Kallatis (m.kreik. Κάλλατις, myös Kalatis, Κάλατις, Kallatia, Καλλατία, Kallantia, Καλλαντία; lat. Callatis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pontisessa Traakiassa nykyisen Romanian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Mangalian kaupungin paikalla.[4][5][6]

Kallatis
Κάλλατις
Kallatiin raunioita.
Kallatiin raunioita.
Sijainti

Kallatis
Koordinaatit 43°49′1″N, 28°34′57″E
Valtio Romania
Paikkakunta Mangalia, Constanța
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Pontinen Traakia
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Kallatis Commonsissa

Kallatis oli alun perin doorilainen kreikkalainen siirtokunta, josta tuli myöhemmin osa Makedonian valtakuntaa ja sitten Rooman valtakuntaa. Välillä se oli seudun barbaariheimojen vallassa.[2]

MaantiedeMuokkaa

Kallatis sijaitsi Traakiassa Pontoksen eli Mustanmeren länsirannalla noin 43 kilometriä etelään nykyisestä Constanţasta.[2][3] Samalla rannikolla kaupungista pohjoiseen sijaitsivat Tomis, joka sijaitsi nykyisen Constanţan paikalla, sekä Istros, ja etelään Dionysopolis, Odessos ja Mesembria.[6]

Kallatiin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1] Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä aluetta, jossa viljeltiin paljon viljaa.[2]

HistoriaMuokkaa

 
Kallatiin raunioita.

Kallatis oli doorilainen kaupunki, jonka perustivat Herakleia Pontikesta tulleet siirtokuntalaiset.[1][7] Joissakin antiikin lähteissä se mainitaan megaralaiseksi kaupungiksi,[2] koska Herakleia itse oli Megaran siirtokunta. Pomponius Melan mukaan Kallatis olisi ollut perustettu Joonian Miletoksesta käsin, mutta tätä pidetään virheenä.[1][8] Kallatis on saatettu perustaa jo arkaaisella kaudella 500-luvun eaa. lopulla tai 400-luvun eaa. alussa, joskaan tälle ei ole arkeologisia todisteita.[1][2] Kaupungin paikalla on todennäköisesti ollut varhaisempi paikallisten heimojen asutus. Plinius vanhempi sanoo sen nimeksi Acervetis.[2][9]

 
Hautarakennuksen jäänteet.

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Kallatis kuului todennäköisesti Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, sillä sen nimen on tulkittu esiintyvän liiton verotusluetteloissa vuonna 425/424 eaa.[1] Kaupunki toimitti viljaa Ateenaan sekä omilta mailtaan että muualta Mustanmeren alueelta.[2] Varhaisimmat arkeologiset todisteet Kallatiin olemassaolosta ovat vasta 300-luvulta eaa.[1][2] Samalta vuosisadalta lähtien Kallatis löi omaa hopearahaa. Rahojen kuvituksena esiintyy Herakles.[1][2][10] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Kallatianos (Καλλατιανός) ja Kallantianos (Καλλαντιανός).[3]

300-luvulla eaa. Kallatis tuli Makedonian vallan alle. Lysimakhos vaati siltä paljon sotaveroja.[2] Hellenistisen kauden alussa vuosina 313–310 eaa. Kallatis johti Lysimakhoksen vastaista symmakhiaa, jonka se oli muodostanut yhdessä seudun muiden kaupunkien kanssa.[1][2] Lysimakhos valtasi kaupungin, jonka jälkeen sieltä pakeni ihmisiä Bosporoksen valtakunnan alueille.[1] 200–100-luvuilla eaa. Kallatis joutui seudun paikallisten heimojen ahdistamaksi. Se joutui lopulta maksamaan näiden tarjoamasta suojelusta. Rahojen perusteella kaupunkia hallitsivat jossakin vaiheessa skyytit. Se säilyi kuitenkin edelleen merkittävänä kauppapaikkana.[2]

Mithridateen sodissa Kallatis liittyi Mithridates VI:n puolelle. Roomalaiset piirittivät kaupunkia ja valtasivat sen. Tämän jälkeen Kallatis menetti entisen asemansa. Ajan kulussa siitä tuli tavallinen roomalainen kaupunki ja osa Moesia Inferiorin provinssia.[2]

Burebista valtasi Kallatiin samoin kuin muut seudun kaupungit ensimmäisen vuosisadan eaa. lopulla, mikä oli jälleen isku kaupungille. Noin vuonna 172 jaa. Kallatista linnoitettiin costobocien hyökkäyksen jälkeen. Se kärsi barbaarien hyökkäyksistä myös myöhempinä aikoina. Myöhemmällä roomalaisella kaudella Diocletianuksen uudistuksen jälkeen Kallatis oli osa Scythian eli Scythia Minorin provinssia. Kallatiin linnoitteet uusittiin varhaisella bysanttilaisella kaudella keisari Anastasioksen aikana ja uudelleen Justinianuksen aikana. Tämän jälkeen kaupunki taantui kansainvaellusten vuoksi.[2][11]

Kaupungin paikalla on suoritettu vain vähän arkeologisia kaivauksia, koska nykyinen Mangalian kaupunki on raunioiden päällä.[2]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

 
Kallatiin raunioita.

Kallatiin kaupunki on ollut ympäröity muurein, joista varhaisimmat on ajoitettu 300-luvulle eaa.[1] Kaupungin pohjoislaidalla on säilynyt joitakin muurien osia, jotka ajoittuvat 100–200-luvuille jaa.[2]

 
Kreikankielinen hautakirjoitus hellenistiseltä kaudelta.

Kaupungissa tiedetään piirtokirjoituslähteiden perusteella olleen buleuterion, prytaneion sekä teatteri, mutta niitä ei ole löydetty.[1][12] Kaupungilla oli kultit ja näin oletettavasti myös pyhäköt muun muassa seuraaville jumalille: Zeus Polieus, Zeus Soter, Athene Polias, Dionysos Patroos, Dionysos Dasyllios, Afrodite Pandemos, Peitho, Kronos ja Demeter Khthonia.[1]

Kaupungin ympäriltä on löydetty sen nekropoliita eli hauta-alueita, joista on löydetty useita tumulushautoja. 300–500-luvulta on löydetty kristillisen basilikakirkon jäänteet.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”686. Kallatis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KALLATIS (Mangalia) SE Romania”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c Smith, William: ”Callatis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Kallatis Pleiades. Viitattu 1.2.2022.
  5. Kallatis (Pontus) 33 Mangalia - Κάλλατις ToposText. Viitattu 1.2.2022.
  6. a b ”22 F5 Callatis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle fr. 4; Strabon: Geografika 7.6.1.
  8. Pomponius Mela: De situ orbis 2.2.
  9. Plinius vanhempi: Historia naturalis 4.18.5.
  10. Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 4.10.2021.
  11. Prokopios: Rakennuksista (Peri ktismatōn, De aedificiis) 4.11.
  12. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

Aiheesta muuallaMuokkaa