Karelia-ammattikorkeakoulu

suomalainen ammattikorkeakoulu

Karelia-ammattikorkeakoulu, englanniksi Karelia University of Applied Sciences, ja vuoteen 2013 saakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu[2], on suomalainen Joensuussa toimiva ammattikorkeakoulu.

Karelia-ammattikorkeakoulu
Perustettu 1992
Rehtori Petri Raivo
Toimipaikat Joensuu
Opiskelijamäärä < 3 700 [1]
Kotisivu karelia.fi
Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksen pääsisäänkäynti.

Karelia-ammattikorkeakoulu tarjoaa korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta nuorille ja aikuisille sekä osallistuu aktiivisesti aluekehitystyöhön sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Käytännönläheinen yhteistyö ulottuu alueen elinkeinoelämästä kansainvälisten korkeakoulujen ja eri organisaatioiden aktiivisiin verkostoihin. Maakuntakorkeakoulu toimii maakunnan alueella ja virtuaaliopetus tekee mahdolliseksi opintojen suorittamisen myös etäopiskeluna ja työn ohessa. Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteismäärä on noin 4 100 henkilöä, opinnot aloittaa vuosittain noin 800 opiskelijaa, ja henkilökunnan määrä on noin 300 henkilötyövuotta. [3]

Koulutustarjonta muokkaa

Nämä koulutustarjontatiedot on poimittu Karelia-ammattikorkeakoulun verkkosivuston Koulutus-osiosta elokuussa 2022. [3]

  • Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
    • Degree Programme in International Business - tradenomi (BBA)
    • Liiketalouden koulutus - tradenomi (AMK)
    • Tietojenkäsittelyn koulutus - tradenomi (AMK)
  • Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
  • Kulttuuriala
  • Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
    • Geronomikoulutus - geronomi (AMK)
    • Fysioterapeuttikoulutus – fysioterapeutti (AMK)
    • Sairaanhoitajakoulutus – sairaanhoitaja (AMK) tai terveydenhoitaja (AMK)
    • Sosionomikoulutus - sosionomi (AMK)
    • Ylempien AMK-tutkintojen suuntautumisvaihtoehdot ja tutkintonimikkeet:
      • Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen: fysioterapeutti (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK) tai terveydenhoitaja (ylempi AMK)
      • Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen: fysioterapeutti (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK) tai terveydenhoitaja (ylempi AMK)
  • Tekniikan ala
    • Information and Communication Technology - insinööri (AMK) – insinööri (AMK)
    • Industrial Management [engl., keskeistä mm. elinkaariosaaminen ja älykäs tuotanto]
    • Kone- ja tuotantotekniikan koulutus – insinööri (AMK)
    • Rakennustekniikan koulutus – insinööri (AMK)
    • Talotekniikan koulutus – insinööri (AMK)
    • Industrial Management
    • Energia- ja ympäristötekniikan koulutus – insinööri (AMK)
    • Ylempien AMK-tutkintojen suuntautumisvaihtoehdot ja tutkintonimikkeet:
      • Teknologiaosaamisen johtaminen – insinööri (ylempi AMK) tai metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
      • Uusiutuva energia – insinööri (ylempi AMK) tai metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
  • Karelia-amk:n tarjoamat avoimet ammattikorkeakouluopinnot
    • Tarjonta palvelee käytännössä kaikkia koulutusaloja ja tarjoaa myös polun kokonaisiin tutkintoihin.
    • Esimerkkejä avoimen amk:n ”opintopaketeista” Karelia-amk:ssa laajuusjärjestyksessä:
      • Sosiaali- ja terveysala: vähintään 5 opintojaksoa, yhteensä yli 21 opintopistettä
      • Ohjelmistotekniikka: 4 opintojaksoa, yhteensä 18 opintopistettä
      • Biotalous: 4 opintojaksoa, yhteensä 17 opintopistettä
      • Kauppa ja yrittäjyys: 3 opintojaksoa, yhteensä 15 opintopistettä
      • Tuotteistaminen ja innovaatiotoiminta, EpicChallenge [ideatestauksia eri menetelmin; maksuton] – 2 opintojaksoa, yhteensä 15 opintopistettä
      • Visuaalinen viestintä: 3 opintojaksoa, yhteensä 10 opintopistettä

Kampukset muokkaa

Ammattikorkeakoulu on toiminut vuodesta 2016 lähtien kahdella kampuksella Niinivaaralla: Tikkarinteellä ja Wärtsilässä. Media-alan koulutus tapahtuu Joensuun Tiedepuistossa, jossa sijaitseva toimipiste on hallinnollisesti käytännössä osa Wärtsilä-kampuksen toimintaa.[4]

Rehtorit muokkaa

  • Kasvatustieteen tohtori Pentti Maljojoki 2006 saakka
  • Valtiotieteen tohtori Vesa Saarikoski 2006–2011
  • Filosofian tohtori Petri Raivo vuodesta 2012 alkaen

Opiskelijakunta ja -liikuntatoiminta muokkaa

Opiskelijakunta POKA on Karelia-amk:n opiskelijoiden yhdistys, joka edustaa näitä ammattikorkeakoulun toimielimissä. Lisäksi POKA järjestää tuutoritoimintaa ja tarjoaa opiskelijoille myös monenlaista vapaa-ajan ohjelmaa.

Opiskelijakunnan lisäksi opiskelijat voivat liittyä koulutusalakohtaisiin opiskelijayhdistyksiin, joita ovat esimerkiksi aiemmin nimellä ”Wärtsilän Tekniikan Opiskelijat” tunnettu JoIO (Joensuun insinööriopiskelijat) (Arkistoitu – Internet Archive) ja Joensuun Tradenomiopiskelijoiden Kilta (Arkistoitu – Internet Archive).

Monipuolisten liikuntamahdollisuuksien järjestämiseen niin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kuin Karelia-ammattikorkeakoulunkin opiskelijoille sekä henkilöstölle on erikoistunut Sykettä-liikuntapalvelu[5], jota Joensuussa koordinoi Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viikko-ohjelmaan sisältyy useita kymmeniä ryhmäliikuntatunteja ja palloiluvuoroja. Toimintoihin osallistuminen edellyttää pääsääntöisesti Sykettä-liikuntatarran ostamista, mutta vähintään muutaman kerran vuodessa järjestetään kokonaan osallistumismaksutontakin toimintaa.[6]

Huomionarvoisia saavutuksia muokkaa

Maan ainoana korkeakouluna Karelia-ammattikorkeakoulu ylsi parhaimpaan luokitukseen laatujärjestelmäkokonaisuuden suhteen Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tammikuussa 2018 julkaisemassa raportissa.[7]

Toukokuussa 2018 Karelia-ammattikorkeakoululle annettiin vuorostaan vuotuisen, Suomen ammattikorkeakoulujen välisen Kärjet-kilpailun ensimmäisen sijan palkinto. Vuoden kilpailuteemana oli oppiminen tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulun yhdessä ammattiopisto Riverian kanssa 2015–2017 kehittämä Work Smart -menetelmä (’älykkäästi töihin’) tukee ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden työelämään pääsyä ja urakehitystä. [8]

Karelia-amk osallistui myös vahvasti jo vuonna 2016 käynnistyneeseen kestävää kehitystä ja kiertotaloutta edistävään tutkimus- ja innovaatiohankekokonaisuuteen osanaan ”Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita (BioRaKi 1)” -hanke. Se kuului Suomen hallituksen kärkihankkeisiin ja Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan.[9] Kenttäkokeet ja tutkimustyöt jatkuvat hankkeiden ”Konsentraatista ja biohiilestä kasvuvoimaa (BioRaKi 2)” sekä ″Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle (BioRaEE)” puitteissa. Eräs maininnan arvoinen johtopäätös jo vuosien 2017 ja 2018 tulosten perusteella on kierrätyskonsentraatin vähintään väkilannoitteiden tasoinen lannoitusvaikutus. [10] [11] [12]

Lähteet muokkaa

  1. Tutustu meihin Karelia-ammattikorkeakoulu / karelia.fi. Viitattu 4.8.2019.
  2. Ammattikorkeakoulu juhlii uutta nimeä ja ylläpitäjää lipunnostolla YLE Uutiset. 2.1.2013. Viitattu 4.8.2019.
  3. a b Karelia-ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulun verkkosivut. Viitattu 4.8.2019.
  4. Kampukset Karelia-ammattikorkeakoulu / karelia.fi. Viitattu 4.8.2019.
  5. Sykettä: Info Sykettä-liikuntapalvelun verkkosivut. Viitattu 4.8.2019.
  6. Sykettä: Tapahtumat Sykettä-liikuntapalvelun verkkosivut. Viitattu 4.8.2019.
  7. Pekka Auvinen (vararehtori): Karelian laadunhallinta on kansallista kärkeä Vasu – Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu. 14.2.2018. Viitattu 4.8.2019.
  8. Karelia-amk voitti valtakunnallisen Kärjet-kilpailun Arene.fi-verkkosivusto. 17.5.2018. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene. Viitattu 4.8.2019.
  9. Mika Juvonen: Hankkeen loppuraportin julkinen tiivistelmä: Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita, s. 1–5. BioKymppi Oy, 2019. Teoksen verkkoversio (PDF-asiakirja) (viitattu 4.8.2019). fi
  10. Mika Juvonen: Hankkeen loppuraportin julkinen tiivistelmä: Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita, s. 1–5. BioKymppi Oy, 2019. Teoksen verkkoversio (PDF-asiakirja) (viitattu 4.8.2019). fi
  11. Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle Luonnonvarakeskus. 3.6.2019. Viitattu 4.8.2019.
  12. Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen: Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita Vasu – Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu. 8.11.2018. Viitattu 4.8.2019.

Aiheesta muualla muokkaa