Keski-Suomen maakunnan kuntien vaakunat

Wikimedia-luetteloartikkeli
Keski-Suomen maakunta

Hopeisessa kentässä musta, punavaruksinen soidinmetso.

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Hankasalmi

Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, jossa punainen vitsahankain.

Ahti Hammar, 3. lokakuuta 1957

Joutsa

Punaisessa kentässä kuusikoroinen tyviö sekä hirsittäinen jousi, jonka päällikkeenä paaluittainen nuoli, jousen jänne ja nuolen kärki ja sulat kultaa, muu hopeaa.

Gustaf von Numers, 10. marraskuuta 1955

Jyväskylä

Jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen merkurion sauva sinisellä pohjalla ja alakentässä hopeanvärisellä pohjalla luonnonvärisenä sisäjärviveneen keula suoraan edestä katsottuna sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa.

Jussi Jäppinen

Jämsä

Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2009 (otti käyttöön Jämsänkosken vaakunan)

Kannonkoski

Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja sen yläpuolella kanto; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 28. syyskuuta 1959

Karstula

Punaisessa kentässä hopeinen, ankkuriristin muotoinen lukonhela, keskellä avaimenreikä.

Ahti Hammar, 16. heinäkuuta 1953

Keuruu

Hopeanväriseen ylälakioon sijoitettu musta kirkkovene ja punaisessa alakentässä ristikkäin olevat puintivarstat.

Olof Eriksson, 30. joulukuuta 1952

Kinnula

Hopeakentässä kolme oksakoroista, musta-punakatkoista vastapalkkia.

Ahti Hammar, 2. tammikuuta 1959

Kivijärvi

Hopeakentässä punainen, alapuoleltaan aaltokoroinen irtohirsi, jolla seisoo musta, punavaruksinen kukko.

Gustaf von Numers, 18. huhtikuuta 1963

Konnevesi

Punaisessa kentässä hopeiset tukkisakset.

Gustaf von Numers, 21. elokuuta 1964

Kyyjärvi

Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja luikerteleva käärme, kaikki hopeaa.

Kaj Kajander, 21. heinäkuuta 1969

Laukaa

Hopeakentässä punainen sydän, josta kasvaa kolmihaarainen vihreä havunoksa.

Olof Eriksson, 5. syyskuuta 1955

Luhanka

Vihreässä kentässä kävelevä, hopeinen, kultavaruksinen mäyrä, jonka saatteena kolme kultaista, naulakantaista kaarisakararistiä, kaksi yläpuolella, yksi alapuolella.

Gustaf von Numers, 1. syyskuuta 1965

Multia

Mustassa kentässä keltainen muurahainen.

Ahti Hammar, 26. marraskuuta 1963

Muurame

Punaisessa kentässä hopeinen suomuurain, jonka marja kultaa.

Ahti Hammar, 6. helmikuuta 1960

Petäjävesi

Hopeakentässä punaisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella musta petäjä.

Olof Eriksson, 12. helmikuuta 1963

Pihtipudas

Hopeaan ja mustaan nelitahkoisen kilven toisessa ja kolmannessa kentässä hopeiset nuolenkärjet.

Olof Eriksson, , 16. lokakuuta 1961

Saarijärvi

Hopeakentässä kolme yläreunoiltaan sahakoroista hirttä, joista keskimmäinen punainen, toiset mustia.

Ahti Hammar, 14. syyskuuta 1954

Toivakka

Vihreässä kentässä kylväjä hopeavaatteissa; kylvövakka hihnoineen ja virsut kultaa.

Gustaf von Numers, 23. huhtikuuta 1957

Uurainen

Vihreässä kentässä kultainen kaarikoroinen kärki, jossa vihreä suksisauvan sompa.

Tapio Vallioja, 12. helmikuuta 1965

Viitasaari

Punaisessa kentässä seitsemän kokonaan hopeista uivaa muikkua asetettuina 1+2+1+2+1.

Olof Eriksson, 5. elokuuta 1952

Äänekoski

Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan.

Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2007 (otti käyttöön Suolahden vaakunan)

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat muokkaa

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
  Jyväskylän maalaiskunta (1954–2008)

Punaisessa kentässä hammaspyörän puolikas, yläpuolella kolme tähkää, kaikki kultaa.

Tapio Vallioja, 10. heinäkuuta 1954

  Jämsä (1953–2008)

Punaisessa kentässä nauhalla sidottu nuolikimppu, nuolet hopeaa, kärjet, sulat ja nauha kultaa; nuolikimppua ympäröi reunuksittainen hopeinen ketju.

Gustaf von Numers, 29. joulukuuta 1953

  Jämsänkoski (1954–2008)

Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers, 3. huhtikuuta 1954

  Konginkangas (1960–1992)

Hopeakentässä vihreä hirsi, jossa kultainen vene.

Olof Eriksson, 25. marraskuuta 1960

  Korpilahti (1958–2008)

Kultaisessa kilvessä musta, aaltokoroinen vastapalkki, jossa alatusten kolme lentävää hopeista, punavaruksista joutsenta.

Helmer Selin, 10. syyskuuta 1958

  Koskenpää (1962–1968)

Puna-hopeakatkoisessa kilvessä reunuksittain vuorovärinen ketju ja yläkentässä hopeinen vesipyörän yläpuolisko.

Gustaf von Numers, 16. toukokuuta 1962

  Leivonmäki (1956–2007)

Punaisessa kentässä hopeinen kaarityviö, jolla seisoo kultainen leivonen siivet ja oikea jalka koholla.

Olof Eriksson, 1. lokakuuta 1956

  Pihlajavesi (1960–1968)

Hopeakentässä vihreä pihlaja, marjat punaiset.

Olof Eriksson, 10. lokakuuta 1960

  Pylkönmäki (1962–2008)

Hopea-sinisessä kuusikorokatkoisessa kilvessä kaarellinen kultatyviö, saatteena hopeisessa yläkentässä sininen kreikkalainen risti.

Kaj Kajander, 19. tammikuuta 1962

  Sumiainen (1965–2006)

Sinisessä kentässä sirotteisesti neljätoista hopeapisaraa asetettuna 4+3+4+3.

Kaj Kajander, 1. heinäkuuta 1965

  Suolahti (1952–2006)

Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan.

Olof Eriksson, 12. helmikuuta 1952

  Säynätsalo (1958–1992)

Punaisessa kentässä ulkoreunaltaan sakaroinen rengas, josta kasvaa sisäpuolelle kuusenoksa; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar, 19. helmikuuta 1958

  Äänekosken maalaiskunta (1958–1968)

Hopeakentässä reunoihin ulottuva punainen jousikaarisilta.

Ahti Hammar, 30. kesäkuuta 1958

  Äänekoski (1954–2006)

Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jossa kolme hirsittäistä, punaista torvea hihnoineen.

Gustaf von Numers, 14. lokakuuta 1954