Karttumonnit
Karttumonnit (Scoloplacidae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Etelä-Amerikasta.
| Karttumonnit | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: |
Karttumonnit Scoloplacidae Bailey & Baskin, 1976 |
| Katso myös | |
Lajit ja anatomia muokkaa
Karttumonnien heimoon kuuluu 1 suku ja 4 lajia.[1] Lajit ovat karttumonni (Scoloplax dicra), kitukarttumonni (S. distolorix), kääpiökarttumonni (S. empousa) ja sinttikarttumonni (S. dolicholophia).[2][3] Aikaisemmin niiden katsottiin kuuluvan imumonneihin (Loricariidae) alaheimona Scoloplacinae. Karttumonniajit ovat hyvin pienikokoisia ja kasvavat korkeintaan noin 2 cm pitkiksi. Tyypillisiä piirteitä ovat littehkö pää, kuonon 3 viiksisäieparia ja osoittain luulevyjen peittämä ruumis. Luulevyissä on pieni hammastus. Karttumonnilajeilta puuttuu rasvaevä ja selkäevässä on piikki.[1][4][5]
Levinneisyys muokkaa
Karttumonneja tavataan Etelä-Amerikasta Perusta, Boliviasta, Brasiliasta ja Paraguaysta. Heimon kalojen elintympäristöä ovat järvet ja lammet sekä runsasta vesikasvillisuutta kasvavat joet ja purot. Ne elävät lähellä pohjaa tyypillisesti maatuvan lehtiaineksen joukossa.[1][4][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 169. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.01.2013). (englanniksi)
- ↑ Scoloplax ITIS. Viitattu 19.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ a b Family Scoloplacidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 19.1.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Tim M. Berra: Freshwater Fish Distribution, s. 226. University of Chicago Press, 2007. ISBN 9780226044422. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.01.2013). (englanniksi)