09 (UTC)

Eiköhän elinkelpoinen olisi parempaa suomea :) -Aslak 5. lokakuuta 2005 kello 10:25:10 (UTC)
Siirretty elokelpoinen planeetta -> elinkelpoinen planeetta. Sisältö vaatisi vielä tarkennusta. 6. lokakuuta 2005 kello 09:13:11 (UTC)

Melkoista roskaa muokkaa

Kymmeniä virheitä.

Nopeusjakaumalla ja pakonopeudella ei ole todellisuudessa mitään tekemistä toistensa kanssa.

Voisit sitten varmaan korjata ja luetella ne virheet. Merkitse myös lähteet. --Zxc 16. huhtikuuta 2007 kello 21.43 (UTC)

Nopeusjakaumalla ja pakonopeudella ei ole todellisuudessa mitään tekemistä toistensa kanssa.

Planeetan Pakonopeus määrää, miten nopeasti liikkuva kaasu pääsee pakoon planeetan pkaasukehästä. Jos 1/3 planeetan kaasukehän kaasumolekyyleistä ylittää planeetan pakonopeuden, kaasu karkaa varmasti hyvin nopeasti. Jos taas vaikkapa biljoonasosa, kaasu pysyy hieman pitempään. Jos tuo on roskaa, mikä sitten on totta? Kaasukehän kaasujen nopeusjakauma ja pakonopeus eivät tietenkään riipu toisistaan.

Merikanto 27. toukokuuta 2007 kello 11.01 (UTC)

Joo-o. Planeetan päivän pitäisi olla vähintään 96-tuntinen, jotta kaikki ei jäätyisi? Ei sillä, ettenkö arvostaisi paria ylimääräistä tuntia vuorokauteen, mutta väitteen voi todeta huuhaaksi esimerkiksi katsomalla ensin kelloa ja sitten ikkunasta ulos. :P Tein kielenhuoltoa, mutta tämä artikkeli kaipaa paaaaaljon suurempaa huomiota. Aihe on ihan kiinnostava. Kenties viikon yhteistyöartikkeliksi? --Hathaldir 26. maaliskuuta 2009 kello 14.00 (EET)Vastaa

Kirjoittaja taisi tarkoittaa enintään 96 tuntista.

Käsittämätön oli myös kohta, jossa väitettiin, että tarvitaan vettä JA happea. Käsittääkseni tälläkään planeetalla ei ollut happea muuten kuin veteen sitoutuneena ennenkuin kasvit alkoivat sitä tuottamaan.

Asuinkelpoisuus ja elinkelpoisuus muokkaa

Onko ammattikirjallisuudessa mitään oleellista eroa asuinkelpoisen ja elinkelpoisen planeetan välillä? Merkitsin yhdistettäväksi tuon asuinkelpoinen planeetta -artikkelin. --Arla 19. elokuuta 2012 kello 21.49 (EEST)Vastaa

Periaatteessa jako menee jotenkin niin, että asuinkelpoinen on ihmisen asuttavaksi mahdollinen ja elinkelpoinen minkä tahansa muun elämänmuodon asuttama. Yhdistin joka tapauksessa toisen artikkelin tähän, kun molempia voi ihan hyvin käsitellä samassa. --Velma (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 09.50 (EEST)Vastaa

Magneettikenttä muokkaa

Kyseistä osiota voisi laajentaa geofysiikan lähteillä. Magneettikentän muodostuminen edellyttänee rautaydintä, mitä ei ole mainittu tekstissä. --Hartz (keskustelu) 7. kesäkuuta 2013 kello 09.05 (EEST)Vastaa

Suurikokoisen kiertolaisen vaikutus muokkaa

Muistan joskus lukeneeni että suhteellisen suurikokoinen kiertolainen, kuten Maan Kuu (Kuu on niin suuri että Maa-Kuu-parin yhteinen massakeskipiste on hieman Maan pinnan ulkopuolella) on merkittävä vaikutus suuremman kappaleen magneettikentän syntymiseen, ja siten elämän mahdollisuuteen. Venuksella tällaista ei ole eikä myöskään magneettikenttää, vaikka se muuten suuresti muistuttaa Maata suline ytimineen. Joskin se jostain syystä myös pyörii hyvin hitaasti, joten magneettikenttää ei pääse syntymään. --EsaL-74 (keskustelu) 30. elokuuta 2020 kello 12.27 (EEST)Vastaa

Olihan siitä tuolla juttua.--EsaL-74 (keskustelu) 30. elokuuta 2020 kello 12.31 (EEST)Vastaa
Palaa sivulle ”Elinkelpoinen planeetta”.