Kasperi (Seinäjoki)

Seinäjoen kaupunginosa
Tämä artikkeli käsittelee Seinäjoen lähiötä. Katso myös Kasperi (täsmennyssivu).

Kasperi on kaupunginosa Seinäjoella, joka kuuluu myös samannimiseen suuralueeseen.[2] Kaupunginosa sijaitsee noin 3–4 kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta kaakkoon.[3] Se jakautuu Kasperin ja Hallilanvuoren tilastoalueisiin, joissa joulukuussa 2022 asui yhteensä 3 759 henkilöä. Heistä 2 785 asui Kasperin tilastoalueella.[1]

Kasperi
1970-luvun arkkitehtuuria Kasperinviidan varrella.
1970-luvun arkkitehtuuria Kasperinviidan varrella.
Kaupungin kartta, jossa Kasperi korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Kasperi korostettuna.
Kaupunki Seinäjoki
Suuralue Kasperi
Kaupunginosa nro 8
Väkiluku koko kaupunginosa: 3 759
Kasperin tilastoalue: 2 785[1] (31.12.2022)
Osa-alueet Kasperi
Hallilanvuori
Postinumero(t) 60150
Lähialueet

Kasperi on pääosin 1970- ja 1980-luvuilla rakennettu lähiö[4]. Kaupunginosan eteläosassa sijaitsevan Hallilanvuoren viereen rakennettiin 2000-luvulla myös tämänniminen asuinalue. Kasperi on matalaa ja tasaista aluetta kuten koko Seinäjoki[3]; ainoastaan Hallilanvuori ja Kettukallio kohoavat korkeammalle muusta maastosta.

Katujen nimet muokkaa

Kaupunginosan katujen nimien päätteenä on "viita", lukuun ottamatta kolmea suurta tietä: Kototie, Tapiolantie ja Vuoritie. Etuosat katujen nimiin on saatu muun muassa marjoista, puista, linnuista ja Jukolan seitsemästä veljeksestä. Kadunnimiä ovat esimerkiksi Marjaviita, Tuohiviita, Lintuviita ja Jukolanviita.[5]

Kasperin historiaa muokkaa

Kasperi oli 1960-luvun alussa vielä täysin asumatonta, metsäistä ja soista aluetta. Seinäjoen kasvaessa kaupungiksi alkoi kiinnostus alueen rakentamisesta.[3] Aikanaan alueen suunnitteluun haettiin esimerkkiä Espoon Tapiolasta ja alkuperäisen kaavan piirsi arkkitehti Kauko Tiihonen. Alueen nimeksi ehdotettiinkin aluksi Seinäjoen Tapiolaa,[6] mutta lopulta kaupunginosa nimettiin alueen laidalla sijainneen Kasperi-torpan mukaan,[3][6] jota isännöi siihen aikaan Kustaa Kasperi.[3]

Kasperi rakennettiin pääosin 1970- ja 1980-lukujen aikana.[6][7] Rakennuskanta koostui suurelta osin kerrostaloista, mutta myös rivi- ja omakotitaloista.[7] Vuokrataloissa esiintyneet levottomuudet loivat Kasperille rauhattoman lähiön maineen.[8][7][9] Kasperin asuinalueen viereen, Vuoritien eteläpuolelle Hallilanvuoren kupeeseen, rakennettiin 2000-luvulla vuoren mukaan nimetty asuinalue.[10][9] Paikalliset ovat kokeneet tämän parantaneen Kasperin imagoa lapsiperheystävällisemmäksi.[9]

Palveluja ja toimintaa muokkaa

Alueen asukasyhdistys Kasperi-Kivistö-seura perusti vuonna 1998 kohtaamispaikka Toimintojen Talon entiseen kauppakiinteistöön Kasperintorille. Sen toimintaan kuuluu muun muassa kahvila ja kirpputori.[11][7] Toimintojen Talo on nähty paikallista yhteisöllisyyttä lisäävänä tekijänä ja osana lähiön identiteettiä.[9]

Vuonna 2022 kaupunginosaan avattiin K-Supermarket, joka korvasi aiemman Kasperin K-Marketin.[12] Kasperintorin ympäristössä sijaitsevat myös R-kioski[13] ja 1980-luvun lopulla avattu pub-ravintola Jesperi.[14]

Kasperissa on kaksi alakoulua ja päiväkotitoimintaa.[15][16][17] Lintuviidan koulu ja päiväkoti sijaitsevat Kasperi-talossa, jossa on lisäksi harrastetiloja, hammashoitola ja neuvola.[17] Sen vieressä toimii myös yksi Seinäjoen seurakunnan seurakuntakodeista.[18]

Kasperin eteläosassa sijaitsee Hallilanvuori, joka on suosittu ulkoilukohde. Vuoren reunamilla on laavu, pururata,[19] koirapuisto ja pallokenttä.[20]

Kuvia muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Peltokangas, Heikki: Seinäjoen asukasluku pullistelee yllättävästi Ilkka-Pohjalainen. 28.5.2023. Viitattu 30.5.2023.
  2. Tietoa Taskuun (pdf)[vanhentunut linkki]
  3. a b c d e Alue SKV Kiinteistönvälitys. Viitattu 8.7.2017.
  4. Matias Helinko: Kasperi–Kivistö-seuran 40-vuotinen historia uhkaa tulla päätökseen Seinäjoen Sanomat. Viitattu 11.5.2018.
  5. Seinäjoen kaupungin karttapalvelu kartat.seinajoki.fi. Viitattu 8.7.2017. (englanniksi)
  6. a b c Murhavuoresta Karhuvuori Pohjalainen. Viitattu 6.9.2017.
  7. a b c d Koivunen, Emma-Reetta: Tietotekniikka kaupunkilaisten olohuoneessa, teoksessa Tiainen, Tarja (toim.): En kehu, mutta tulipahan sekin taas tehtyä. Tampere : Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos, 2004. Verkkoversio.
  8. Rauhala, Tuomas: Kasperin todelliset kasvot Seinäjoen Sanomat. 28.5.2014. Arkistoitu 13.8.2017. Viitattu 13.8.2017.
  9. a b c d Löfhjelm, Jonna (2018): Asuinalueiden indentiteettien jäljillä. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, luonnontieteellinen tiedekunta, maantiede. Verkkoversio.
  10. Jorma Rasinmäki (2008): Päivitä tietosi Seinäjoesta[vanhentunut linkki]. Plari.
  11. Toimintojentalo – kokoustilat, juhlatila, juhlatilat, kahvila, ruokala, kotiruoka, kokous, kirpputori, yksityistilaisuus, Seinäjoki - Historia www.toimintojentalo.fi. Arkistoitu 13.8.2017. Viitattu 22.1.2018.
  12. Seinäjoen uusi K-Supermarket Kasperi juhlii avausta torstaina 9.6. www.kesko.fi. Viitattu 9.7.2023.
  13. Seinäjoki Kasperi Kasperinviita 15 / R-kioski R-Kioski. Viitattu 8.7.2017.
  14. Lähikuppiloiden lämpöä Visit Seinäjoki. Viitattu 9.7.2023.
  15. Pikkulinnun päiväkoti Seinäjoen kaupunki. Viitattu 17.7.2023.
  16. Toukolanpuiston koulu Seinäjoen kaupunki. Viitattu 17.7.2023.
  17. a b Lintuviidan koulu Seinäjoen kaupunki. Viitattu 9.7.2023.
  18. Kasperin seurakuntakoti Seinäjoen seurakunta. Viitattu 9.7.2023.
  19. Murto, Jorma: Hallilanvuori on hieno retki- ja ulkoilukohde Seinäjoen keskustan tuntumassa. Retkipaikka.fi, 11.3.2022. Viitattu 9.7.2023.
  20. Seinäjoen kaupungin karttapalvelu kartat.seinajoki.fi. Viitattu 9.7.2023.