Kanarianmyrtti (Myrica faya) on suomyrttien (Myrica) sukuun kuuluva ikivihreä kasvi, joka kasvaa pensaaksi tai puuksi. Se on kotoisin Makaronesiasta, mutta kasvi on levinnyt ihmisen mukana myös Havaijille, missä se on haitallinen vieraslaji.[4]

Kanarianmyrtti
Kanarianmyrtin (Myrica faya) hedekukukintoja.
Kanarianmyrtin (Myrica faya) hedekukukintoja.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Fagales
Heimo: Suomyrttikasvit Myricaceae
Suku: Suomyrtit Myrica
Laji: faya
Kaksiosainen nimi

Myrica faya
(Dryand.) Aiton[2]

Synonyymit
Katso myös

  Kanarianmyrtti Wikispeciesissä
  Kanarianmyrtti Commonsissa

Alkuperäisellä levinneisyysalueellaan kanarianmyrtti muodostaa yhdessä puukellokanervan (Erica arborea) kanssa fayal-brezal-metsävyöhykettä, joka ulottuu 500–1 500 metrin korkeuteen.[5] Se kasvaa yleensä 3–6 metriä korkeaksi, mutta saattaa joskus kasvaa 20 metriä korkeaksi.[6]

Kuvaus muokkaa

Runko, oksat ja lehdet muokkaa

Kanarianmyrtti on yleensä paljon tyvestä haarova. Rungon kaarna on ruskeanharmaata ja halkeilevaa tai säröilevää. Lehdet kasvavat vuorottain ja ovat karvattomia, kapeita ja suikeita. Pituus on 5–12 senttimetriä, kärjet ovat pyöristyneitä tai tylppiä. Päältä lehdet kiiltävät kirkkaan vihreät. Lehtilaita on aaltoileva ja sahalaitainen.[6]

Kukka ja hedelmä muokkaa

Kanarianmyrtti on kaksikotinen ja tuulipölytteinen. Kuitenkin emipuut tuottavat usein myös hedekukkia, jolloin yksittäinenkin puu tuottaa hedelmiä. Myös hedepuut saattavat tehdä joitakin emikukkia ja tuottaa hedelmiä.[7] Kanarianmyrtin kukinnot ovat terttumaisia tai norkkoja. Hedetertut ovat yleensä pidempiä kuin emitertut.[5][6]

Hedelmät muistuttavat mulperipuun hedelmiä. Ne muuttavat väriään kypsyessään vihreästä punaiseen ja lopuksi mustaan. Kooltaan ne ovat alle 8 millimetriä.[6] Kanariansaarien alkuasukkaat ovat käyttäneet niitä tuoreina ja kuivattuina.[5]

Levinneisyys muokkaa

Kanarianmyrttiä tavataan luonnostaan Makaronesiassa Azoreilla, Madeiralta ja Kanariansaarilta. Sitä on myös viety Havaijille jonne sen toivat ilmeisesti Azoreilta tai Madeiralta kotoisin olleet portugalilaiset siirtolaiset vuosien 1876–1886 aikana.[8][9]

Kanarianmyrtti pystyy käyttämään ilmasta typpeä Actinomycete Frankia -bakteerien avulla. Se muuttaa elinympäristöjä pysyvästi tulivuorien alueilla, esimerkiksi Hawaii Volcanoesin kansallispuistossa. Alueen maa on vähätyppistä, mutta koska kanarianmyrtti ei ole riippuvainen maasta saadusta typestä, pystyy se kasvamaan nopeammin.selvennä Myös muut lajit hyötyvät sen typpilannoituksesta, jolloin sen kasvupaikoilla alkuperäiset endeemiset lajit eivät kestä kilpailussa. Kanarianmyrtti on esimerkiksi syrjäyttänyt alueen alkuperäistä Metrosideros polymorpha -kasvustoa.[4][8][7]

Linnut syövät kanarianmyrtin hedelmiä ja levittävät sitä tehokkaasti uusille alueille. Useimmiten sitä syövät linnut, jotka myös ovat vieraslajeja, esimerkiksi japaninrilli (Zosterops japonicus).[4][7]

Kuvia muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Aarnio, Hannu & Aarnio, Leena: Kanariansaarten luonto-opas, s. 266. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 978-951-31-3674-1.
  • Lutzow-Felling, Candace J. & Gardner, Donald E. & Markin, George P. & Smith, Clifford W.: Technical Report 94: Myrica faya: Review of the Biology, Ecology, Distribution, and Control, Including an Annotated Bibliography. University of Hawai'i at Manoa National Park Service, 1995. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.8.2019).

Viitteet muokkaa

  1. Beech, E., Silva, L., Fernandes, F. & da Silva Menezes de Sequeira, M.: Myrica faya IUCN Red List of Threatened Species. Version 3.1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.8.2019. (englanniksi)
  2. Myrica faya (Dryand.) Ait. Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 13.8.2019. (englanniksi)
  3. Myrica faya Dryand. The Plant List. Viitattu 13.8.2019. (englanniksi)
  4. a b c Vitousek, Peter M. & Walker, Lawrence R.: Biological Invasion by Myrica Faya in Hawai'i: Plant Demography, Nitrogen Fixation, Ecosystem Effects. Ecological Monographs, 1989, 59. vsk, nro 3, s. 247–265. doi:10.2307/1942601. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.8.2019. (englanniksi)
  5. a b c Aarnio, Hannu & Aarnio, Leena, s. 266.
  6. a b c d Morella faya, Firetree Arbolapp – Canarias. Viitattu 13.8.2019. (englanniksi)
  7. a b c Morella faya, (firetree) GABI – Invasive Species Compendium. Viitattu 13.8.2019. (englanniksi)
  8. a b Lutzow-Felling, Candace J. & Gardner, Donald E. & Markin, George P., et al., s. v, Abstract.
  9. Myrica faya (Dryand.) Ait. Global Biodiversity Information Facility – GBIF. Viitattu 13.8.2019. (englanniksi)