Katalaani

indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään kuuluva kieli
(Ohjattu sivulta Katalaanin kieli)

Katalaani (omakielinen nimi: català[3]) on indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan etenkin Espanjaan kuuluvassa Kataloniassa, jossain määrin muualla Itä-Espanjassa Valenciaan saakka, Ranskassa pienellä raja-alueella (joskin katalaani kuuluu samaan murteeseen kuin koko oksitaania puhunut Etelä-Ranska), Andorrassa ja Italian Sardiniassa. Katalaaninkielisistä alueista käytetään katalaaniksi mielellään yhteisnimitystä Països Catalans.[4] Katalaani on virallinen kieli alueellisesti Espanjassa Katalonian, Valencian ja Baleaarien itsehallintoalueilla.[5] Se on Andorran valtion virallinen kieli.[6]

Katalaani
Katalaanin puhuma-alueet
Katalaanin puhuma-alueet
Oma nimi català
Tiedot
Alue Espanja Espanja
Ranska Ranska
Andorra Andorra
Italia Italia (Alghero)
Virallinen kieli  Andorra
Espanjan itsehallintoalueet:
 Katalonia
 Valencia
 Baleaarit
Puhujia 7–10 miljoonaa, toisena kielenä 5 miljoonaa lisäkäyttäjää
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto

Institut d'Estudis Catalans[1] (Katolonia)
Acadèmia Valenciana de la Llengua[2]

(Valencia)
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä romaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ca
ISO 639-2 cat
ISO 639-3 cat
Puhuttua katalaania

Valencian itsehallintoalueen asukkaat kutsuvat omaa kielimuotoaan mielellään nimellä valencià ja mallorcalaiset mallorquì, ja aluehallitukset ovat pyrkineet jossain määrin ohjaamaan näiden kielimuotojen normittamista omiin suuntiinsa saadakseen ne näyttämään eri kieliltä. Kyseessä ovat kuitenkin saman kielen eri murteet, ja niiden erottamispyrkimykset ovat luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia. Esimerkiksi vakavasti otettavista valencialaisista ja baleaarilaisista kaunokirjailijoista ehdoton enemmistö kirjoittaa samaa kirjakieltä kuin Katalonian asukkaat, ja paikallisten murteiden muotoja ja sanastoa käytetään ennen kaikkea kirjallisten tarpeiden mukaan, kuten antamaan paikallisväriä.

Katalaaninkieliset alueetMuokkaa

Valtio Alue Katalaaninkielinen nimi Huomioita
Katalaaninkieliset alueet tummanharmaalla.
Espanja   Katalonia Catalunya Itsehallintoalue, jossa katalaani on virallinen kieli espanjan ja Araninlaaksossa puhutun oksitaanin ohella.
  Valencia Comunitat Valenciana Itsehallintoalue, jossa katalaani on virallinen kieli espanjan ohella. Paikallishallinto käyttää alueella puhutusta katalaanin murteesta nimeä valencia.
  Baleaarit Illes Balears Mallorcan, Menorcan, Ibizan ja Formenteran saarten muodostama itsehallintoalue, jossa katalaani on virallinen kieli espanjan ohella.
  Franja de Ponent Franja de Ponent Aragonian itsehallintoalueen Katalonian vastainen rajaseutu.
  El Carxe El Carxe Vuoristoinen harvaan asuttu alue Murcian itsehallintoalueella, Valencian rajalla.
Andorra   Andorra Andorra Itsenäinen valtio, jossa katalaani on ainoa virallinen kieli.
Ranska   Pohjois-Katalonia Catalunya del Nord Vastaa Roussillon’n historiallista maakuntaa ja jotakuinkin nykyistä Pyrénées-Orientalesin departementtia.
Italia   Alghero L’Alguer Kaupunki Sassarin maakunnassa, Sardinian saarella.

HistoriaMuokkaa

Katalaani kehittyi vulgaarilatinasta pitkän ajan kuluessa. Latina saapui Kataloniaan roomalaisten mukana 218 eaa. Murteiden eriytyminen vauhdittui Länsi-Rooman luhistumisen jälkeen vuonna 476. On kuitenkin mahdoton sanoa, missä vaiheessa katalaani eriytyi omaksi kielekseen, sillä kirjoitettu latina säilytti norminsa puhutun kielen muuntumisesta huolimatta. Luultavasti suurimmat muutokset kieli koki 600- ja 700-lukujen aikana. Seuraavien kolmensadan vuoden aikana kehitys alkoi näkyä myös kirjoitetussa kielessä, ja 1100-luvulta on peräisin varhaisin tunnettu kaunokirjallinen teksti les Homilíes d’Organyà.[7] Kieli eli kultakauttaan aina 1400-luvun lopulle, jolloin Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat yhdistyivät 1469. Katalaani oli Aragonian kuningaskunnan virallinen kieli.[8] Tällöin katalaani sai lähimmän sukukielensä oksitaanin lisäksi kilpailijakseen kastilian, jota käytetään edelleen: se on Espanjan puhutuin kieli, joka tunnetaan yleisemmin espanjan kielenä. Nimitysten espanja ja kastilia käyttö vaihtelee alueittain sekä myös asiayhteydestä riippuen.

Katalonian hallinnon kieli vaihtui katalaanista kastiliaan vuoden 1716 kansainvälisten sotatoimien jälkeen. Oikeuslaitoksissa katalaani säilytti kuitenkin asemansa vielä pitkään, ja sen käyttö opetuskielenä kiellettiin vasta 1858. Puhuttu kieli säilyi kuitenkin elinvoimaisena sortotoimista huolimatta. Lisäksi katalaaninkielinen kansanrunous eli loistokauttaan juuri tuolloin. Kansallisaate voimistui edelleen 1830-luvulta lähtien, ja aikakaudesta puhutaankin katalonialaisen kirjallisuuden renessanssina. Vuonna 1900 alkoi ilmestyä ensimmäinen sanomalehti La Veu de Catalunya. Vuonna 1931 kieli sai virallisen asemansa takaisin, kuitenkin vain seitsemäksi vuodeksi, sillä se pysyi kiellettynä koko Francon diktatuurin ajan vuodesta 1938 vuoteen 1976.[5] Tuolloin kielestä tuli virallinen myös Valencian ja Baleaarien alueilla. Demokratian palauduttua saattoi alkaa katalaanin hidas normalisointihanke, joka on ollut vaikea, koska kieli oli kielletty hyvin pitkään, mikä ei tosin täysin ollut estänyt katalaaninkielisen kirjallisuuden ilmestymistä diktatuurin aikanakin.[9] Francon ajan jälkeen katalaania on alettu opettaa valtion kouluissa kielikylvyn keinoin.[10] Nykyään katalaania puhuu äidinkielenään noin 7,2 miljoonaa ihmistä, joista 6,89 miljoonaa Espanjassa.[11] Kaksikielisten runsaan määrän vuoksi jotkut lähteet antavat luvuksi jopa 10,5 miljoonaa. Toisena kielenä puhujia on viisi miljoonaa.[11] Katalaani on täten EU:n suurin vähemmistökieli. Kataloniassa kielen käyttö on paikallisten katalaanien ylpeyden aihe.[12]

MurteetMuokkaa

Katalaanin kielen murteet jakautuvat kahteen pääryhmään, itäkatalaaniin ja länsikatalaaniin, jotka puolestaan jaotellaan seuraavasti:[13]

Itä-katalaaniMuokkaa

Länsi-katalaaniMuokkaa

Valencialaiset itse usein kutsuvat murrettaan, valenciàa, mieluummin kieleksi kuin murteeksi. Baleaarien, erityisesti Mallorcan katalaania taas usein nimitettään myös nimellä mallorquí.

Äänteet ja kirjaimetMuokkaa

Katalaania kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[14]

VokaalitMuokkaa

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puolisuppea e o
Puoliavoin ɛ ɔ
Avoin a

Lähde:[15]

KonsonantitMuokkaa

Bilabiaali Labiodentaali Dentaali Alveolaari Palataali Velaari
Nasaali m n ɲ ŋ
Klusiili p | b t | d c | ɟ k | g
Affrikaatta ts | dz tʃ | dʒ
Frikatiivi f | v s | z ʃ | ʒ
Tremulantti r
Yksitäryinen

tremulantti

ɾ
Lateraali l ʎ
Puolivokaali w j

Lähde:[15]

ÄäntäminenMuokkaa

Ääntäminen vaihtelee suuresti eri murteiden välillä. Ne jaetaankin juuri ääntämisen perusteella karkeasti itä- ja länsimurteisiin.

Varsinkin suomalaisesta näkökulmasta katalaanin ääntämissäännöt ovat varsin monimutkaiset. Seuraavassa on esitetty joitakin ääntämisen piirteitä, mutta kattava esitys ei tässä ole mahdollinen.

KielioppiMuokkaa

Katalaanin kielioppi on romaanisille kielille tyypillinen ja hyvin lähellä espanjaa.[15]

ArtikkelitMuokkaa

Katalaanissa käytetään muiden romaanisten kielten tapaan määräisiä ja epämääräisiä artikkeleita.

Epämääräinen artikkeli
maskuliini feminiini
yksikkö un una
monikko uns unes
Määräinen artikkeli
maskuliini feminiini
yksikkö el la
monikko els les

Yksikön määräiset artikkelit lyhenevät vokaalin tai h:n edellä muotoon l', mutteivät kuitenkaan puolivokaalisen i:n edellä (el pare, el iode, l'avi).[16] Maskuliinin määräiset artikkelit yhdistyvät prepositioiden kanssa seuraavasti:

a de per
el al del pel
els als dels pels

Preposition ja el-artikkeli eivät kuitenkaan yhdisty vokaaliäänteen edellä (al pare, a l'avi).

AdjektiivitMuokkaa

Adjektiivit taipuvat luvun ja suvun mukaan. Nelimuotoisilla adjektiiveilla kaikki neljä muotoa ovat erilaiset, kun taas kaksimuotoiset adjektiivit eivät taivu suvun mukaan.

Nelimuotoinen adjektiivi
maskuliini feminiini
yksikkö verd verda
monikko verds verdes
Kaksimuotoinen adjektiivi
maskuliini feminiini
yksikkö indiferent
monikko indiferents

Joidenkin adjektiivien taivutuksessa esiintyy morfofonologisia muutoksia, kuten affrikaatio (boig, boja), n:n häviäminen (pla, plana) ja loppukonsonantin soinnillistuminen (sentit, sentida).[17]

ç-loppuiset adjektiivit taipuvat yksikössä kaksimuotoisten mutta monikossa nelimuotoisten adjektiivien tavoin, eli ne ovat käytännössä kolmimuotoisia:

Kaksimuotoinen adjektiivi
maskuliini feminiini
yksikkö feliç
monikko feliços felices

SubstantiivitMuokkaa

Substantiivit taipuvat ainoastaan luvun mukaan. Kullakin substantiivilla on suku, maskuliini tai feminiini. Yleensä monikko muodostetaan lisäämällä substantiivin loppun pääte -s (gatgats). -a-loppuisten feminiinisanojen monikon pääte on kuitenkin -es (gatagates). Jos sana loppuu -ga, -ca, -gua, -qua, -ça tai -ja, monikon pääte on -gues, -ques, -gües, -qües, -ces tai -ges. Tämä tehdään täysin oikeinkirjoituksellisista syistä eikä vaikuta ääntämiseen. Jos sana loppuu painolliseen vokaaliin, monikon pääte on yleensä -ns (capitàcapitans; poikkeus sofàsofàs). -s- ja -ç-loppuisten sanojen monikko muodostetaan yleensä päättellä -os (gasgasos). Usempien -os-, -ós- tai -òs-loppuisten ja kaksi- tai useampitavuisten -às-, -ís- tai -ús-loppuisten maskuliinisanojen s kahdentuu (fracàsfracassos; ósóssos). -s-loppuiset toiseksi tai kolmanneksi viimeiseltä tavulta painotetut sanat eivät muutu (llapisllapis). -s-, -ç-, -x- tai -z-loppuisten feminiinisanojen monikkomuoto on sama kuin yksikkömuoto, mutta oikeinkirjoituksessa lisätään s muihin kuin -s-päätteisiin sanoihin (polspols; calçcalçs).[16]

VerbitMuokkaa

Katalaanin verbeillä on neljä tapaluokkaa (indikatiivi, subjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi) ja aikamuodosta riippuen enimmillään neljä yksinkertaista aikamuotoa (preesens, imperfekti, preteriti ja futuuri). Verbit jaetaan kolmeen konjugaatioon eli taivutusryhmään. Seuraavassa esimerkiksi I konjugaation verbin cantar taivutus:

Infinitiivi cantar
Gerundi cantant
Partisiipin perfekti cantat (cantada, cantats, cantades)
Indikatiivi yks. 1. yks. 2. yks. 3. mon. 1. mon. 2. mon. 3.
Preesens canto cantes canta cantem canteu canten
Imperfekti cantava cantaves cantava cantàvem cantàveu cantaven
Preteriti cantí cantares cantà cantàrem cantàreu cantaren
Futuuri cantaré cantaràs cantarà cantarem cantareu cantaran
Subjunktiivi yks. 1. yks. 2. yks. 3. mon. 1. mon. 2. mon. 3.
Preesens canti cantis canti cantem canteu cantin
Imperfekti cantés cantessis cantés cantéssim cantéssiu cantessin
Konditionaali yks. 1. yks. 2. yks. 3. mon. 1. mon. 2. mon. 3.
Preesens cantaria cantaries cantaria cantaríem cantaríeu cantarien
Imperatiivi yks. 1. yks. 2. yks. 3. mon. 1. mon. 2. mon. 3.
Preesens canta canti cantem canteu cantin

SanastoMuokkaa

Sanastoltaan katalaani muistuttaa suuresti espanjaa, mutta paljon yhteistä sanastoa on myös ranskan kanssa, vrt. esimerkiksi:

"syödä" - menjar, ra. manger (lat. manducare "pureskella"), mutta esp. comer (lat. com-edere "syödä yhdessä")

"löytää" - trobar, ra. trouver, esp. encontrar (lat. in-contrare "kohdata")

"puhua" - parlar, ra. parler (lat. parabolare, keskustella) , esp. hablar (lat. fabulare, puhua)

Se on myös säilyttänyt sanoja, jotka espanjassa ovat vanhentuneet, esimerkiksi vegada "kerta" (nykyespanjassa vez).

KielinäyteMuokkaa

»Tots els éssers humans neixen lliures i iguals en dignitat i en drets. Són dotats de raó i de consciència, i han de comportar-se fraternalment els uns amb els altres.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [18]

Tunnettuja puhujiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. iec.cat Institut d'Estudis Catalans. Viitattu 3.3.2012.
  2. avl.gva.es Acadèmia Valenciana de la Llengua. Viitattu 3.3.2012.
  3. Catalan Ethnologue. 2022. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  4. Catalan Country (Catalonia) 2022. Eurominority.eu. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  5. a b Catalan language omniglot.com. Viitattu 12.5.2022.
  6. Jessop, Tara: Everything You Really Need to Know About the Catalan Language 19.2.2016. Culture Trip. Viitattu 12.5.2022. (englanniksi)
  7. Catalan, Català BBC - Languages. 2014. Viitattu 12.5.2022. (englanniksi)
  8. Catalan language Encyclopædia Britannica. 2022. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  9. Catalan: a language that has survived against the odds the Guardian. 22.11.2012. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  10. Spain's Language Wars Reignite in Catalonia VOA. Viitattu 12.5.2022. (englanniksi)
  11. a b Ethnologue: Catalán. (englanniksi) Viitattu 10.11.2013.
  12. In Catalonia, language and identity go hand in hand 21.10.2017. Deutsche Welle. Viitattu 12.5.2022. (englanniksi)
  13. Glottolog 4.5 - Catalan glottolog.org. Viitattu 12.5.2022.
  14. ScriptSource - Catalan written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 12.5.2022.
  15. a b c Catalan Language - Structure, Writing & Alphabet 2022. MustGo.com. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  16. a b Fabra, Pompeu: Gramàtica Catalana (PDF) 1933. Barcelona: Institut d'Estudis Catalans. Viitattu 14.9.2018. (katalaaniksi)
  17. Ferrater; et al.: ”Català”, Enciclopèdia Catalana Volum 4, s. 628–639. Barcelona: Enciclopèdia Catalana, S.A., 1973. ISBN 84-85-194-04-7. (katalaaniksi)
  18. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katalaani.
Katalaaninkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja