Karhun kansa
Karhun kansa on suomenuskoa harjoittava uskonnollinen yhdyskunta Suomessa.[1] Sillä oli 63 jäsentä vuonna 2022.[2]
| Karhun kansa | |
|---|---|
| Suuntautuminen | suomenusko |
| Hallinto | Ei muodollista johtajaa, päätöksenteosta vastaa koko jäsenistö |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Perustettu |
2010 17. joulukuuta 2014 (uy) |
| Jäseniä | 63 (2022) |
| Kotisivu | http://karhunkansa.fi/ |
Historia muokkaa
Karhun kansa on perustettu jo vuonna 2010, mutta se rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vasta 17. joulukuuta 2013.[3] Se oli tuolloin Suomen historian ensimmäinen uuspakanallisuutta harjoittava uskonnollinen yhdyskunta.[4]
Uskomukset muokkaa
Yhdyskunta pyrkii vaalimaan itämerensuomalaisten kansojen ennen kristinuskoa vallinneita uskomuksia ja perinteitä. Pohjana ovat suomalaiset kansanrunojen runokokoelmat ja suomalainen luonnonuskoinen perinne. Karhulla on erityinen asema yhdyskunnan jäsenille, sitä pidetään jumalolentona ja sille voidaan osoittaa rukouksia.[5]
Karhun kansan uskontunnustus on katkelma karjalankielistä kansanrunoutta, joka on käännetty suomeksi ja nykyaikaistettu kieliasultaan. Uskontunnustuksessa kuvaillaan miten Iro-neito tulee neitseellisesti raskaaksi puolukasta ja synnyttää maailman alkujumalat.[4] Kalevalalla ei ole uskonnollista merkitystä Karhun kansalle, vaan sen katsotaan olevan kaunokirjallinen teos.[6]
Yhdyskunta pitää pyhänä kielenään kalevalaista kieltä, jossa uskotaan olevan erityistä väkeä. Muita Karhun kansan tunnustamia oppeja ovat esimerkiksi käsitys maailman jakautumisesta kolmeen kerrokseen sekä usko suomalaisiin jumaliin kuten Tapioon, Lemminkäiseen, Vellamoon, Jumiin ja Louheen. Rituaalin johtajaa kutsutaan yhdyskunnassa tietäjäksi.[7] Jumalat eivät ole yhtä keskeisessä asemassa jäsenten hengellisessä elämässä kuin esimerkiksi kristinuskossa. Henkilön omat esivanhemmat eivät opin näkökulmasta ole jumalia, mutta vaikuttavat tämän elämään.[6]
Juhlat muokkaa
Yhteisön tärkeimpiä uskonnollisia juhlia ovat tammikuussa oleva talvennapa, hela keväällä, 13. heinäkuuta vietettävä karhunpäivä sekä loka–marraskuussa vietettävä kekri.[6] Kekri-aterialla katetaan erillinen paikka vainajille, joilta odotetaan suojelusta ja muuta apua.[8]
Vihkiminen muokkaa
Karhun kansalla on virallisen aseman myötä vihkimisoikeus. Yhteisö on esittänyt, että sen pyhinä pitämät paikat ovat uskonrauhan piirissä[4], mutta tätä ei ole testattu oikeudessa.
Ennakoidessaan 1. maaliskuuta 2017 voimaan tulevan sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutuksia, Karhun kansa on ilmoittanut vihkivänsä myös samaa sukupuolta olevia pareja. Edellytyksenä vihkimiselle on, että "vihittävästä parista vähintään toinen kuuluu yhdyskuntaan tai hänellä on 'elävä suhde kotoperäiseen uskomusperintöön tai itämerensuomalaiseen mytologiaan'".[9]
Yhdyskunnan yhtenä vihkijänä on Miika Vanhapiha, joka kuuluu yhdyskunnan perustajajäseniin.[10] Hän on myös Suomen ensimmäinen uuspakanallisin menoin vihkimisiä toimittava henkilö.[11]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Yhdyskuntajärjestys karhunkansa.fi. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ Karhun Kansa Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.10.2018.
- ↑ Karhun kansa rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi Lehto ry. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ a b c Karhun kansa saa vihkiä pariskuntia omilla rituaaleillaan – Katso, millaisia uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa on Yle Uutiset. 5.2.2014. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Karhun kansa Kirkko ja kaupunki. 19.8.2013. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ a b c Suomenuskoisten uskonnollinen yhdyskunta hyväksyttiin Kotimaa. 17.12.2013. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Yhdyskunnan rekisteröintiprosessiin liittyvät asiakirjat Karhun kansa. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Karhun kansasta virallinen uskonnollinen yhdyskunta Yle Uutiset. 12.2.2014. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Henkiä ja esi-isiä kunnioittava uskonnollinen yhdyskunta sai oikeuden vihkiä – sallii homohäät Kaleva. 7.11.2016. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Kansanuskontojen asemaa vähätellään – "Mies voi lähteä metsästä, mutta metsä ei lähde miehestä" Moreenimedia. 11.10.2019. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Ristmeri, Aliisa: Noidaksi itseään kutsuva Miika Vanhapiha on Suomen ensimmäinen uuspakanallinen vihkijä – kirkkohäiden suosio laskee tasaisesti Helsingin Sanomat. 17.7.2017. Viitattu 9.4.2024.