Kattilanvuori
Kattilanvuori (joskus myös Kattilavuori) on Naantalin ja Maskun kuntien rajalla sijaitseva kymmenien hehtaarien laajuinen kallioalue. Merenrantaan rajoittuvalla kallionosalla on hiidenkirnu ja Metsähallituksen 2,7 hehtaarin luonnonsuojelualue, jotka sijaitsevat Naantalissa. Kallioalue on pääosin metsämaata ja avokalliota, painanteissa on pieniä metsäisiä soita ja soistumia. Kaakkoisosassa on noin hehtaarin laajuinen avosuo. Kattilanvuoren länsiosa rajoittuu mereen, jossa on satojen metrien pituinen jyrkännejakso ja sen alapuolella mökkejä. Kallioalueen korkeimmat kohdat ovat yli 45 metriä merenpinnan yläpuolella. Kattilanvuorella oli ennen kuntaliitoksia Askaisten ja Merimaskun välinen kuntaraja.[1]
Kattilanvuori oli jo 1970-luvulla suojelutavoiteryhmässä, jossa se oli luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue ja sen katsottiin tarvitsevan täydellisen rahoituksen. Tuolloin Metsähallitus oli rauhoittanut Kattilanvuoren 2,7 hehtaarin aarnialueena ja se inventoitiin kansallisesti merkittäväksi.[2] Aarnialuetta pidettiin myös Lounais-Suomen alueella rauhoituspäätöksen piirissä olevista vesiin liittyvistä suojelukohteista tärkeimpinä vesistöjen ja vesimaiseman kannalta.[3] Paikalle perustettiin Metsähallituksen 2,7 hehtaarin Kattilanvuoren luonnonsuojelualue huhtikuussa 2014.[4]
Vesi- ja ympäristöhallituksen vuoden 1995 julkaisussa Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä Kattilanvuori inventoitiin paikallisesti arvokkaaksi ja vähemmän merkittäväksi kallioalueeksi. Valtakunnallisesti merkittävien kallioalueiden suojelurajauksista Kattilanvuori jäi pois, mutta se kuuluu silti arvoluokkaan 5, eli siinä on sen verran merkittäviä maisema- ja luonnonarvoja, ettei sille tulisi myöntää maa-aineslain mukaisia ottolupia.[5]
Kallioalueen eteläosasta löytyi vuonna 1988 puron kaivuutöiden ohessa kivikaudelle ajoitettu liuskenuolenkärki. Paikalla saattaa olla asuinpaikka-alue, mutta siitä ei ole tehty tarkempia tutkimuksia.[6] Kattilanvuoren keskiosissa on luonnonmuodostama maarakennelma, jota ei ole ajoitettu.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Maastokartta – Kattilanvuori Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 20.9.2017.
- ↑ ”Liite 2/5.8 Yhteenvetotaulukko suojelukohteista Lounais-Suomessa”, Lounais-Suomen vesien käytön kokonaissuunnitelma: Vesihallituksen asettaman työryhmän ehdotus. III osa: Vesien kaytön tavoitteet, suunnittelu ja suositukset, s. 198. Sarja: tiedotus 0355-0745; 126. Helsinki: Vesihallitus, 1977. ISBN 951-46-2686-9 (III osa). Teoksen verkkoversio HELDAssa (pdf).
- ↑ ”3.83 Suojelun nykytilanne”, Lounais-Suomen vesien käytön kokonaissuunnitelma: Vesihallituksen asettaman työryhmän ehdotus. II osa: Vesien käytön nykytila ja ennusteet, s. 225. Sarja: tiedotus 0355-0745; 126. Helsinki: Vesihallitus, 1977. ISBN 951-46-2685-0 (II osa). Teoksen verkkoversio HELDAssa (pdf).
- ↑ Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan (215/2014) finlex.fi. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 20.9.2017. (suomeksi) (ruotsiksi)
- ↑ Heikkinen, Risto & Husa, Jukka: ”LIITE 3. Turun ja Porin läänin inventointiaineiston paikallisesti arvokkaat ja vähemmän merkittävät kallioalueet.”, Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä, s. 286. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja: sarja A 210. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1995. ISBN 951-53-0089-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 20.9.2017).
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Vuoristo Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 28.1.1997. Museovirasto. Viitattu 20.9.2017.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Kattilanvuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 27.1.1997. Museovirasto. Viitattu 20.9.2017.