Kesähorros

eläimen lepotila kuuman tai kuivan kauden aikana

Kesähorros eli estivaatio on eläinten lepotila, jonka aikana aineenvaihdunta on hyvin alhainen ja eläin on epäaktiivinen. Eläin saattaa vaipua kesähorrokseen, kun ympäristöolosuhteet ovat liian kuumia ja kuivia.

Kesähorroksessa olevia Theba pisana -lajin kotiloita.

Kesähorrosta esiintyy sekä maalla että vedessä elävillä eläimillä, ja kesähorrostajia löytyy monista eläinluokista, kuten hyönteisistä, kaloista, sammakkoeläimistä, matelijoista ja nisäkkäistä. Kesähorros voi kestää tunneista kuukausiin. Se on erityisen yleistä aavikon kotiloilla, jotka pyrkivät estämään veden menetyksen erittämällä ympärilleen suojaavan kerroksen. Jotkut Negevin autiomaan Sphincterochila-lajit voivat olla kesähorroksessa jopa 98 prosenttia elämästään. Scaphiopus-suvun sammakkoeläimet voivat olla kesähorroksessa kymmenen kuukautta vuodesta ja keuhkokalat jopa muutamia vuosia.[1][2]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Willmer, Pat & Stone, Graham & Johnston, Ian: Environmental Physiology of Animals. Malden, Massachusetts: Blackwell Publishing, 2005. ISBN 1-4051-0724-3 Google-kirjat (viitattu 27.9.2011). (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Willmer & Stone & Johnston, s. 638.
  2. Aestivation (pdf) Southwest Wildlife Conservation Center. Arkistoitu 13.1.2011. Viitattu 27.9.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa