Keski-Vuosaari
Keski-Vuosaari (ruots. Mellersta Nordsjö, tunnetaan myös nimellä Vanha Vuosaari) on Helsingin Vuosaaren osa-alue. Keski-Vuosaaressa on ollut runsaasti asutusta jo 1960-luvulta lähtien, kun taas esimerkiksi eteläisempien Meri-Rastilan, Kallahden ja Aurinkolahden asuinalueet on rakennettu pääosin 1990- ja 2000-luvuilla. Asukkaita Keski-Vuosaaressa on 13 946 (31.12.2018). Työpaikkoja on omasta takaa varsin vähän eli 1 724 (31.12.2017).[1]
| Keski-Vuosaari | |
|---|---|
| Mellersta Nordsjö | |
 Kaupungin kartta, jossa Keski-Vuosaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Itäinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 541 |
| Pinta-ala | 2,56[1] km² |
| Väkiluku | 13 946 (31.12.2018) |
| Väestötiheys | 5450 as./km² |
| Osa-alueet | on itse osa-alue Vuosaaren kaupunginosaa |
| Postinumero(t) | 00960, 00980 |
| Lähialueet | Kallahti, Rastila, Vartioharju, Mellunmäki, Mustavuori, Nordsjön kartano, Aurinkolahti |
Vuosaari syntyi 1960-luvun puolivälissä, kun Asuntosäästäjät ry rakennutti silloin vielä Helsingin maalaiskuntaan kuuluneeseen Vuosaareen omistamalle alueelleen malliasuntoalueen. Alueen suunnittelivat nimekkäät arkkitehdit Viljo Revell ja Heikki Castren. Alue on pärjännyt suosiossa hyvin uudemmille Vuosaaren osille.
Porslahti on Vuosaaressa Porslahdentien ympärillä oleva alue. Siellä toimii venesatama, venekerho ja päiväkoti. Vuosaaren uusi keskusta kauppakeskuksineen ja metroasemineen sijaitsee Keski-Vuosaaren eteläreunassa.
Luonnehdinta alueesta muokkaa
Yleiskaavassa 2002 Vuosaaren 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi yhtenäisenä säilyneen ja aikakautta hyvin edustavan ympäristön vuoksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii alueelle rakennetun ympäristön suojelu- ja kehittämisperiaatteet. Pohjoisessa on vanha ostoskeskus (ns. pohjoinen ostari), siitä etelään alueen keskellä urheilukenttä, ja etelässä Vuosaarentie rajaa vanhan Vuosaaren uudesta keskustasta, Kallahdesta ja Aurinkolahdesta. Koko lähiön lävistää pohjois-eteläsuunnassa kapea puistoalue, jonka läpi kulkee noin 1,7 kilometriä pitkä kevyen liikenteen väylä, Vuosaaren puistopolku.
Suurin osa taloista on matalia, pitkiä lamellitaloja. Korkeita rakennuksia on suhteellisen vähän: kahdeksankerroksiset talot, kuten Viljo Revellin suunnittelema Asunto Oy Säästömasto Punakiventiellä, sijoittuvat lähiön eteläosaan. Mainitsemisen arvoisia erikoisuuksia ovat originellit terassitalot puretun eteläisen ostoskeskuksen vieressä ja pohjoisen ostoskeskuksen maamerkkeinä toimivat Kivisaarentien yhdeksänkerroksiset tornit, jotka muistuttavat etäisesti Revellin Tapiolaan suunnittelemia Länsikorkean tornitaloja. Mäen päällä oleva Merikorttitien alue on erilainen; kuusikerroksiset pistetalot ovat melkein samanlaisia kuin Viherlaaksonranta 10:n talot.
Pohjoispuolella on pieni ostoskeskus, vieressä on Kangaslampi, jossa on pieni saari. Lammen ympärillä oleva Ilveskorvenpuisto on kaunis puistoalue. Urheilukentän kaakkoispuolella Lokkisaarentien ja Punakiventien välissä on Punakivenpuisto, jossa on lampi.
Uudempaa 2000-luvun täydennysrakentamista on Porslahdentien itäpuolella, jotka ovat pääosin pientaloja.
Niinisaarentieltä pääsee Vuosaaren huipulle, joka on noin 60 metriä korkea täyttömäki. Näkymät vasemmalta oikealle: Mölandetin oikealla puolella pikkusaaren takana Skogsholmen, sitten avoin näkymä Sipoonselälle, Krokholmen suunnilleen yhtä kaukana kuin Skogsholmen, sataman edustalla Pikku Niinisaari, siitä oikealle Musta-Hevonen. Laivaväylä kulkee Pikku Niinisaaren ja Krokholmenin välistä. Lännessä erottaa juuri ja juuri Malminkartanonhuipun (etäisyys 18 km) ja Meilahden sairaalan (15 km), Porvoon suunnalla Sköldvikin (Kilpilahden) (23 km).
Toinen pohjoissuunnassa oleva luontokohde on Mustavuoren lehto. Ulkoilutie lähtee Niinisaarentieltä samasta paikasta kuin täyttömäelle johtava tie.
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Helsinki alueittain 2019 (PDF) (s. 188) Helsingin kaupunki. Viitattu 22.1.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kaupunkisuunnitteluviraston Keski-Vuosaari-sivu (Arkistoitu 26.8.2007)