Kalle Lepola
Kalle Lepola (aiemmin Lepotöyry, ven. Карл Карлович Лепола, Karl Karlovitš Lepola; 10. elokuuta 1888 Korpilahti – 15. marraskuuta 1937 Leningrad[1]) oli suomalainen lohkotilallinen ja sosialidemokraattien kansanedustaja, joka siirtyi Suomen sisällissodan jälkeen Venäjälle ja liittyi mukaan SKP:n toimintaan.
Lepolan vanhemmat olivat torppari Kaarle Lepotöyry ja Jalmiina Lakkila Korpilahden Heinosniemeltä. Hän kävi kansakoulun ja eli torpparina ja lohkotilallisena Korpilahdella vuoteen 1918 saakka. Lepola toimi SDP:ssä Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin puhujana ja Mikkelin läänin sos.dem. piirin piirisihteerinä 1914–1915. Hän oli puolueen kansanedustajana vuosina 1917–1918 edustaen Hämeen läänin pohjoista vaalipiiriä. Lepola oli myös Maatyöväen liiton sihteerinä vuonna 1917.
Suomen sisällissodan aikana Lepola oli kansanvaltuuskunnan maatalousasiain valtuutettuna ja jäsenenä Työväen pääneuvostossa. Sodan loppuvaiheessa Lepola siirtyi Venäjälle. Hän oli Venäjällä SKP:n poliittisten kurssien opettajana Pietarissa 1920–1921, SKP:n keskuskomitean sihteerinä ja jäsenenä sekä oli mukana NKP:n suomenkielisten järjestöjen konferenssin puhemiehistössä 1920 ja toimi agitaatiokoulun johtajana 1921. Lepola opiskeli myös Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa.
Vuonna 1922 Lepola palasi Suomeen, mutta hän joutui olemaan vangittuna poliittisista syistä vuosina 1922–1926. Lepola armahdettiin ja luovutettiin vankien vaihdossa Neuvostoliittoon. Hän menetti tällöin myös Suomen kansalaisuuden. Palattuaan Neuvostoliittoon Lepola oli Suomen vallankumousliikkeen tutkijakunnan jäsenenä vuonna 1927 ja Vapaus-lehden päätoimittajana vuodesta 1930.[2] Lepola vangittiin syyskuussa 1937, tuomittiin kuolemaan syytettynä vakoilusta ja vastavallankumouksellisesta toiminnasta ja ammuttiin saman vuoden marraskuussa.[1]
Lepola oli naimisissa vuodesta 1913 Lydia Albertina Suomäen kanssa.
Lepolan veljentytär oli Sosialistisen Työväenpuolueen puheenjohtaja Lahja Kivinen.[3]
Lähteet muokkaa
- Kalle Lepola Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Kimmo Rentola: Niin kylmää, että polttaa. Kommunistit, Kekkonen ja Kreml 1947–1958 Otava 1997 alkuluku (Archive.org)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Lepola Karl Karlovits ru.openlist.wiki. Viitattu 06.12.2021. (venäjäksi)
- ↑ Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 192. Petrozavodsk: PetroPress, 2007. ISBN 978-5-8430-0123-0.
- ↑ Kivinen, Markku: Lahja Kivinen 1922–2017. Helsingin Sanomat, 8.8.2017, s. B 12. Artikkelin verkkoversio.