Kansalaistyö

Kansalaistyö on kolmannella sektorilla tehtävää palkallista työtä, joka kustannetaan pääosin julkisen sektorin varoista.[1]

Esimerkkihankkeita muokkaa

Bad Schmiedebergin kansalaistyöprojekti muokkaa

Bad Schmiedebergissä Saksassa on elokuusta 2006 lähtien toteutettu kansalaistyöprojektia (bürgerarbeit). Projektissa työllistetään työttömiä kolmannelle sektorille sosiaaliseen työhön. Tähän kuuluvat aktiviteetit kerhoissa, seurakunnissa tai lasten-, nuorten- ja vanhustenhuollossa.

Bad Schmiedebergissä työttömyysaste oli aluksi 15,6 %, mutta projektin alettua enää 5 %.lähde? Rahoitus on tullut Saksi-Anhaltin osavaltiolta ja Euroopan sosiaalirahastolta. Projektin tulokset ovat olleet pääosin positiivisia ja siitä on oltu kiinnostuneita Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Paltamon työtä kaikille -hanke muokkaa

Suomessa noin 3 800 asukkaan Paltamon kunta Kainuun maakunnassa käynnisti vuonna 2009 Työtä kaikille -hankkeen, joka kesti vuoteen 2013.[2] Hanke toteutettiin Kainuun maakuntavaltuuston poikkeusluvalla ja sen tavoitteena oli työttömyyden lopettaminen ja täystyöllisyyteen siirtyminen. Työttöminä oli projektin alkaessa vuoden 2009 alussa 17 % kuntalaisista (302 henkilöä).[2]

Hankkeessa palkattiin kunnan kaikki halukkaat työkykyiset työttömät niin sanottuun kansalaistyöhön, josta maksettiin työehtosopimuksen mukaista palkkaa[3]. Kokeilu johti muun muassa sekä hankkeessa työllistettyjen että muidenkin Paltanossa asuvien työntekijöiden selkäkipujen vähenemiseen. Lisäksi kunnan viranomaisia ja päättäjiä kohtaan tunnettu keskimääräinen luottamus lisääntyi. Hanke maksoi valtiolle kokonaisuudessaan noin neljä miljoonaa euroa.[4]

Alustavan suunnitelman mukaan vuoden 2009 alusta jokaiselle kunnassa asuvalle työttömälle oli määrä tarjota vaihtoehtoina joko työllistymistä tai korvausten maksun loppumista. Työttömät siirrettiin työvoiman vuokrausyhtiön tapaisen "Työvoimatalon" palkkalistoille. Työehtosopimusten mukaista palkkaa maksetaan enemmän kuin työttömyyskorvauksia ja sen on määrä riittää elämiseen. Hankkeen isä on kajaanilainen yrittäjä Arto Okkonen, äitinä toimii Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Anne Huotari. Laskelmat projektia varten on tehnyt Kumppaniksi ry:n kehittämispäällikkö Tuomas Leinonen.[5]

Julkisen vallan ja paikallisten yritysten yhteistyössä tekemien laskelmien mukaan hanke maksoi yhtä paljon kuin työttömyyden hoito alueella.[5] Hankkeen aikana Paltamon kunta sai Kelalta työttömyyskorvausrahat ja käyttää ne palkkojen maksamiseen. Arviolta noin kolmannekselle vuokrausyhtiön työllistetyistä saatiin projekteja vapailta markkinoilta ja lopuille järjestettiin muuta toimintaa ja työllistymismahdollisuuksien edistämistä. Ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset oli tarkoitus lopettaa ja korvata ne palkalla. Jos työkykyiseksi todettu ei osallistunut toimintaan, palkkaa tai työttömyyskorvausta ei maksettu. Malli muistutti Tanskan joustoturvan mallia työttömyyden hoitamisesta korkealla työttömyyskorvaustasolla ja aktiivisella työllistämisellä.

Tarkempaa tietoa työstä muokkaa

Kansalaistyö on työsuhde ja siitä maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.[5] Sosiaaliturva kertyy ja työterveyshuolto hoidetaan. Työttömät pääsevät työpaikkaruokailun piiriin.

Työllistämistöinä olisi muun muassa ympäristötöitä, eli raivaustöitä, laiturien rakennusta, vanhojen rakennusten remontointia, kaupungeissa asuville metsänomistajille tehtäviä töitä, tehtäviä yhdistyksissä ja järjestöissä.

Noin kolmanneksen työstä oli tarkoitus suuntautua vapaille markkinoille.[5] Osa työttömistä lähetettäisiin "kiven sisään" Sotkamon Talvivaaran kaivokseen, muille työtä aiottaisiin saada hyvän työtilanteen Kajaanista ja eläköitymisen kautta.

Työssä portaittainen kannustava malli:

  • kuntouttava työtoiminta ihmisille, joilla ei juurikaan työkykyä, vähintään 4 h/vk
  • kansalaistyö 4-6 h/pv, palkka 800-1000 €/kk
  • ohjaava työ 4-8 h/pv, palkka 1300 €/kk

Lähteet muokkaa

  1. Nummelin, Aki: Kansalaistyö. Kolmannella sektorilla tehtävän työn vaikutukset työntekijöiden elämänhallintaan ja terveydentilaan. (Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitosken pro gradu -tutkielma) 18.6.2006. Tampereen yliopisto. Viitattu 23.4.2014.
  2. a b Huotari, Anne: Paltamon Työtä Kaikille –kokeilun (2009-2013) tuloksia ja havaintoja 29.1.2014. Paltamon työvoimayhdistys. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 20.4.2014.
  3. Valtavaara, Marjo: Paltamo aikoo lopettaa työttömyyden HS.fi. 8.5.2007. Viitattu 20.4.2014.
  4. Työtä Kaikille -työllistämiskokeilun pitkän aikavälin vaikutukset. Hankkeen loppuraportti. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138643/URN_ISBN_978-952-343-330-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  5. a b c d Valtavaara, Marjo: Paltamo aikoo lopettaa työttömyyden HS.fi. 8.5.2007. Viitattu 20.4.2014.

Aiheesta muualla muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

  • Kuronen, Tanja & Moilanen, Hanna: Kansalaistyötä kaikille!. Pamfletti. Into Kustannus, 2013. ISBN 978-952-264-170-0.