Kalle Hautala
Kaarle (Kalle) Hautala (24. maaliskuuta 1888 Toholampi – 17. maaliskuuta 1956 Oulu) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuonna 1917. Sisällissodan jälkeen Hautala oli poliittisena pakolaisena Ruotsissa yli kolmen vuoden ajan ja työskenteli myöhemmin muun muassa Pohjolan Työmiehen päätoimittajana.[1]
| Kalle Hautala | |
|---|---|
 Kalle Hautala vuonna 1924. |
|
| Kansanedustaja | |
|
4.4.1917–31.10.1917
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Oulun eteläinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. maaliskuuta 1888 Toholampi |
| Kuollut | 17. maaliskuuta 1956 (67 vuotta) Oulu |
| Ammatti | piirisihteeri, toimittaja |
Elämä muokkaa
Lapsuus ja nuoruus muokkaa
Toholammessa syntyneen Kalle Hautalan vanhemmat olivat torppari Aapa Hautala (s. 1848) ja Henriikka Kustaava Seppälä (s. 1846). Vuosisadan vaihteessa isä sai työpaikan Kuusiluodon sahalta Alatorniosta, josta perhe pian muutti Ouluun. Kansakoulun jälkeen Hautala työskenteli maalarina Oulussa ja Pohjois-Ruotsissa.[1][2]
Politiikkaan muokkaa
Hautala lähti työväenliikkeeseen suurlakon jälkeen.[2] Vuonna 1906 Hautala oli perustamassa sosialidemokraattisen nuorisoliiton Oulun osastoa, jonka ohella hän vaikutti Suomen Maalarityöntekijäin Liitossa.[3][4] Suoritettuaan Limingan kansanopiston ja SDP:n puoluekoulun kurssit Hautala palkattiin vuonna 1913 SDP:n Oulun läänin eteläisen vaalipiirin piirisihteeriksi.[2] Hautalasta tuli kansanedustaja vuoden 1916 vaaleissa, jolloin valittu eduskunta kokoontui vasta huhtikuussa 1917.[1] Samana keväänä Hautala valittiin helmikuun vallankumouksen jälkeen perustetun Oulun työväenneuvoston jäseneksi.[5] Hänen ainoaksi jäänyt kansanedustajakautensa päättyi jo heinäkuun lopussa valtalain seurauksena tapahtuneeseen eduskunnan hajottamiseen.[1] Sisällissodan käynnistyttyä punakaartin nokkamiehiin kuulunut Hautala pakeni Oulun taistelun jälkeen Ruotsiin, jossa hän majaili poliittisena pakolaisena Tukholmassa.[6][7] Hautala oli myös yhteyksissä kaupunkiin paenneiden punaisten muodostamaan "Suomen neuvostoon".[8] Hän palasi kotimaahansa syksyllä 1921 ja ilmoittautui Etsivälle keskuspoliisille, joka ei yleisen armahduksen voimaantultua katsonut aihetta toimenpiteisiin.[9]
Sisällissodan jälkeen muokkaa
Suomeen palattuaan Hautala teki mittavan uran Oulun työväenlehdissä työskennellen muun muassa Kansan Tahdon toimittajana 1922-1923 sekä Pohjolan Työmiehen päätoimittajana 1924-1925 ja 1928-1931.[1] Syyskuussa 1932 Hautala tuomittiin sakkoihin suojeluskuntajärjestön halventamisesta Pohjolan Työmiehessä julkaistun kirjoituksen johdosta.[10] Hautala kuului sosialidemokraattiseen piiritoimikuntaan, jonka ohella hän toimi Oulun työväenyhdistyksen taloudenhoitajana 1931-1952.[1] Hautalasta tuli merkittävä hahmo myös kotikaupunkinsa kunnalliselämässä. Hän oli pitkään Oulun kaupunginvaltuuston sekä kaupunginhallituksen jäsen. Lisäksi Hautala kuului muun muassa Oulun Osuuskaupan hallitukseen.[2]
Perhe muokkaa
Kalle Hautalan puoliso oli Jenni Maria Pirkola, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1911.[1] Hautalan veli oli päätoimittaja Janne Hautala.[11]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Kalle Hautala Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 27.9.2008.
- ↑ a b c d Kalle Hautala 50-vuotias. Pohjolan Työ, 24.3.1938, nro 68, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.12.2023.
- ↑ Oulun sos.-dem. nuoriso-osasto 16-vuotias. Pohjan Kansa, 16.11.1922, nro 264, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.12.2023.
- ↑ Työsopimus. Maalarien viesti, 1908, nro 3, s. 23–24. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.12.2023.
- ↑ Suuri työväen kokous Oulussa. Kansan Tahto, 10.4.1917, nro 16, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.12.2023.
- ↑ Sotamuistelmia Pohjois-Pohjanmaalta. Uusi Aura, 12.5.1918, nro 55, s. 9–10. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.12.2023.
- ↑ Kalle Hautala, Redaktör Uppehållsbok 1918–1924. 1.10.1919. Tukholman kaupunginarkisto. Viitattu 8.12.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Bolshevikiyllytys maassamme. Kaleva, 1.2.1919, nro 25, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.12.2023.
- ↑ Maanpakolaisia koteutuu. Suomen Sosialidemokraatti, 2.12.1921, nro 279, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.12.2023.
- ↑ Painokanne ”Pohjolan Työmiestä” vastaan. Kaleva, 7.9.1932, nro 205, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.12.2023.
- ↑ Janne Hautala-vainajan hautaus. Vapaa Sana, 14.5.1917, nro 54, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.12.2023.