Kansallislippu
Kansallislippu on lippu, joka toimii valtion tai maan kansallissymbolina.
Historiaa muokkaa
Alun perin liput olivat käytössä hallitsijasukujen symboleja. Kansa omaksui lippujen käytön Ranskan vallankumouksen myötä 1700-luvulla. Tällöin syntyivät kansallisliput ja lippujen kuviointi yksinkertaistui. Kolme neljäsosaa nykyisistä kansallislipuista on toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta ja vain 12 valtiolla on lippu, joka on otettu käyttöön ennen vuotta 1800. Vanhin kansallislippu on Tanskalla, joka on 1200-luvulta.[1]
Muoto muokkaa
Kansallisliput ovat lähes aina suorakaiteen muotoisia, toisin kun niitä edeltäneet keskiajan armeijoiden liput, jotka olivat muodoltaan vaihtelevampia. Nykyisin Nepalin lippu on ainoa kansallislippu, joka ei ole suorakaiteen muotoinen.[2]
Värit ja symbolit muokkaa
Kansallislipun eri väreillä on usein tietty merkitys. Joidenkin valtioiden lipuissa on hallitsijasuvun vaakuna. Joskus lipun symboli edustaa jotain poliittista tai uskonnollista ideologiaa, tai se liittyy maatalouteen tai merenkulkuun, tai se voi edustaa jopa kansanluonnetta.[2]
Uskontoon liittyvät symbolit ovat kansallislipuissa yleisiä. Monen kristityn maan lipussa on kristinuskon risti, Israelin lipussa on juutalaisuutta edustava daavidintähti, ja monen islamilaisen valtion lipussa on kuunsirppi. Neuvostoliiton lipussa oli kommunismia edustavat sirppi ja vasara.[2]
Yhdysvaltain lipun 13 raitaa edustavat maan alkuperäisiä 13 osavaltiota, ja sen 50 tähteä edustavat nykyisiä osavaltioita. Ison-Britannian lipussa yhdistyvät maan osien, Englannin, Skotlannin ja Irlannin kansallispyhimysten ristit.[2]
Jotkin kansallisliput muistuttavat toisiaan silloin kun mailla on joitain kulttuurisia yhteyksiä. Tällaisia kansallislippujen ryhmiä ovat esimerkiksi pohjoismaiset ristiliput sekä liput, joiden osana on Ison-Britannian lippu eli Union Jack, kuten Australian ja Uuden-Seelannin liput.[2]
Ainoa yksivärinen kansallislippu oli Libyan kokovihreä lippu, jota maa käytti vuosina 1977–2011.[3] Sen jälkeen ei ole ollut kansallislippua, jossa ei olisi joko valkoista, punaista tai keltaista väriä.[4]
Merkitys ja käyttö muokkaa
Valtion kansalainen näkee kansallislippunsa usein oman kansalaisuutensa tärkeänä merkkinä ja voi tuntea uskollisuutta lipulleen.[2]
Kansallislipulla liputetaan puolitangossa surun merkkinä.[2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Miksi Pohjoismaissa heiluvat siniristiliput?. (Tiede vastaa-palsta) Tiede-lehti, , 32.. vsk, nro 6/2012, s. 65. Sanoma Magazines.
- ↑ a b c d e f g Snyder, Louis L.: Encyclopedia of Nationalism, s. 99–101. Paragon House, 1990. ISBN 1-55778-167-2.
- ↑ What's the deal with the new Libyan flag? Christian Science Monitor. 24.8.2011. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ Benjamin Esham: The Olympic Colors Problem esham.io. 5.9.2012. Viitattu 6.9.2020.
