Kasvinsuojelu on käsite, joka tarkoittaa toimenpiteitä, joilla viljelykasveja suojataan kasvitaudeilta, tuholaiseläimiltä ja rikkakasveilta. Näitä toimenpiteitä ovat ennalta ehkäisevät toimenpiteet, biologinen torjunta ja kemiallinen torjunta. Kavinsuojelun tarve riippuu viljelmästä. Ammattiviljelmillä kasvinsuojelun tarve on suurempi kuin kotipuutarhoissa.

Kasvitautien ennaltaehkäisy

muokkaa

Taimet pysyvät terveempinä, jos ne itävät nopeasti ja tämän takia kylvöajankohta on tärkeä. Myös taimikasvatus ja sen oikea ajoitus parantavat taimien terveyttä. Myös ilmastollinen kestävyys vaikuttaa kasvien taudinkestävyyteen. Kasvien terveenä pysymisen kannalta on tärkeää riittävä kastelu ja lannoituksen tasapainoisuus. Puiden ja pensaiden oikea leikkaus ehkäisee sienitauteja.

Ennaltaehkäisevä tuholaistorjunta

muokkaa

Tuholaisten leviämistä ehkäistään vuoro- ja sekaviljelyllä, kateharson käytöllä ja maan muokkauksella. Vuoroviljelyssä tietyllä paikalla kasvatettava laji vaihtuu vuosittain ja sekaviljelyssä useita eri lajeja kasvatetaan lähekkäin. Näin vähennetään yhteen kasvilajiin erikoistuneiden tuholaisten leviämistä. Kateharso estää lentävien hyönteisten pääsyn kasveihin. Maanmuokkauksessa tuhoutuvat maassa olevat tuholaiset.

Biologinen torjunta

muokkaa

Biologinen torjunta on tuholaiseläinten torjumista niiden luonnollisten vihollisten avulla. Kirvoja syövät kukkakärpäset ja leppäkertut. Loispistiäiset, jotka loisivat hyönteistoukissa, tuhoavat tuholaishyönteisiä tehokkaasti. Muita torjuntaeläimiä ovat maakiitäjäiset, luteet, harsokorennot, petopunkit, jauhiaiskiilukainen ja kirvasääski.

Rikkakasvien torjunta

muokkaa

Rikkakasvien leviämistä voidaan ennaltaehkäistä peittämällä maan pinta katekankaalla tai esimerkiksi kuorirouheella. Rikkakasveja poistetaan yleensä mekaanisesti, mutta käytäviltä ja laatoituksilta niitä torjutaan joskus kemiallisesti.

Kemiallinen tuholaistorjunta

muokkaa

Jos tuholaiset vioittavat kasveja laajalti, on niitä torjuttava kemiallisesti. Yksinkertaisilla torjunta-aineilla, joita ovat mäntysuopa, puuntuhka ja nokkosvesi voidaan tuhota useita tuholaishyönteislajeja.[1] Tukes on poistanut mäntysuovan sallittujen torjunta-aineiden luettelosta vuonna 2010, koska sen käyttöä kasvinsuojelussa ei ole tutkittu riittävästi[2].

Lähteet

muokkaa
  1. Käytännön puutarhuri, s. 30–38. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12542-7.
  2. Kangas, Jaana: Tätä ei moni suomalainen tiedä: tutun pesuaineen käyttö kirvojen torjuntaan ei ole sallittua Etelä-Suomen Sanomat. 8.7.2015. Viitattu 21.7.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa