Kasvikset

(Ohjattu sivulta Kasvis)

Kasviksilla tarkoitetaan ravitsemustieteessä yleensä meheviä kasvinosia, kuten vihanneksia, marjoja, hedelmiä sekä vihanneshedelmiä[1] Kasvikset voidaan jakaa lehtivihanneksiin, varsikasveihin, kasvishedelmiin, palkokasveihin, sipulikasveihin, kaaleihin, mukulakasveihin, maustevihanneksiin, hedelmiin, marjoihin ja sieniin.[2]

Kasviksia on käytetty myös taiteessa. Giuseppe Arcimboldon kasvismuotokuva The Greengrocer.

Kasvien ei-meheviä siemeniä, kuten viljaa, kuivaherneitä, kuivapapuja ja pähkinöitä ei lasketa ravitsemustieteessä kasviksiksi, vaikka ne kuuluvatkin kasvikunnan tuotteisiin (engl. plant based). Sen sijaan leikkopavut eli papukasvin mehevinä poimitut palot luetaan kasviksiin.

Kasvikunnan tuotteiden biologinen jaottelu poikkeaa edellä mainitusta, sillä esimerkiksi tomaatti ja herneet ovat biologisessa mielessä hedelmiä[3].

Suositukset ja kulutusMuokkaa

Ruokavaliossa vihannesten, marjojen, hedelmien sekä palkokasvien suositeltava määrä on 400–800 g päivässä. Puolen kilon (kuuden kourallisen) kasvissuositukseen sisältyy kaikki muut kasvikset paitsi peruna. Suomalaiset ravintosuositukset suosittelevat syömään lisäksi päivittäin 2-5 perunaa. (World Cancer Research Fund ja American Institute for Cancer Research, 1997).[4]

Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 keskimäärin 44 grammaa vihanneksia päivässä[5] ja 160 grammaa tuoreita hedelmiä[6]. Merkittävä osa Suomessa kulutetuista kasviksista nautitaan ravintoloissa, ja ravintoloissa lounastavat syövät muita enemmän kasviksia. Tämä johtuu pitkälti siitä, että suomalaiseen ravintolalounaaseen kuuluu yleensä salaattipöytä, josta ei veloiteta eri maksua.[7]

Muilla kasviksilla kuin nauriilla, lantulla ja perunalla ei ollut kovin suurta roolia perinteisessä suomalaisessa ruokavaliossa[8], joka perustui ensimmäiset kuusituhatta vuotta lähes yksinomaan eläinkunnan tuotteisiin[9].

TerveysvaikutuksetMuokkaa

 
Kasviksia torikaupassa

Vuonna 2021 julkaistun suuren tutkimuskatsauksen mukaan kasvisten ja hedelmien syömisellä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin hedelmämehut sekä runsaasti tärkkelystä sisältävät vihannekset kuten herneet, maissi ja peruna.[10]

Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että eniten kasviksia syövät ihmiset sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin 15–40 % vähemmän kuin niitä vähän syövät[11]. Vuonna 2014 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että jokainen päivittäinen vihannesannos pienentää ennenaikaisen kuoleman riskiä kuudellatoista prosentilla, minkä vuoksi kannattaa syödä mahdollisimman paljon vihanneksia. Jokainen päivittäinen hedelmäannos pienensi samassa tutkimuksessa neljä prosenttia kuolleisuutta.[12]

Monissa kasviksissa on paljon ravintokuituja, kaliumia, foolihappoja ja antioksidantteja, jotka kaikki suojaavat sydäntaudeilta. Niissä on paljon C-vitamiinia, beta-karoteenia ja kivennäisaineita. Ne ovat vähäkalorisia, vähäsuolaisia ja sisältävät terveellisiä, sairauksilta suojaavia fytokemikaalejalähde?. Suositellaan, että jokaisella aterialla syötäisiin kasviksia.[13]

WHO:n mukaan riittävällä hedelmien ja vihannesten nauttimisella pelastettaisiin vuosittain 2,7 miljoonaa henkeä. Hedelmien ja vihannesten nauttimisen niukkuus sisältyy World Health Report 2003 mukaan 10 vaarallisimman kuolinsyyn listalle. Alhaisen hedelmien ja vihannesten syönnin on arvioitu aiheuttavan 19 % maha- ja suolistosyövistä, 31 % iskeemisista sydänsairauksista ja 11 % kohtauksista maailmanlaajuisesti.[14]

British Medical Journalissa 2014 julkaistun 16 tutkimuksen ja 830 000 potilaan koostetutkimuksen mukaan kasvisten suotuisat vaikutukset kasaantuvat päivittäisen saannin kasvaessa 400 grammaan asti. Sitä enemmän kasviksia syövät eivät todennäköisesti saa lisähyötyjä.[15]

LähteetMuokkaa

  1. Kasvisten määrittely Kotimaiset kasvikset
  2. Gummeruksen uusi keittokirja (Alkuteos: Bonniers Nya Kokbok). Britt Sandquist-Bolin. Gummerus 1988.
  3. Hedelmät ja vihannekset menevät arjessa sekaisin. https://yle.fi/uutiset/3-6237951
  4. Lisää kasviksia ruokavalioon Kotimaiset kasvikset
  5. Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 Luonnonvarakeskus. 29.6.2018. Viitattu 10.11.2019.
  6. Health at a Glance 2019 – OECD Indicators, s. 95. Organisation for Economic Co-operation and Development OECD, 2019. ISBN 978-92-64-38208-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.5.2020). doi:10.1787/19991312 (englanniksi)
  7. Ruoka | Etätyö vei ihmiset pois henkilöstöravintoloiden salaattipöytien äärestä – asiantuntijat huolissaan kasvisten syönnin vähenemisestä kotona Helsingin Sanomat. 22.4.2021. Viitattu 30.4.2021.
  8. Suomalaisen työikäisen ravitsemusneuvonnan ja ravitsemuksen satavuotistaival. Opinnäytetyö 2018 Hanna Björn, Johanna Hietanen. PDF. Sivut 6–7.
  9. Etälukio – historia – Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan www02.oph.fi. Viitattu 6.4.2020.
  10. Dong D. Wang, Yanping Li, Shilpa N. Bhupathiraju, Bernard A. Rosner, Qi Sun, Edward L. Giovannucci: Fruit and Vegetable Intake and Mortality: Results From 2 Prospective Cohort Studies of US Men and Women and a Meta-Analysis of 26 Cohort Studies. Circulation, 2021-03, s. CIRCULATIONAHA.120.048996. doi:10.1161/CIRCULATIONAHA.120.048996. ISSN 0009-7322. Artikkelin verkkoversio. en
  11. Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
  12. Vihanneksista voi saada enemmän lisävuosia kuin hedelmistä. Parempaa elämää.
  13. Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
  14. Fruit, vegetable and NCD disease prevention WHO
  15. Pari omenaa päivässä riittää 06.08.2014. Duodecim. Viitattu 6.8.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kasvis.
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kasvikset.