Karl Edvard Jonsson
Karl Edvard Jonsson (3. huhtikuuta 1875 Foss, Bohuslän, Ruotsi[1] – 7. tammikuuta 1931 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen Suomeen muuttanut ravintoloitsija. Hän omisti muun muassa Hotelli Fennian ja hoiti Kaivopuiston ravintola Kaivohuonetta Helsingissä sekä Hangon kasinoa.[2][3][4][5]
Jonsson saapui Suomeen luultavasti joskus vuosisadan vaihteessa. Hän vuokrasi vuonna 1904 Savonlinnasta Turistihotellin. Hotellista ja sen ravintolasta tuli Savonlinnan huvielämän keskus Jonssonin uudistettua ohjelmatarjontaa ja lisättyä ruokalistalle erikoisuuksia kuten karhunlihapihvin. Jonsson hoiti myös jonkin aikaa Loviisan kasinoa.[2] [3]
Jonsson siirtyi sitten Helsinkiin ja osti vuonna 1909 Rautatientorin varrella toimineen, vuonna 1899 avatun Hotelli Fennian. Jonsson nimesi hotellin Grand Hotel Fenniaksi ja aloitti laajat uudistustyöt. Hotellin vanha keittiö muutettiin arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelmien mukaan lasikaton kattamaksi talvipuutarhaksi kukka-asetelmineen ja suihkukaivoineen. Hotelli ja sen korkeatasoinen ravintola tulikin hyvin suosituksi. Vuonna 1911 Fennian katolla kuvattiin Minna Canthin Sylvi-näytelmään perustuneen samannimisen mykkäelokuvan kohtauksia ja jo aikaisemmin vuonna 1909 ravintolassa oli järjestetty Suomen kenraalikuvernööriviraston 100-vuotisjuhlallisuudet. Juhlia varten Jonsson hankki Pietarista muun muassa kaviaaria ja sampia sekä toi sieltä paikalle jäätelömestareita valmistamaan juhlassa tarjotut jäätelöt. Fennian ravintolasta tuli myös lähellä sijainneen Suomen Kansallisteatterin yleisön ja näyttelijöiden näytelmäesitysten jatkojen pitopaikka.[2][3]
Tunnettuja Fenniassa Jonssonin kaudella järjestettyjä seurapiiritapahtumia olivat muun muassa tammikuussa 1914 järjestetty näyttelijä Ida Ahlbergin 40-vuotistaiteilijajuhla, johon osallistui 300 vierasta (muun muassa Juhani Aho ja Eino Leino), sekä taiteilija Akseli Gallen-Kallelan 50-vuotisjuhlat toukokuussa 1915. Kun tangovillitys valtasi Suomen vuonna 1914, Jonsson toi Suomeen tanskalaisen tanssiparin The Two Hatwanys, joka opetti ravintolassa tangoa yleisölle. Fennian ravintolassa järjestettiin varietee- ja kabaree-esityksiä aina Suomen sisällissodan alkamiseen saakka.[2][3]
Jonssonin laajensi myös ravintolatoimintaansa muualla Helsingissä. Vuonna 1912 hän vuokrasi Helsingin kaupungilta ravintola Kaivohuoneen ja uudisti sen tilat arkkitehti D. W. Frölander-Ulfin suunnitelmien mukaan. Ravintolan yhteydessä olleella ulkoilmanäyttämöllä järjestettiin operettiesityksiä. Jonsson suunnitteli laajentavansa ravintolaa 1 500-paikkaiseksi tilaten tätä varten jo piirustukset arkkitehti Eliel Saariselta. Hän suunnitteli myös tuhannen katsojapaikan operettiteatterin rakentamista hotelli Fennian talvipuutarhan yhteyteen. Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen elokuussa 1914 teki kuitenkin tyhjäksi molemmat suunnitelmat. Vuonna 1917 Jonsson alkoi hoitaa Ruotsalaisen teatterin tiloissa toiminutta ravintola Oopperakellaria ja vuonna 1918 hänen hoitoonsa tuli hotelli Kämp. Jonsson hoiti myös jonkin aikaa Hangon kasinoa. Hotelli Fennia peruskorjattiin Suomen itsenäistymisen jälkeen. Vuonna 1919 voimaan tullut kieltolaki vaikeutti ravintolatoimintaa mutta lakia kierrettiin tarjoamalla alkoholia salaa. Vuonna 1926 Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Jonssonin ja Fennian hovimestarin A. S. Sörendorffin vankeusrangaistuksiin alkoholin salamyynnistä. Ylemmissä oikeusasteissa Jonssonin tuomio lieveni kuitenkin sakoiksi. Vuonna 1921 Fenniassa alettiin esittää myös jazz-musiikkia, kun King of Jazz -yhtye vieraili siellä. Vuosina 1927–1928 Hotelli Fenniaa uudistettiin asentamalla huoneisiin puhelimet sekä lämmin- ja kylmävesi. Talvipuutarhan viereen valmistui juhlatila, jonka Tuhannen ja yhden yön saduista aiheensa saaneet seinämaalaukset oli tehnyt taiteilija Henry Ericsson.[2][3]
Jonsson harjoitti myös maataloutta hankittuaan Satakunnasta Vuojoen kartanon ja Tuusulasta Gustavelundin kartanon. Hän harrasti purjehdusta omistamallaan Trumph-purjeveneellä voittaen useita palkintoja. Jonsson osallistui myös autokilpailuihin.[2]
Jonsson kuoli tammikuussa 1931 keskellä taloudellista lamakautta.[2][3]
Jonsson oli naimisissa vuodesta 1899 Pieksämäeltä kotoisin olleen Sofia Vauhkosen (s. 1869 Pieksämäki) kanssa.[2] Sofia Jonsson aloitti hotelli- ja ravintolauransa Helsingissä vanhassa Gambrinissa ja hoiti sitten pitkään Vanhaa Suomalaista Klubia, joka oli 1890-luvulla monien julkisen elämän henkilöiden kohtauspaikka. Kesäisin Sofia Jonsson toimi Loviisan kylpylaitoksen ravintolan ja kasinon hoitajana kunnes hän vuonna 1901 muutti Savonlinnaan miehensä kanssa. Savonlinnassa he hoitivat kuuden vuoden ajan Turistihotellia ja kesäisin Savonlinnan kylpylaitoksen kasinoa. Helsinkiin palattuaan Sofia Jonsson oli mukana avattaessa Hotelli Fennian seuraajaksi tullutta Hotelli Grandia ja hän omisti viimeksi ABC-ravintolan vuoteen 1937 saakka.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ Lehtiuutisten mukaan Jonssonin syntymäpaikka oli Värmlannin Arvika.
- ↑ a b c d e f g h Biografiskt lexikon för Finland: Karl Edvard Jonsson
- ↑ a b c d e f Spondan Legendat : Fennia-talossa on viihdytty ja juhlittu kautta aikojen
- ↑ Johtaja K. E. Jonsson kuollut, Helsingin Sanomat, 08.01.1931, nro 7, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ K. E. Jonsson död, Hufvudstadsbladet, 09.01.1931, nro 8 (2. painos), s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Päivästä päivään. 70 vuotta täyttää..., Helsingin Sanomat, 10.03.1939, nro 67, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot