Kankaanpään rautatieasema

lakkautettu rautatieliikennepaikka Kankaanpäässä

Kankaanpään rautatieasema (lyh. Kkp) on Kankaanpään keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva lakkautettu rautatieliikennepaikka. Aseman rakennukset rakennettiin 1930- ja 1940-luvulla VR:n silloisten tyyppipiirustusten mukaan. Samoin Thure Hellströmin piirustuksin rakennettiin myös Kairokosken (silloisen Parkanon) ja Virtain rautatieasemat samalla rataosalla.[1]

Kankaanpää
Perustiedot
Lyhenne Kkp
Rataosa Haapamäki–Pori-rata
Ratakilometri 380+247
Sijainti 61°49′05.4″N, 022°23′02.3″E
Osoite Asema-aukio, 38700 Kankaanpää
Kunta Kankaanpää
Etäisyydet Niinisalo 5,9 km
Jämijärvi 16,9 km
Parkano 47,7 km
Pori 58,0 km
Haapamäki 134,7 km
Avattu 16.12.1933
Lakkautettu 1.1.1999 osaksi Niinisaloa, kokonaan 2001
 • henkilöliikenne  30.5.1981
 • tavaraliikenne  1.1.1999
Asemarakennus
Suunnittelija Thure Hellström
Materiaali puu
Rakennettu 1933

Kankaanpään kirkonkylä oli jo ennen rautatien tuloa Pohjois-Satakunnan keskeinen paikka, josta lähtivät maantiet Poriin, Parkanoon, Ikaalisiin, Laviaan ja Honkajoelle. Henkilöjunaliikenne Porin ja Kankaanpään välillä alkoi 1933 ja Kankaanpäästä edelleen Parkanoon 1935. Kun rataosuus valmistui koko pituudeltaan vuonna 1938, Porista oli suora yhteys Kankaanpään kautta Haapamäelle asti. Kankaanpään asema sijoitettiin metsäiseen ja soiseen maastoon pari kilometriä Kankaanpään kirkolta luoteeseen. Taaja-asutus levisi ensin kirkon ja rautatieaseman välille, vähitellen myös laajemmalle. Kankaanpään kirkonkylässä asui 1960-luvulla jo liki 5 000 henkeä, ja Kankaanpäästä tuli kauppala vuonna 1967 ja kaupunki vuonna 1972.[1] Kankaanpään alueella sijaitsivat Kankaanpään ja Niinisalon asemien lisäksi Veneskosken ja Hapuojan seisakkeet.

Henkilöliikenne Porin ja Haapamäen välillä lakkautettiin vuonna 1981 ja rataosa Porin Ruosniemestä Kankaanpäähän lakkautettiin kokonaan vuonna 1985, jolloin Kankaanpäästä tuli jälleen radan pääteasema, tällä kerralla Parkanon suunnasta. Kankaanpään asema muutettiin miehittämättömäksi vuonna 1990, tavaraliikenne lopetettiin ja koko liikennepaikka siirtyi osaksi Niinisaloa vuonna 1999. Kankaanpään ja Niinisalon välisen rataosan kunnossapito lopetettiin vuonna 2001. Tällöin pääsy kiskoille suljettiin Niinisalon varuskunnan päästä puomilla ja liikennepaikka lakkasi olemasta lopullisesti. Nykyisin vanha asemarakennus toimii taiteilijakommuunina.[1] Myös sivuraiteet ovat vielä jäljellä ratapihalla, tosin osin jo kasvillisuuden peitossa.

Nykyään Kankaanpään asemalta voi kulkea resiinalla raiteita pitkin Niinisaloon ja toisessa suunnassa Porin Ruosniemeen asti.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Iltanen, Jussi: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 201–202. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  2. Satakunnan elämysrautatie Pomarkun kunta. Viitattu 21.5.2017.