Keraton

antiikin aikainen alttari ja siihen liittynyt pyhäkkö Deloksen saarella

Keraton (m.kreik. Κερατών, ”Sarvista tehty”, myös Kerateion)[1] eli Sarvialttari oli antiikin aikainen alttari ja siihen liittynyt pyhäkkö Deloksen saarella Kreikassa. Sen jäänteet ovat osa Deloksen arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde. Tarkemmin kohde on osa Apollonin ja Artemiin pyhäkköaluetta.[2][3][4]

Keraton
Κερατών
Sijainti Delos, Kykladit, Etelä-Egean saaret, Kreikka
Koordinaatit 37°24′02″N, 25°15′58″E
Rakennustyyppi alttari ja pyhäkkö
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Delos
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Varsinainen Keraton oli Apollonille omistettu alttari, jonka kerrotaan olleen tehty pelkästään uhrieläinten vasemmanpuoleisista sarvista (kerata), jotka oli liitetty kiinteästi yhteen ilman sidosaineita. Tästä tuli myös alttarin sarviin liittyvä nimi.[2][5] Kreikkalaisessa mytologiassa alttari oli Apollonin itsensä rakentama. Apollon käytti tähän sisarensa Artemiin metsästämien kauriiden sarvia.[6] Alttari oli yksi koko pyhäkköalueen pyhimpiä ellei pyhin paikka ja saattoi olla myös sen varhainen keskus.[7][8] Deloksen muinainen alttari mainitaan muun muassa Homeroksen Odysseiassa[9] sekä Kallimakhoksen Hymnissä Delokselle.[10][11] Theseuksen kerrotaan tanssineen alttarin ympärillä labyrinttimaisen tanssin palattuaan Kreetalta.[5]

Keraton sijaitsi todennäköisesti Apollonin ja Artemiin pyhäkköalueen länsiosassa Apollonin temppeleiden (Deloslainen, Ateenalainen ja Poros-temppeli) länsipuolella ja Artemiin temppelin eteläpuolella. Apollonin temppelit oli suunnattu sitä kohti, ja niiden naokset avautuivat alttarille päin.[2][3][4][8] Aiemmin Keratoniksi on usein tulkittu kyseisellä paikalla sijaitseva rakennus, joka oli tehty myöhäisellä klassisella kaudella noin vuonna 350 eaa. Sen rakennuttivat Delokselle ateenalaiset niin kutsutun toisen Ateenan liiton aikana, jolloin saari oli jälleen Ateenan vallan alla. Rakennus oli temppelin kaltainen rakennus, jossa oli pronaos ja naos eli cella. Rakennuksen friisi esitti Theseuksen urotöitä.[2][3]

Varsinainen Keraton-alttari saattoi kuitenkin sijaita tämän Keratoniksi usein kutsutun rakennuksen edessä paikalla, josta on löydetty apsiksen muotoisen rakennelman jäänteet. Ne on ajoitettu 400-luvulle eaa.[7][8] Nämä kummatkin rakennelmat ovat mahdollisesti korvanneet varhaisemmat paikalla olleet rakennelmat,[7][11] eikä alttarin todellistä ikää tunneta. Alttaria muokattiin myös myöhemmin, ja se säilyi käytössä ainakin 100-luvulle eaa. saakka.[7]

Myöhemmän antiikin aikana jotkut lukivat Deloksen sarvista tehdyn alttarin yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä. Esimerkiksi Martialis korvasi luettelossa Rhodoksen kolossin Keratonilla.[12]

Lähteet muokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: κερατών A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b c d Delos, Keraton Perseus. Viitattu 24.10.2016.
  3. a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Delos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b ”Delos”, Greek Island Hopping 2008, s. 216–225. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  5. a b Plutarkhos: Theseus 21 commons.wikimedia.org.
  6. Peck, Harry Thurston: Delos Harpers Dictionary of Classical Antiquities. Perseus. Viitattu 24.10.2016.
  7. a b c d Gagarin, Michael: Ancient Greece and Rome, s. 380. Oxford University Press, 2009. ISBN 0195170725. Teoksen verkkoversio.
  8. a b c Constantakopoulou, Christy: The Dance of the Islands: Insularity, Networks, the Athenian Empire, and the Aegean World, s. 32–33. Oxford Classical Monographs. OUP Oxford, 2010. ISBN 0191615455. Teoksen verkkoversio.
  9. Homeros: Odysseia VI.162–165.
  10. Kallimakhos: Hymni Delokselle III.61–64.
  11. a b Marks, Jim: Odysseus and the Cult of Apollo at Delos  CHS Research Bulletin. A publication of the Center for Hellenic Studies. 6.12.2012. Arkistoitu 26.10.2016. Viitattu 24.10.2016.
  12. Lunde, Paul: The Seven Wonders. Saudi Aramco World, May/June 1980, 31. vsk, nro 3. Artikkelin verkkoversio.