Kategorinen arvostelma
Kategorinen arvostelma on arvostelma, joka myöntää tai kieltää predikaatin subjektilta. Arvostelmamuoto tarkoittaa tällaisen arvostelman syllogistista muotoa.
Perinteisen logiikan arvostelmamuodot muokkaa
- Katso myös: Aristoteelinen logiikka
Perinteisessä aristoteelisessa logiikassa arvostelman arvostelmamuoto määräytyy sen perusteella, millainen syllogistinen suhde arvostelman subjektin ja sen predikaatin välillä on.[1] Tällaisessa logiikassa tarkastellaan arvostelmia, jotka ovat muotoa ”S on P”, missä ”S” on subjektitermi ja ”P” on predikaattitermi. Tätä perusmuotoa voidaan laajentaa seuraavilla neljällä tavalla:[2]
1. Lisäämällä arvostelmaan kvantiteetti: predikaattitermi predikoidaan kaikista, joistakin tai jostakin yhdestä tietystä oliosta.
2. Lisäämällä arvostelmaan kvaliteetti: predikaattitermi myönnetään tai kielletään subjektitermistä.
Laajennoksilla (1) ja (2) saadaan seuraavat muodot:
- A-arvostelma, universaalisti myöntävä (universaali affirmaatio): Kaikki S ovat P
- E-arvostelma, universaalisti kieltävä (universaali negaatio): Mikään S ei ole P
- I-arvostelma, partikulaaristi myöntävä (partikulaari affirmaatio): Jokin S on P
- O-arvostelma, partikulaaristi kieltävä (partikulaari negaatio): Jokin S ei ole P
3. Lisäämällä arvostelmaan modaliteetti: arvostelma on joko apodiktinen eli välttämätön, problemaattinen eli mahdollinen tai assertorinen eli aktuaalinen.
4. Erottamalla kategorinen arvostelmamuoto disjunktiivisesta ja hypoteettisesta arvostelmamuodosta (consequentia).
Kantin kategoriset arvostelmamuodot muokkaa
Immanuel Kant esitti teoksessaan Puhtaan järjen kritiikki arvostelmamuotojen luettelon, joka kuvasi perinteisen logiikan täydellisimmässä muodossaan. Kantin järjestelmän mukaisesti jokaisella arvostelmalla on neljä momenttia, yksi kustakin kolmen momentin ryhmästä:[1]
Kvantiteetti:
universaalinen (Jokainen S on P)
partikulaarinen (Joku S on P)
singulaarinen (Tietty S on P)
Kvaliteetti:
affirmatiivinen (S on P)
negatiivinen (S ei ole P)
ääretön (S on ei-P)
Relaatio:
kategorinen (S on P)
hypoteettinen (Jos S, niin P)
disjunktiivinen (S tai P)
Modaliteetti:
assertorinen (S on P)
apodiktinen (S on välttämättä P)
problemaattinen (S voi olla P)
Arvostelma voi siis olla esimerkiksi universaalinen, negatiivinen, kategorinen ja problemaattinen: "Jokainen S ei voi olla P".
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Korte, Tapio: Filosofian keskeistä terminologiaa soc.utu.fi. Viitattu 28. tammikuuta 2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Korhonen, Anssi & Vilkko, Risto: Kant ja formaalinen logiikka Niin & näin. Arkistoitu 10.10.2007. Viitattu 28. tammikuuta 2008.