Keskustelu:D-vitamiini

Artikkeli D-vitamiini on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
21.6.–25.7.2019	Vertaisarviointi		Ei ole vertaisarvioitu	(ikilinkki)

Artikkelia yhtenäistetty, muiden vitamiinien mukaiseksi.

Turhaa kommentoida artikkelin alussa eläimistä, kun yleisesti vitamiineista puhuttaessa lähes koko tiedemaailma käsittelee nimenomaan ihmistä. Lähes jokainen ravintoaine (ihmisen) on tärkeä lukuisille muille lajeille, sitä tuskin tarvitsee erikseen mainita. Eläinravitsemukselle löytyy omat artikkelit, eikä sitä tarvitse tässä erikseen mainita, ellei artikkelia haluta nimenomaa laajentaa ja lisätä omaa kappaletta eläinravisemukseen tai -molekyylibiologiaan. Kommentin jätti 91.154.250.250 (keskustelu – muokkaukset) 28. helmikuuta 2009 kello 12.26 J. Sketter 5. marraskuuta 2009 kello 12.41 (EET)

Lisää tietoa

Eikö tämä ole tieto"kirja"? Tarkoituksena antaa mahdollisimman paljon tietoa? Ikävää mennä muokkaamaan ja vähentämään informaatiota, kun tarkoitus on aivan toinen. Jos et itse tarvitse jotain kyseistä tietoa, niin onpa koppavaa vain sen vuoksi käyttää sensuuria.

Harmi, ettei näissä artikkeleissa ole tietoa vitamiinien liikasaannista ja sen haitoista.

91.153.245.234 19. syyskuuta 2009 kello 14.03 (EEST)

Samaa mieltä. Joku asiasta tietävä voisi kirjoittaa D-vitamiinin yliannostuksesta ja sen seurauksista. --Duluz 28. tammikuuta 2010 kello 18.04 (EET)

Terveysuutiset: Uutta tietoa D-vitamiinin puutteen vaikutuksista älyllisten toimintojen heikentymiseen (02.08.2010) --86.50.32.231 2. elokuuta 2010 kello 08.13 (EEST)

Tässä parempi linkki riippumattomaan lähteeseen. Lääketiedettä sivuavissa aiheissa ei pidää käyttää kaupallisia sivustoja vaan riippumattomia sivustoja, joiden motiivina on puhtaasti informaation tarjoaminen. --Ulrika 2. elokuuta 2010 kello 08.49 (EEST)

D-vitamiinin liikasaannilla on haitallisia vaikutuksia, joten suosituksia ei pidä ylittää.

Ongelmallinen väite, joka antaa ymmärtää, että suositusten ylittäminen johtaa pian haitallisiin sivuvaikutuksiin. Kun otetaan huomioon, kuinka pienet D-vitamiinin saantisuositukset ovat Suomessa verrattuna vaikkapa amerikkalaisiin suosituksiin, on ilmiselvää, että tuo ilmaus kaipaa tosi kovaa lähdettä tuekseen tai vaihtoehtoisesti korjattua muotoilua. Suomessa nykyinen suositus on 10 mikrogrammaa päivässä aikuiselle, mutta eri lähteissä on mainittu suositeltavina kymmenkertaisia tai vielä suurempia päiväannoksia. Uikku 8. syyskuuta 2010 kello 20.34 (EEST)

Edellinenkin on hyvin totta. Aron artikkeli ei ole millään tavoin tieteelliseti pätevä lähde vaan yhden ihmisen ohje tavan tallaajille. Aro itsekin arvelee toisaalla että tarvittava VÄHIMMÄIS-päiväsaanti on huomattavasti enemmän. Ja se on täyttä puppua, että D-vitamiinin lähteellä olisi jotain merkitystä voiko se aheuttaa liikasaantia. Täysin tuulesta temmattu uskomus.

D-vitamiinin liikasaanti on erittäin harvinaista. Ravinnosta, iholta ja lisistä saatu D-vitamiin on inaktiivinen varastomuoto, jota elimistö (pääasiassa munuaiset) muuttavat TARVITTAESSA hormonallisesti aktiivisesti 1,25a dihydroksi D-vitamiiniksi, joka on siis ainoa elimistössä vaikuttava muoto. Koska elimistö itse säätelee D-vitamiinimetaboliaa ei liikasaanti ole kuin erityistapauksissa mahdollista. Tämän takia Suomalaisten tulisi kesälläkin saada se 50-100 ug D-vitamiinilisää päivittäin. Kommentin jätti 193.167.240.35 (keskustelu – muokkaukset)

"Amerikkalaisilla lähteillä" tarkoittanet joidenkin am. tutkijoiden mielipiteitä, sillä viranomaissuositukset ovat about samat sielläkin. Mutta oltiinko jälkimmäisiä siellä tarkistamassa tässä näitä aikoja? Muuten olen samaa mieltä, että väite on vähän turhan jyrkkä. --J. Sketter 24. lokakuuta 2010 kello 22.45 (EEST)

Artikkelin kirjoittaja

Kukakohan tämän artikkelin on oikein kirjoittanut? Suomessa ei saa riittävästi D-vitamiinia kuin vastasyntyneet, jos äiti vain muistaa antaa ne D3-tipat sille imeväiselle päivittäin. Kaikki muut kärsivät D-vitamiinin puutoksesta. Tosin moni on jo ruvennut syömään sitä lisäravinteena. Ja se kassilohi. Voi tsissus, eihän siinä ole juuri lainkaan D-vitamiinia ja koko otus on täysin ekokatastrofaalinen ruoka. Kommentin jätti 80.222.107.164 (keskustelu) 6. marraskuuta 2010 kello 09.26 (EET)

Artikkelin kirjoittaja

Nimimerkki ML näyttää lisänneen tänne jatkuvasti virheellistä ja pääasiassa uskomuksiin ja mielipiteisiin perustuvaa tietoa. Tällaisten yksipuolisten mielipidekirjoitusten liittäminen lähteiksi ei ole tämä tietosanakirjan päämäärän mukaista. Lähteiksi kävisi huomattavasti paremmin tieteelliset tutkimukset, joita PubMed on pullollaan.

Nykyisin on erittäin hyvin osoitettu, että pohjoisen asukkaat tarvitsevat joko päivittäistä altistusta UV-b säteilylle tai purkista D-vitamiinia. (Vai moniko syö todella useita kiloja kuhaa tai siikaa päivittäin). Lohi ei juurikaan sisällä D-vitamiinia, ja muutenkin normaalin ruokavalion D-vitamiinisaanti jää muutamaan mikrogrammaan. Kommentin jätti 193.167.240.132 (keskustelu) 10. marraskuuta 2010 kello 14.56 (EET)

D-vitamiinitasot veressä, viitearvot

Artikkelissa ei ole mitään mainintaa, kuinka paljon veressä tulisi olla D-vitamiinia. Minusta tämä on oleellisempaa kuin vitamiinilisien mikrogrammojen määrästä puhuminen. Ilmeisesti Suomessa virallinen tavoitepitoisuus on 40-80 nmol/l:

"Liiton tiedotteen mukaan suomalaisten laboratorioiden usein ilmoittama D-vitamiinin tavoitepitoisuus seerumissa (40–80 nmol/l) on kansainvälisen mittapuun mukaan liian alhainen ja osoitus riittämättömästä D-vitamiinin saannista. Vastaava maapallon aurinkoisten alueiden asukkaiden viitearvo on tyypillisesti 60–160 nmol/l." Lähde: http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article463853.ece

Tämän wiki-artikkelin englanninkielisessä versiossa on kappale Measuring vitamin D status, jossa mainitaan: There is some disagreement concerning the exact levels of 25-hydroxy-vitamin D needed for good health. A level lower than 10 ng/mL (25 nmol/L) is associated with the most severe deficiency diseases: rickets in infants and children, and osteomalacia in adults. A concentration above 15 ng/ml (37.5 nmol/L) is generally considered adequate for those in good health.

Terveyteen liittyvät asiat eivät todellakaan ole omaa alaani, joten minulla on hieman vaikeuksia löytää wiki-kelpoisia lähteitä. Saa jeesata :)

Mielestäni näistä viitearvoista olisi hyvä mainita, sillä eikö rationaalinen ihminen ensin mittauttaisi pitoisuuden ja tämän mukaan päättäisi mahdollisesta vitamiinilisän tarpeesta? Vitamiinilisän määrä tulisi päättää verestä mitatun pitoisuuden perusteella. -- Phu 24. tammikuuta 2011 kello 13.09 (EET)

Sitä pitäisi sitten mitata monta kertaa vuodessa. Eikä riittäisi pelkästään D-vitamiinin mittaaminen vaan kaikkien vitamiinien, hormonien, sun muiden elimistössä toimivien aineiden. Siinä sitä laboratoriot rikastuisivat. Pilleri poskeen aamulla riittää, mutta ei mitään turboannoksia. --Ulrika 24. tammikuuta 2011 kello 13.13 (EET)

Viitteistä

Miksi en löydä viitatuista artikkeleista 1-5 mitään virkkeen "...tutkimukset osoittavat D-vitamiinilla olevan laajempia vaikutuksia terveyteen: sydän- ja verisuonitaudit[2], syöpätaudit, MS-tauti, fibromyalgia, reumataudit, metabolinen oireyhtymä[3] ja tyypin 2 diabetes ym.[4][5]" tauteihin fibromyalgia tai reuma viittaavaa? Onko jossain olemassa tieteellistä näyttöä D-vitamiinin yhteydestä, fibromyalgiaan ja reumatauteihin? Miksi viitatuissa artikkeleissa ei näistä ole sanaakaan? MS-taudistakin puhutaan viitteessä nro 6, muttei viittauksen mukaisesti viitteissä 1-5.

Voiko tietosanakirjassa käyttää ilmaisua "ym."? Minusta on erittäin leväperäistä viitata D-vitamiinin liittyvän "ynnä muihin" asiohin. Suomeksi sanottunahan tuo tarkoittaa, ettei kirjoittajalla ole mitään tietoa, mihin D-vitamiini vaikuttaa, mutta hän olettaa sen vaikuttavan "kaikenlaiseen".

Tyypillinen terveysintoilijoiden omien uskomusten sävyttämä artikkeli

Tässä artikkelissa nähdään hyvin ilmiö, joka vaivaa monia suomenkielisen Wikipedian aihealueita - esimerkkeinä juuri terveyteen ja lääketieteeseen liittyvät aiheet. Ongelman taustalla on se seikka, että suomenkieliseen Wikipediaan kirjoittaa hyvin pieni määrä ihmisiä, joista valtaosa ei ole oman aiheensa asiantuntijoita, vaan ennemminkin kiinnostuneita maallikoita. Henkilökohtaiset uskomukset ja käsitykset pääsevät siksi liian helposti artikkeleihin joutumatta riittävän kriittisen tarkastelun kohteeksi, ja artikkeleiden luotettavuus kärsii. Varsinkin kun puhutaan ns. "kuumista" aiheista, suuren yleisön mielenkiinnon kohteena olevista aiheista, joiden tutkimus on parhaillaan kesken ja tulokset ristiriitaisia, em. ilmiö on kaikkein voimakkaimmillaan. Edellinen keskustelija osuu naulan kantaan kyseenalaistaessaan tässä artikkelissa esiintyvät luettelot D-vitamiinin väitetyistä hyödyistä.

D-vitamiini on juuri tällainen "kuuma" aihe, jonka suhteen ihmiset ryntäilevät helposti tekemään omia johtopäätöksiä vaikka luotettavaa näyttöä ei vielä olekaan. Kun kirjoittaja- ja kriitikkokunta on pieni, hätiköidyt päätelmät päätyvät helposti Wikipedian sivuille johtamaan lukijoitaan harhaan. Mm. tässä D-vitamiinia käsittelevässä artikkelissa viitataan monessa kohtaa yksittäisiin tutkimuksiin, joissa on saatu tietynsuuntaisia tuloksia. Tutkimusten laatuun ja laajuuteen ei oteta mitään kantaa, kuten ei myöskään mahdollisiin virhelähteisiin tai muissa tutkimuksissa saatuihin vastakkaisiin tuloksiin. Lisäksi viitataan kokonaan olemattomiin tai keksittyihin tutkimustuloksiin, ja käytetään täysin epäasiallisia ilmauksia kuten "ynnä muihin". Hyvin usein huomaa myös että suomenkielisen Wikipedian tekstit on käännetty - huonolla kielitaidolla - englanninkielisen Wikipedian tasokkaammista artikkeleista. Aivan selvästi tekstien kääntäjät myös poimivat lähdeteksteistään tiettyjä asioita ja jättävät toisia mainitsematta, omien uskomustensa ja mielipiteidensä mukaisesti.

D-vitamiinin väitetyistä terveysvaikutuksista ainoastaan luustoon kohdistuvilla hyödyillä on vakuuttavaa tieteellistä näyttöä. Muiden väitettyjen hyötyjen osalta näin ei ole, eikä tässäkään artikkelissa tulisi siten muuta väittää. Tämä ei tarkoita, etteikö tulevaisuudessa muitakin terveysvaikutuksia voisi ilmetä. Monitieteellinen selvitys ja kirjallisuuskatsaus vuodelta 2010 (Institute of Medicine report Dietary Reference Intakes for Calcium and Vitamin D) toteaa: "Outcomes related to cancer/neoplasms, cardiovascular disease and hypertension, diabetes and metabolic syndrome, falls and physical performance, immune functioning and autoimmune disorders, infections, neuropsychological functioning, and preeclampsia could not be linked reliably with calcium or vitamin D intake and were often conflicting." Vähintäänkin tämän tiedon soisi lisättävän tähän artikkeliin.

Joitain asioita voisit tehdä: 1) Voisit allekirjoittaa omat kommenttisi keskustelusivulla, kuten Wikipediassa on tapana. 2) Jos havaitset artikkelissa epäilyttävää lähteetöntä tietoa, voit poistaa tai korjata selvästi virheellisen tiedon tai lisätä lähdepyynnön. 3) Jos havaitset artikkelissa epäilyttävää mutta huolella lähteistettyä tietoa, voit hankkia vähintään yhtä hyvin lähteistettyä tietoa tasapainottamaan artikkelia. --Uikku 27. elokuuta 2011 kello 09.53 (EEST)

Havaitsin mielestäni selvän ja pahan virheen. Lähde 12 eli "The Big Vitamin D Mistake. Journal of Preventive Medicine and Public Health = Yebang Uihakhoe Chi, July 2017, nro 4, s. 278–281. PubMed:28768407. doi:10.3961/jpmph.16.111. ISSN 2233-4521. Artikkelin verkkoversio."

ei mielestäni missään kohdassa mainita, että

"Riittävä veren D-vitamiinipitoisuus saavutettaisiin vasta noin 220 mikrogramman päiväannoksella"

Mistä tämä tieto on repäisty? Minusta se pitäisi korjata?

JR  –Kommentin jätti 88.86.135.103 (keskustelu – muokkaukset)

Kyllä tuo ihan oikein on. Lähteessä sanotaan "it was found that 8895 IU/d was needed for 97.5% of individuals to achieve values ≥50 nmol/L." IU on tässä kansainvälinen yksikkö ja D-vitamiinin tapauksessa 40 IU:n annos vastaa 1 μg:n annosta [1]. 8895/40 = 222,4 μg. Ja tuo ≥50 nmol/L on se konsentraatio, jonka katsotaan olevan riittävä määrä terveelle ihmiselle. --MiPe ^(wikinät) 24. syyskuuta 2018 kello 14.20 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

D-vitamiini

Artikkeli on muuttunut melkoisesti kuukauden aikana. [2] → [3] Pyydän muokkaajia arvioimaan artikkelia: ovatko muokkaukset parantaneet laatua, neutraalia näkökulmaa ja parantamaan artikkelin laatua edelleen. Mielestäni se voisi olla selkeämmin esitetty. Muitakin parannusnäkökohtia saa esittää. En ole muokannut artikkelia kuin pari kertaa, asiantuntemukseni ei riitä isoihin muutoksiin, vaan pieniin korjailuihin. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 21. kesäkuuta 2019 kello 15.15 (EEST)

Siirretty vertaisarvioinnista noin kuukauden jälkeen, koska parannusehdotuksia ei tullut. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 20.18 (EEST)

Aiheettomat poistot

Tästä artikkelista on poistettu lause "Hyvin vähän kesäisin ulkona oleskelevien täysi-ikäisten on saatava D-vitamiinia läpi vuoden ravinnosta ja/tai lisäravinteista yhteensä jopa 20 μg/vrk." Poistoa ei perusteltu ja se oli mielestäni aiheeton, koska poistettu tieto on hyvin oleellinen. (Tieto on peräisin samasta lähteestä kuin muutkin tässä siteeratut suositukset eli ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 2014 ravintosuosituksista.)46.132.36.219 8. tammikuuta 2020 kello 01.44 (EET)

Minä poistin sen osan, sillä en tulkitse sen suoranaisesti olevan suositus. Lisäksi se on tulkinnanvarainen. Selitystä en laittanut, sillä yhteenvetoon mahtuu rajallinen määrä tekstiä. Koska 20 μg/vrk kuitenkin on mainittu Suomen virallisissa ja voimassa olevissa suosituksissa, jätän huomiosi tekstiin. Ehkä poistoni oli harkitsematon ja pahoittelen sitä. Ravitsemussuositusten D-vitamiinin esittelyosassa tosiaan lukee sivulla 27 "Vanhusten ja hyvin vähän ulkona oleskelevien nuorempienkin on saatava jopa 20 μg/vrk tavoiteltavan seerumipitoisuuden saavuttamiseksi." Tulkinnanvaraisuus edeltävässä on tämä: kuka on vanhus ja "nuorempikin"? Yli/alle 60, 70, 75-vuotias tms.? Heti tämän jälkeen on teksti "Uusi D-vitamiinin saantisuositus yli 2-vuotiaille lapsille, nuorille ja aikuisille on 10 μg/vrk. Ikääntyneille (> 75 v) suositellaan 20 μg/vrk. Aikuisten on mahdollista saavuttaa saannin tavoitetaso ilman vitamiinilisää. Silloin, kun ei käytetä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa 2-3 kertaa viikossa, suositellaan 18-74-vuotiaille 10 ug D-vitamiinilisää vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuussa)." Sivulle 49 sisällytettyyn ja koko suositusjulkaisun vähiten tulkinnanvaraiseen taulukkoon ei ole myöskään lisätty erillistä mainintaa vähän ulkona oleville. Monologi menee tästä eteenpäin hieman ohi asian, mutta taulukonkin ja sen alla olevat selitteet ovat keskenään ristiriidassa. Taulukossa lukee että D-vitamiinisuositus 2–17-vuotiaille on 10 μg/vrk. Taulukon selitteissä lukee että D-vitamiinisuositus 2–17-vuotiaille on 7,5 μg/vrk. Lisäksi suosituksissa ei puhuta, että mitä ainetta D-vitamiini tarkoittaa. Esim: kolekalsiferolin (D3) massa on 384.64 g/mol. Ergokalsiferolin (D2) massa 396.65 g/mol ja se on D3-vitamiinia noin 70–75% pienitehoisempi. Ei siis ole yhtään sama mitä D-vitamiinia saa X μg/vrk. Ilmeisesti kyse on kolekalsiferolista, mutta en voi keksiä näitä asioita päästäni. Summa summarum: en voi mitään sille, että ravitsemussuosituksia laatineet ovat tehneet ne monitulkintaisiksi. Ymmärrän, että suositukset ovat vain suuntaa antavia yleistyksiä, jotka eivät täysin päde yksilötasolla, mutta come on. 5-HT2AR (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 16.34 (EET)

Alueellinen puolueellisuus on tarpeeton ja vierailioille haitallinen

Vaikka tämä on suomen kielellä ei tarvitse ohjata ihmisiä Suomen tai Euroopan terveys laitosten tiedoilla vahvemmin kun tutkimus tuloksilla.

D-Vitamiinin turvallisuudesta on jo pitkään julkaistu paljon tietoa joka korvaa IoM kautta saadut puutteeliset vanhat, virheelliset tiedot vaarallisuudesta ja tarpeista.

Kunnon tietoa pitää julkaista tieotosanakirjassa eikä kolmannen käden vanhaa tietoa.

"We found no pattern of evidence to suggest that risks are elevated within the ranges of serum 25(OH)D or oral vitamin intake related to increased benefits 75–110nmol/l (30-44ng/ml) . Instead, the reliable evidence that excess Vitamin-D can cause hypercalcemia in generally healthy adults comes from daily intakes of Vitamin-D greater than 2500ug (100'000IU) or serum 25(OH)D exceeding 240nmol/l (96ng/ml), which are far higher than those necessary to achieve the benefits. The evidence from randomized trials suggests that the dose of vitamin D supplement needed to bring the large majority of persons to the range of optimal serum 25(OH)D, may be in the range of 45 to 100ug/day (1800 to 4000 IU/day)." Benefit - Risk Assessment of Vitamin D Supplementation 2009

"Participants of the present study reportedly without supplemental vitamin D had an average serum level of 68nmol/l (27.2ng/ml), which approximates the Canadian average of 67.7nmol/l (27.08ng/ml) [33]. Luxwolda et al [34] reported serum 25(OH)D levels ranging from 58 to 171nmol/l (23.2 to 68.4ng/ml) (average 115 nmol/l (46ng/ml) with 90% having serum 25(OH)D of less than 150nmol/l (60ng/ml)) for traditional living populations in East Africa and suggested that this may represent ‘natural levels’. The present study shows that on average the upper limit of 171nmol/l (68.4ng/ml) was not reached with oral supplementation of 500ug (20'000IU) per day.

The IOM report states that vitamin D toxicity is rare at 250ug (10'000IU) per day but more common with regular doses of 1250ug (50'000IU) per day, suggesting the toxicity range likely starts at 500nmol/l (200ng/ml) [8]. In the present study where substantial numbers of participants reported up to 500ug (20'000IU) of Vitamin-D per day, and some even more, the highest serum 25(OH)D value observed was 394nmol/l (157.6ng/ml). This seems consistent with safety studies that reported an absence of adverse effects from Vitamin-D doses of up to 1250ug (50'000IU) per day [35], [36]. Our observation that supplementation dose was not associated with hypercalcemia in a statistically significant manner is consistent with an earlier report that daily doses of up to 1000ug (40'000IU) per day are not associated with hypercalcemia [37]." The Importance of Body Weight for the Dose Response Relationship of Oral Vitamin D Supplementation and Serum 25-Hydroxyvitamin D in Healthy Volunteers 2014

"In statements released over the last decade, the Institute of Medicine (IOM) (15) and the Endocrine Society (14) have both concluded that acute Vitamin-D Toxicity (VDT) is extremely rare in the literature, that serum 25(OH)D concentrations must exceed 375nmol/l (150ng/ml), and that other factors, such as calcium intake, may affect the risk of developing hypercalcemia and VDT. Regardless of additional risk factors for VDT, many studies provided evidence that Vitamin-D is probably one of the least toxic fat-soluble vitamins, much less toxic than Vitamin-A (4). Dudenkov et al. (2) researched more than 20'000 serum 25(OH)D measurements performed at the Mayo Clinic from 2002 to 2011 to determine the prevalence of VDT, demonstrated by the presence of hypercalcemia. The number of individuals with a serum 25(OH)D concentration >125nmol/l (>50ng/ml) ^{(this equivalence appears in the referenced article incorrectly, the original only used one set of units which I have used as the basis to correct it)} had increased by 20 times during that period. However, relatively high 25(OH)D concentrations coincided with a normal serum calcium concentration. Only one patient, with a 25(OH)D concentration of 910nmol/l (364ng/ml), was diagnosed with hypercalcemia. Pietras et al. (16) reported that healthy adults in a clinical setting, receiving 1250ug (50'000IU) of Vitamin-D2 once every 2 weeks (equivalent to approximately 82.5ug/day (3'300IU/day)) for up to 6 years, maintained 25(OH)D concentrations of 100-150nmol/l (40–60ng/ml) without any evidence of VDT. Those findings were consistent with the observation by Ekwaru et al. (17) that Canadian adults who ingested up to 500ug (20'000IU of Vitamin-D3 per day had a significant increase of 25(OH)D concentrations, up to 150nmol/l (60ng/ml), but without any evidence of toxicity." Vitamin D Toxicity–A Clinical Perspective 2018

Siis todettu vaan kolmen lähteen avulla (on monta muuta) että:

• luonnon tilassa keskiarvo 114nmol/l
• luonnon tilassa 10% ylittää 150nmol/l arvon.
• 150nmol/l ei aiheuta myrkytystä
• Haitta vaikutuksia havaittu jos veri arvot yli 240nmol/l tai 375nmol/l tai mahdollisesti yli 500nmol/l

• Luonnonmukaisia veri arvoa ei saavutettu 500ug/päivä
• Ei veren kalkkipitoisuus vaaraa 1000ug/päivä
• Ei vaaraa 1250ug/päivä annoksilla
• Ei havaittu vaaraa jopa yli 2500ug/päivä

Vaan IoM saa seuraavat rajat 2011

• Myrkytys harvinaista 250ug/päivä
• Myrkytys yleinen 1250ug/päinä

6 Tolerable Upper Intake Levels: Calcium and Vitamin D 2011

Ja sitten pitää harkita niitä uusia isompia tutkimuksia jotka poistaa aikaisemmin havaittu "U" tai "J" muotoisen vaikutuksen kuolemiseen jota IoM käytti perusuteluksi heidän alhaisiin suosituksiin vaikka heidän harkinnassa oli jo tiedossa että myrkytys vaaraat oli harvinaisia. Myrkytys haitat pitäisi olla perusteltu tiedolla eikä suositus varovaisuudella.

• Meta-analysis of All-Cause Mortality According to Serum 25-Hydroxyvitamin D 2014
• Vitamin D and mortality: Individual participant data meta-analysis of standardized 25-hydroxyvitamin D in 26916 individuals from a European consortium 2017

Näillä perusteilla minä korjaan sivua hieman ja annan muiden parantaa enemmän jos on tahtoa.

Idyllic press (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 18.45 (EET)

Samoja asioita toistellaan siellä täällä

Artikkeli kaipaisi kunnon talkoita, missä samaa aihetta käsittelevät asiat laitetaan yhden otsikon alle. Nyt samoja asioita toistellaan useissa kohdissa ja artikkeli on vaikealukuinen ja sekava. Lisäksi olisi hyvä laittaa biokemiaa käsittelevät aiheet yhden pääotsikon alle ja terveydenhoitoa toisen. Kolme pääteemaa aiheessa on: 1. Lääketiede ja terveydenhoito 2. lisäravinteiden käyttö ja markkinointi, ja 3. D-vitamiini (bio)kemiallisena yhdisteenä. --Mur (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 12.53 (EEST)

Anna esimerkki/esimerkkejä mielestäsi turhasta toistosta. Vaikken tiedä mistä puhut, totean kuitenkin että artikkelissa tulee toistaa joitakin asioita, sillä artikkeli on iso. Ei voi olettaa, että lukija lukee koko artikkelin ollessaan kiinnostunut jostakin tietystä D-vitamiineihin liittyvästä ominaisuudesta ja keskeisten asioiden kertominen uudelleen samassa yhteydessä on tällöin järkevää. Näiden kohtien poisto voisi siis päinvastoin tehdä tekstistä vaikealukuista ja sekavaa. Aiheesta on paljon muutakin kerrottavaa kuin mainitsemasi asiat: mm. esiintyvyys luonnossa/ruuissa, ravitsemussuositukset, historia jne. Rakenteellisesti tämä artikkeli noudattaa aika pitkälti samaa kaavaa kuin muutkin suomen- ja esim. englanninkielisen Wikipedian vitamiineja käsittelevät artikkelit, joten jos tässä järjestelyssä on vikaa, on niisä kaikissa muissakin artikkeleissa. Ps. jos tässä artikkelissa on jotain epäselvää, saatan tietää siitä jotain - olen käytännössä kirjoittanut koko artikkelin. 5-HT2AR (keskustelu) 31. toukokuuta 2021 kello 20.36 (EEST)