Kastlähde

historiallinen lähde jossa perimätiedon mukaan ensimmäiset lohjalaiset kastettiin

Kastlähde (ruots. Dopkällan) on Lohjalla, Uudellamaalla sijaitseva lähde, jossa perimätiedon ja myöhempien dokumenttien mukaan kastettiin ensimmäiset lohjalaiset kristinuskoon 1200-luvun alussa. Kastlähteen ympäristössä sijaitsee paljon kristinuskoon viittaavia paikannimiä, kuten Kastmäki ja Kyrkstad.[1]

Kastlähteellä sijaitsee muistomerkki, jonka ovat pystyttäneet Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät r.y. ja Lohjan seurakunta vuonna 2005.[2][3]

Historia muokkaa

Lohjalla Seututien 112 varrella noin 750 metriä Virkkalan Ristiltä Inkoon suuntaan sijaitsee Kastmäki niminen paikka. Lohjalaisen perimätiedon mukaan mäeltä alkunsa saava runsasvetinen lähde on paikka, jossa ensimmäiset lohjalaiset kastettiin kristinuskoon 1200-luvun alussa. Ajalta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä, mutta 1200-luvun tiedetään olleen levotonta aikaa Itämeren ympäristössä. Monet valtiot yrittivät laajentaa maa-alueitaan ja vaikutusvaltaansa alueella ja yksi näistä valtioista oli Ruotsin lisäksi Tanska. Esimerkiksi vuonna 1219 Tanskan kuningas Valdemar II Sejr sekä tanskalainen Lundin arkkipiispa Anders Sunesen tekivät ristiretken Viroon. Tiedetään myös, että Sunesen johti yhdessä veljensä kanssa ensimmäistä tanskalaisten ristiretkeä Suomeen vuonna 1202. Suomenlahden pohjoispuolta itään kulkeva purjehdusreitti kääntyy Porkkalanniemeltä Tallinnaan. Reitin varrella on Siuntiossa sijaitseva Pikkalan kauppapaikka ja usein kaupan käynnin seurauksena myös kristinusko levisi uusiin paikkoihin. Uskotaan, että tuota reittiä pitkin arkkipiispa Anders Sunesen saapui myös Siuntion kautta Lohjalle ja kutsui ihmisiä massakasteeseen Tötarin kylän Kastlähteelle.[3][4]

Virkkalasta Inkoon satamaan rakennettiin uusi tie palvelemaan Lohjan Kalkkitehtaan tarpeita 1960-luvulla. Tuolloin alkuperäinen Kastlähde jäi tielinjauksen alle. Maan sisäinen vesisuoni kuitenkin purkautui edelleen pintaan tien vieressä ja vuonna 2005 tien vierustalle pystytettiin muistomerkki.

Lähteet muokkaa

  1. Historian havinaa ja luontokohteita Kuninkaantien varrella Kaupunkilehti Ykkös-Lohja. 6.6.2018. Viitattu 25.4.2023.
  2. Yhdistyksen pystyttämiä muistomerkkejä 5.8.2020. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät ry. Viitattu 25.4.2023.
  3. a b Virkkalan kirkko Lohjan seurakunta. Viitattu 25.4.2023.
  4. Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet, s. 380. Gaudeamus, 2015.