Kemianluokka Gadolin

Kemianluokka Gadolin on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Kemian aineenopettajankoulutusyksikön alaisuudessa toimiva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on innostaa ja tukea opettajien sekä oppijan (oppilaan tai opiskelijan) kiinnostusta luonnontieteitä kohtaan monipuolisessa laboratorioympäristössä.[1] Laboratoriotyöskentelyn lisäksi Gadolinin painopistealueita ovat tietokoneilla tehtävä molekyylimallinnus ja ruoan kemiaa tutkiva molekyyligastronomia.

Kemianluokka Gadolinin logo

Kemianluokka Gadolinin logon symboliikka perustuu vesipisaraan, jonka sisällä oleva vesimolekyyli kuvaa pisaran kemiallista koostumusta.

Historia muokkaa

Kemianluokka Gadolin perustettiin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella sijaitsevalle Kemian laitokselle laitoksen henkilökunnan, Kemian aineenopettajankoulutusyksikön professorin Maija Akselan sekä muiden yritysyhteistyötahojen toimesta. Gadolin-oppimisympäristön avajaisia vietettiin 19.9.2008 ja on siitä lähtien tarjonnut palveluja opettajille ja oppijoille sekä edistänyt elämyksellistä luonnontieteiden opetusta kaikille koulutusasteille.[2]

Vuodesta 2011 lähtien Kemianluokka Gadolinin toiminta vakiinnutettiin ja vuonna 2013 oppimisympäristö juhli 5-vuotista taivaltaan luonnontieteiden opetuksen sekä yritysyhteistyön edistäjänä. Samana vuonna Gadolin sai LUMA-keskuksen (nyk. LUMA-Keskus Suomen Helsingin yksikön) toiminnan kautta sisaroppimisympäristön LUMARTS:in Espoon Otaniemen Aalto-yliopiston tiloihin.[3][4]. Nykyään Kemianluokka Gadolinin yritysyhteistyökumppaneita ovat, mm. Kemira, UPM, BASF, AGA, Borealis ja Neste Oil.[5]

Aloittaessaan toimintansa vuonna 2008 Kemianluokka Gadolinin kokeellisten töiden teemat liittyivät veteen, maaperään ja arkikemiaan, mutta teemat ovat vaihdelleet vuosittain, mm. vuoden 2010 tulevaisuuden polttoaineista aina 2015 Kansainväliseen valon vuoteen. Lisäksi Kemianluokka Gadolin pyrkii kehittämään uusia kokeellisia työohjeita yhteistyötahojensa kanssa. Nykyisiä työohjeiden kehityksen painopistealueita ovat mittausautomaatiotekniikka, mm. COMBLAB, sekä tutkimuksellisen opetuksen ja oppimisen lisääminen kokeellisuuteen[2][6][5][3] Vuonna 2014 Kemianluokka Gadolin sai kansainvälisen Global Best Awards -tunnustuspalkinnon toiminnastaan nonformaalina oppimisympäristönä.[7][8][9]

Kemianluokka Gadolinissa vuoden 2015 puolivälissä alkaneen remontin vuoksi oppimisympäristö vieraili väliaikaisesti vuoden 2015 loppuun asti koulujen omissa tiloissa, kunnes sai uudet remontoidut tilat tammikuussa 2016.[5][10][11] Oppimisympäristö vietti 10-vuotisjuhlaansa syyskuussa 2018.[12][13] Samana vuonna otettiin käyttöön vuosille 2018–2020 tarkoitetut uudet painotukset arkipäivän kemiaan (mm. taidetta kemian keinoin), kestävään kemiaan ja kehitykseen (mm. vesitutkimuksia) sekä moderniin teknologiaan (mm. 3D-tulostamisen käyttöönotto opetuksessa ja molekyylimallinnusohjelma MarvinSketch).[14]

Nimen taustaa muokkaa

Kemianluokka Gadolin on nimetty suomalaisen kemistin Johan Gadolinin mukaan. Nimen valitsemiseen vaikuttivat Gadolinin yttriumin ja sitä kautta harvinaisempien alkuaineiden, lantanidien löytäminen sekä maaperään liittyvät kokeelliset geologiset mittaukset, joiden ansiosta alkuaine gadolinium nimettiin myöhemmin hänen mukaansa. Kemistin työn ohessa Gadolin toimi myös yrittäjänä sekä opettajana, minkä ansiosta hän toi kokeellisuuden osaksi luonnontieteiden kouluopetusta.[2][15][16]

Lähteet muokkaa

  1. Meriläinen-Tenhu, Minna: Kemianluokka Gadolin avasi laboratorionsa uusittuna Ajankohtaista. 16.2.2016. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Viitattu 17.2.2016. (suomeksi)
  2. a b c Västinsalo, Jenni: Kemianluokka Gadolin. Esitisle, 2008, nro 4, s. 17. Helsingin Yliopiston Kemistit (HYK) ry. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  3. a b Ikävalko, Veli-Matti: Kemianluokka Gadolinin esittelykalvot (PDF) 19.8.2014. Kemianluokka Gadolin. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.5.2015. (suomeksi)
  4. LUMARTS-laboratorio Aalto-yliopisto. Viitattu 6.5.2015. (suomeksi)
  5. a b c Kemianluokka Gadolinin kotisivut Kemianluokka Gadolin. Arkistoitu 27.3.2016. Viitattu 6.5.2015. (suomeksi)
  6. Kemianluokka Gadolinin huhtikuun 2010 kuukauden työ (PDF) Kemianluokka Gadolin. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.5.2015. (suomeksi)
  7. Pollari, Maija: Kemianluokka Gadolinille kansainvälinen tunnustus innovatiivisesta koulu-yritysyhteistyöstä STT-info. 10.9.2014. LUMA Keskus Suomi, Helsingin yliopisto. Viitattu 1.6.2015. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
  8. Pollari, Maija: Kemianluokka Gadolinille kansainvälinen tunnustus innovatiivisesta koulu-yritysyhteistyöstä Opetin.fi. 12.9.2014. LUMA Keskus Suomi, Helsingin yliopisto. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 1.6.2015. (suomeksi)
  9. Pollari, Maija: Chemistrylab Gadolin receives international recognition for innovative practices Luma News. 17.9.2014. LUMA Keskus Suomi. Viitattu 6.5.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  10. Ikävalko, Veli-Matti: Kemianluokka Gadolinin avoimet ovet Artikkelit. 28.11.2015. LUMA-Keskus Suomi. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 11.1.2016. (suomeksi)
  11. Kemman uutiskirje 1/2016 Uutiskirje. KEMMA, Kemian opetuksen keskus, LUMA-Keskus Suomi. Viitattu 18.1.2016. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
  12. Kemianluokka Gadolinissa oppii arkipäivän kemiaa uusin tavoin Uutishuone. 19.9.2018. Kemianteollisuus. Viitattu 21.12.2018.
  13. KE­MIAN­LUOK­KA GA­DO­LIN 10 VUOT­TA Tiedekasvatus. 27.9.2018. Helsingin yliopisto. Viitattu 21.12.2018.
  14. Aksela, Maija; Pernaa, Johannes; Blomgren, Pipsa & Rautiainen, Iisa: ”3.3. Toimintamuodot”, YHTEISÖLLISTÄ TIEDEKASVATUSTA HELSINGIN YLIOPISTOSSA: KEMIANLUOKKA GADOLIN-TIEDELUOKKA INNOSTAVANA OPPIMIS-, KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSYMPÄRISTÖNÄ VUODESTA 2008 LÄHTIEN, s. 26-37. Helsinki: Unigrafia Oy, 2018. ISBN 978-951-51-4471-3. Verkkojulkaisu (pdf) (viitattu 21.12.2018).
  15. 64.Gadolinium Elementymology & Elements Multidict. Viitattu 6.5.2015. (englanniksi)
  16. Johan Gadolin Turun Kemistikerho ry. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.5.2015. (suomeksi)

Aiheesta muualla muokkaa