Karmaatit olivat ismailiittien lahko, joka vaikutti 800-luvulta 1000-luvulle etenkin Irakissa ja Jemenissä. Nimensä lahko sai Hamdan Karmatilta, joka johti lahkoa Etelä-Irakissa 800-luvun puolivälin aikoihin. Karmaatit tulivat tunnetuiksi etenkin kapinoistaan Syyriassa ja Irakissa vuosina 903-906, sekä kahdesta bahrainilaisesta päälliköstä, Abu Said al-Jannabista ja tämän pojasta Abu Tahir Sulaymanista. Jälkimmäiset hyökkäsivät Irakiin useaan otteeseen ja vuonna 930 he tekivät hävitysretken Mekkaan, josta he ryöstivät Kaaban mustan kiven.[1][2]

Karmaattien valtakunta.

Lähteet muokkaa

  • Lapidus, Ira M.: A History of Islamic Societies. 3rd. Edition. Cambridge University Press, 2022. ISBN 978-0-521-73297-0.

Viitteet muokkaa

  1. Britannica Encyclopedia of World Religions, s. 896. Encyclopædia Britannica, 2006. ISBN 978-1-59339-491-2. (englanniksi)
  2. Lapidus 2022, s. 89