Karkkilan työväentalo
Karkkilan työväentalo on vuonna 1935 käyttöön otettu työväentalo Karkkilassa. Se oli Karkkilan Sos.-dem. Työväenyhdistyksen käytössä vuoteen 1969 ja uudestaan 1970-luvun lopulta. Edeltäjäyhdistyksillä oli talona Ainolan tilan päärakennus, joka poltetiin 1932 Lapuan liikkeen voima-aikana. [2]
| Karkkilan Työväentalo | |
|---|---|
| Osoite | Vihdintie 2, 03600 Karkkila[1] |
| Sijainti | Karkkila |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 2. talo 1935 |
| Tuhoutui | 1. talo 1932 |
| Omistaja | Karkkilan Sos.-dem. työväenyhdistys |
| Runkorakenne | tiili |
| Kerrosluku | 2 |
| Kerrosala | 680 m² |
 |
|
Historiaa muokkaa
Högforsin työväenyhdistys Tarmo perustettiin Pyhäjärven kuntaan kolmatta kertaa suurlakon jälkeen 12.11.1905, koska työläismielisen yhdistyksen perustamista ei ollut aiemmin hyväksytty ja hakemukset hylätty. Yhdistykseen liittyi heti 250 jäsentä. Kun Högforsin työväenyhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen, sen jäsenmääräksi ilmoitettiin noin 500 jäsentä. Työväentalo takavarikoitiin kansalaissodassa 1918 ja vapautui toukokuussa 1919. Högforsin työväenyhdistys lakkautti toimintansa 20.11.1925, koska työväenyhdistys Tarmo erosi Sos.-dem. puolueesta, mutta Högforsin työväenyhdistys siirsi talonsa ja muun omaisuutensa aikaisemmin perustetulle Karkkilan-Nyhkälän työväenyhdistykselle. Karkkilan-Nyhkälän työväenyhdistys siirsi rakennuksensa ja omaisuutensa 6.8.1930 perustetulle Karkkilan Sos.-dem. työväenyhdistykselle, jonka jälkeen luovuttaja, Karkkilan-Nyhkälän työväenyhdistys lakkautettiin kommunistisena. Yhdistys luovutti Ainolan tontin vuonna 1930 Karkkilan kauppalalle ja sai vastineeksi uuden tontin kauppalan keskustasta. Lapuan liikkeen aikaan Karkkilan sosialidemokraattinen työväentalo poltettiin 6.2.1932. Uusi tiilistä, osittain talkoovoimin rakennettu työväentalo valmistui 3.11.1935. Vuonna 1969 Pyhäjärven kunta liitettiin Karkkilan kauppalaan, joka vuonna 1977 aloitti kaupunkina.
Rakennus muokkaa
Yhdistys osti 26.3.1906 tehdyllä kauppakirjalla Pyhäjärven kunnan alueella, Ainolan tilalla, myynnissä olleen päärakennuksen. Ainolan rakennusta suurennettiin ja yhdistys vihki sen 21.7.1907 käyttöönsä. Lapuan liikkeen aikaan 6.2.1932 työväentalo poltettiin ja Ainolan tontin tilalle saatiin Karkkilan kauppalalta uusi tontti. Saadulle tontille rakennettiin tiilitalo tärkeimmiltä osiltaan urakkavoimin. Täydennykset rakennukseen tehtiin tuhansin käytetyin talkootyötunnein. Talossa oli juhlasali ja ravintola sekä keittiö. Keskuslämmitys ja vesijohto asennettiin rakennukseen myös. Rakennuksen pinta-ala oli 680 neliömetriä. Se oli kaksikerroksinen, peltikattoinen tiilitalo, joka vihittiin 3.11.1935. Vuonna 1969 talo päätettiin vuokrata teollisuuskäyttöön. Talosta purettiin näyttämö ja ravintola. Aluksi talossa aloitti ompelimo, jossa parhaimmillaan oli 60–80 työntekijää. Myöhemmin tuli vuokralaiseksi paitatehdas ja sen jälkeen sähköurkutehtaan kokoonpanohalli. Talon vuokraaminen päättyi 1970-luvun lopulla ja taloa alettiin entisöidä talkoovoimin. Korjaustyöt kestivät kymmenen vuotta.
Toimintaa muokkaa
Högforsin työväenyhdistys Tarmo aloitti toimintansa Ainolan talossa Vanjärven tien varrella. Toiminta oli vilkasta Tarmo-yhdistyksessä, joten sinne ostettiin soittimia ja flyygeli. Högforsin tehdas lahjoitti talon sisustuksen koristeiksi kaksi monihaaraista kynttilänjalkaa sekä monihaaraiset kynttiläkruunut. Yhdistyksen tiloissa toimivat vilkkaina puhujaseura, näyttämö, soittokunta, urheiluseura Vilpas, Sos.-dem. nuoriso-osasto ja opintokerhot. Högforsin työväenyhdistys Tarmo lopetti toimintansa 20.11.1925 ja siirsi omaisuutensa Karkkilan-Nyhkälän työväenyhdistykselle, joka lakkautettiin kommunistisena. Yhdistys oli ehtinyt luovuttaa omaisuutensa Karkkilan Sos.-dem. Työväenyhdistykselle. Talo poltettiin Lapuan liikkeen aikana vuonna 1932. Vuonna 1935 valmistuneessa uudessa Karkkilan työväentalossa esitettiin paljon elokuvia. "Työväen elokuvat" alkoivat vuonna 1936 ja jatkuivat aina vuoteen 1969 saakka. Mutta 1960-luvulla televisiolaite yleistyi kodeissa, elokuvien suosio hiipui. Karkkilan työväen näyttämö jatkoi, mutta talo päätettiin vuokrata teollisuustoimintaan. Teollisuudelle vuokraaminen päättyi 1970-luvun lopulla ja Karkkilan Sos.-dem työväenyhdistyksen toiminta talossa jatkuu eri osastojen voimin ja vuokraamalla. Kunnossapidot jatkuvat talkootyövoimin.
Lähteet muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Viitemallineita käyttäen lähde tekstiin. |
- Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 62 - 65. Vihti: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ Karkkilan Työväentalo Seurantalot.fi. Viitattu 4.3.2023.
- ↑ Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 62-65. Vihti: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.