Kalvaskääpä

kääpälaji

Kalvaskääpä (Antrodia cretacea) on vanhoissa metsissä viihtyvä kääpälaji, jota on tavattu myös talousmetsistä. Se kasvaa vielä kuorellisella tai kelottuneella, maassa makaavalla kuusella, joskus myös kannossa. Lajin levinneisyys on Suomessa eteläinen, ja sitä tavataan myös ainakin Keski-Euroopassa. Kalvaskääpä on erottettu omaksi lajikseen kalkkikäävästä.[2][3]

Kalvaskääpä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Fomitopsidaceae
Suku: Rivikäävät Antrodia
Laji: cretacea
Kaksiosainen nimi

Antrodia cretacea
K. Runnel, Spirin & A. Lõhmus

Synonyymit
  • Resinoporia cretacea (K. Runnel, Spirin & A. Lõhmus) Audet, 2017[1]

Monivuotinen itiöemä on alustanmyötäisesti kasvava ja matalia portaittaisia pseudopileuksia muodostava, tuoreena juustomainen ja kuivana liitumainen (lohkeava muttei halkeileva). Pillipinta on sileä ja väriltään valkoinen, portaissa näkyy keltaista. Pillit ovat pyöreitä tai kulmikkaita ja niitä on 4–5 millimetrillä. Vanhan itiöemän reuna rappeutuu harmaanruskeaksi. Leikkauspinnassa vain nuorin pillistön vuosilusto on selvä, muut pillikerrokset ja malto ovat sekaista valkoista massaa. Kalvaskääpä ei tummu ja kovetu kuivuessaan kuten sitkaskääpä. Kalvaskäävällä on tuoreena voimakas, miellyttävän makea tuoksu, mutta se maistuu kitkerältä.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Resinoporia cretacea (K. Runnel, Spirin & A. Lõhmus) Audet, 2017 catalogueoflife.org. Viitattu 4.12.2019.
  2. [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
  3. a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 58-60. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.

Aiheesta muualla muokkaa


Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.