Kemijärven sellutehdas

entinen sellutehdas Kemijärvellä

Kemijärven sellutehdas oli Stora Enson omistama sellutehdas, joka oli toiminnassa Kemijärvellä vuosina 1965–2008. Tehdas tuotti 2000-luvulla valkaistua havupuusellua 750 tonnia vuorokaudessa (kapasiteetti 250 000 t/a) mänty- ja kuusipuusta. Henkilöstöä oli lokakuussa 2007 noin 220.

Kemijärven sellutehdas

Stora Enso ilmoitti lokakuussa 2007 suunnittelevansa sulkevansa tehtaan kesäkuun 2008 loppuun mennessä. Päätös tehtaan sulkemisesta tehtiin tammikuussa 2008 ja tehdas suljettiin 27. huhtikuuta 2008.

Sellutuotannon päätyttyä tehtaan tiloissa jatkoi Stora Enson ja valtion tukemana noin 100 henkeä työllistävä Arktos Group Oy:n (alkujaan Anaika Group) konepaja ja liimapalkkitehdas. Se haettiin konkurssiin vuonna 2013.[1] 2014 tehtaan kiinteistön osti Keitele Group - Keitele työllistää Kemijärven liimapuutehtaallaan (v.2020) noin n. 120 henkeä[2].

Suuri osa sellutehtaan koneista on myytiin vuonna 2010 Fortress Paper-yhtiölle Kanadaan.[3] Fortress Paper sijoitti ne Thurson erikoissellutehtaalle Kanadan Quebecissä noin 150 km Motrealista länteen. Tehtaan kapasiteetti on noin 200 000 tonnia liukosellua vuodessa ja se työllistää 336 henkilöä.

Toiminta KemijärvelläMuokkaa

Tehdas perustettiin valtion toimin poistamaan Itä-Lapista puunkorjuun nolla-aluetta sekä parantamaan vaikean työttömyysalueen työllisyystilannetta 1960-luvulla. Itä-Lapin puun lisäksi tehdas käytti vuosikymmenien aikana huomattavan määrän myös Länsi-Venäjältä tuotua puuta. Enimmillään venäläisen puun osuus oli useita kymmeniä prosentteja tehtaan käyttämästä puusta.

Tehdas aloitti vuonna 1965 itsenäisenä Kemijärvi Oy:nä. Itsenäisen yhtiön toiminta oli raskaasti tappiollista, ja jo kolmantena toimintavuotenaan se liitettiin osaksi toista valtion omistamaa metsäyhtiötä, Veitsiluoto Oy:tä. Vuonna 1996 Veitsiluoto Oy ja Kemijärven sellutehdas fuusioitiin osaksi Enso Oy:tä. Kemijärven Sellu Oy:stä tuli Enso Groupin tytäryhtiö. Kaksi vuotta myöhemmin Enso ja Stora yhdistyivät Stora Ensoksi.

Toiminnan päättyminenMuokkaa

Stora Enso ilmoitti 25. lokakuuta 2007 suunnittelevansa sulkea tehtaan kesäkuun 2008 lopussa vähentääkseen riippuvuuttaan Venäjän puun tuonnista ja turvatakseen puun riittävyyden konsernin suurille integraateille Kemissä ja Oulussa. 17. tammikuuta Stora Enso ilmoitti, että tehdas suljetaan huhtikuun 2008 loppuun mennessä. Tehdas tuotti viimeiset sellupaalit 27. huhtikuuta 2008. Viimeisenä tuotantopäivänä töissä oli 185 henkilöä. Tehtaan työntekijät ja paikallinen väestö vastustivat tehtaan lakkauttamista. Asian ympärille syntyi Kemijärven massaliike. Tehtaan keittokattilat myytiin vuonna 2010 kanadalaiselle Fortress Paper -yhtiölle, joka on ottanut ne käyttöön vuonna 2011. Myös tehtaan kuivauskone myytiin uudelleen käytettäväksi.

Pankkiiriliike Mandatumin toimitusjohtaja Björn Wahlroos esitti Kemijärven selluloosatehtaan lakkauttamista jo vuonna 1995.

Kemijärven selluloosatehtaan lakkauttamista vastustava kansanliikeMuokkaa

 
Kemijärven sellutehdas lakkauttamisen jälkeen
Pääartikkeli: Kemijärven massaliike

Kemijärven tehtaan lakkauttamisen ympärille syntyi Kemijärven kansanliike. Lakkauttamista vastustivat julkisesti muun muassa Kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Lapin Kansan päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula. Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie kokosi vetoomuksen Stora Enson johdolle, jotta tehtaat olisivat saaneet jatkoaikaa vuoden 2009 loppuun saakka.

Lapin metsäkeskuksen johtaja Jukka Ylimartimo ilmoitti kirjeessään 18. joulukuuta 2007, että Lapin hakkuusuunnitteeseen lisätään vuodesta 2008 alkaen 1 400 000 kiintokuutiometriä. Määrä on sama kuin minkä Kemijärven selluloosatehdas on käyttänyt selluloosan valmistukseen.

Massaliike esitti 7. tammikuuta 2008 huolestumisensa siitä, että Suomessa keitettävistä 8 400 000 tonnista selluloosaa keitetään jatkuvatoimisissa sellukeittimissä 5 600 000 tonnia ja Pietarsaaren, Rauman, Lappeenrannan, Rauman, Tainionkosken, Uimaharjun ja Kemijärven tapaan vain 2 800 000 tonnia eräkeittimissä. Koska puuntuonti Venäjältä oli vaarantumassa, on Suomessa esitetty, että kotimaisia hakkuita pitäisi lisätä 10–12 miljoonaa kiintokuutiometriä, jopa 20 miljoonaa kiintokuutiometriä. Suunnitelluista lisähakkuista 1/3 vuonna 2008 muodostuisi ensiharvennus- tai toisharvennusmäntykuitupuusta. Näin ollen selluloosapuun koko ja siitä saatavan selluloosahakkeen palakoko pienennee ja palakoon jakauma suurenee, mikä vaikeuttanee jatkuvatoimisten sellunkeittimien käyttöä. Massaliike uskoi Kemijärven sellutehtaan eräkeiton lopettamisen vaikeuttavan Pohjois-Suomen kuitupuun käytön lisäämistä, koska Kemin ja Oulun selluloosatehtaat ovat jatkuvatoimisia, toisin kuin Kemijärven eräsellunkeitin. Näin ollen massaliikkeen mukaan ei kaikkea sitä puuta, minkä Kemijärven sellutehdas kykenee eräkeitolla käyttämään voida käyttää Stora Enson ilmoituksen mukaisesti Oulun ja Kemin tehtailla, vaan osa puusta jää selluteollisuudessa käytämättä vaikuttaen metsänhoitoon.

Toisaalta sellunvalmistuksen kansainvälisen oppikirjan mukaan hakkeen koko vaikuttaa sellun laatuun aivan samalla tavoin sekä eräkeitossa että jatkuvassa keitossa - kirja ei mainitse ongelmia harvennuspuun käyttämisenä hakkeen raaka-aineena [4]

Pakkolunastus ja suojeluhakemusMuokkaa

Kemijärven kaupunginhallitus päätti 25. maaliskuuta 2008 yksimielisesti esittää tehtaan pakkolunastamista Kemijärven kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivalan mukaan pakkolunastettava tehdas on kunnan kehittämisen kannalta välttämätön, ja hänen mukaansa tehtaalla on Kemijärvelle suurempi merkitys kuin Sipoon maa-alueen lunastuksella Helsingin kaupungille.[5] Pakkolunastushakemusta käsiteltiin valtioneuvostossa 26. toukokuuta 2008, ja sanomalehti Kaleva uutisoi ennakolta, että Kemijärvi ei tule saamaan sellutehtaan pakkolunastuslupaa. Kalevan tietojen mukaan hallitukselle esitettäisiin, että lupahakemus hylätään. Valtioneuvoston päätöksestä voidaan kuitenkin valittaa 30 päivän kuluessa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus koskee päätöksen laillisuutta, ei tarkoituksenmukaisuutta. [6]

Kuukausi tuotannon loppumisen jälkeen Paperiliiton Kemijärven osasto ilmoitti 27. toukokuuta 2008 hakevansa Kemijärven sellutehdasta suojeluun perusteenaan, että "--tehdasmiljöö on kokonaisuus, jolla on teollisuus- ja kulttuurihistoriallista merkitystä." Osaston mukaan suojelu toteutuisi parhaiten, mikäli sellunvalmistustoiminta jatkuisi. [7]

Uusia hankkeitaMuokkaa

Keitele Group osti entisen sellutehtaan kiinteistön 2014 [8]. Sen tehtaalla valmistetaan havupuusta sahatavaraa, höylätavaraa ja liimapuuta. Keitele työllistää Kemijärvellä (v. 2020) n. 120 henkeä (urakoitsijayhtiöt mukaan lukien)[2].


Vuonna 2015 julkistettiin selvityksiä, joiden mukaan Kemijärvellä saattaa aloittaa toimintansa tuhat henkeä työllistävä sellua, energiaa sekä bioraaka-aineita tuottava tehdas.[9] Boreal Biorefin tehdashanke olisi 800 miljoonaan euron investointi ja hankkeessa olisi mukana kiinalainen Cemce.[10] Myöhemmin investoinnin suuruudeksi on tarkentunut 950 miljoonaa euroa ja hankkeeseen on tullut mukaan kiinalainen Shanying[11]. Tehtaan ympäristöluvan saanti on viivästynyt vuonna 2018.[12]

Boreal Biorefin tehdas käyttäisi puuta 2,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, josta osa olisi muista tuotantolaitoksista saatavaa haketta.[13]

Syyskuussa 2018 hanke odotti ympäristölupaa.[14]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Arktosin liimapalkkitehdas Kemijärvellä kaatui konkurssiin 31.1.2013. HS.fi. Viitattu 8.6.2015.
  2. a b Hautala, Erkki: Keitele Groupin Kemijärven saha on suurin sahapuun käyttöpiste Lapissa. Koti-Lappi, syyskuu 2020. SLP Kustannus.
  3. Kemijärven kattilat jauhavat miljoonabisnestä Kanadassa 2011. Tekniikka ja talous. Viitattu 8.6.2015.
  4. Willför, Stefan; Alen, Raimo; van Dam, Jan; Liu, Zhiming; Tähtinen, Miia + muita kirjoittajia: ”1 - Raw materials”, Chipping, s. 131 (koko luku: 120-163). kirja: No 6 Chemical Pulping Part 1, Fibre Chemistry and Technology; kirjasarja: Papermaking Science and Technology. Paper Engineer's Association, 2011. ISBN 978-952-5216-41-7.
  5. Kemijärven kaupunginhallitus esittää Stora Enson pakkolunastusta Hs.fi. 26. maaliskuuta 2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.9.2015.
  6. Kaleva. 28.5.2008. Kemijärvi ei saa pakkolunastuslupaa. [1] viitattu 28.5.2008.[vanhentunut linkki]
  7. Yle. Uutiset. [2] viitattu 27.5.2008.[vanhentunut linkki]
  8. Ruokangas, Perttu: Keitele Group ostaa Kemijärven entisen sellutehtaan YLE Uutiset. 14.2.2015. YLE. Viitattu 11.3.2021.
  9. Jälleen suuri selluinvestointiaie - nyt Kemijärvelle Hämeen Sanomat. Viitattu 8.6.2015.
  10. https://yle.fi/uutiset/3-9933533
  11. https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/investointi-varmistui-kemijarvelle-voidaan-alkaa-rakentaa-950-miljoonan-euron-biojalostamoa-jo-kesalla/789211/
  12. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kemijarven-sellutehdas-odottaa-edelleen-ymparistolupaa/fee889ee-ac07-379a-b76f-52a01e1f72f5
  13. http://www.borealbioref.fi/fi/
  14. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kemijarven-sellutehdas-odottaa-edelleen-ymparistolupaa/fee889ee-ac07-379a-b76f-52a01e1f72f5

Aiheesta muuallaMuokkaa