Kalevi Kalemaa (s. 13. elokuuta 1941 Saarijärvi) on suomalainen kirjailija.[1]

Kalemaa aloitti kirjoittajan uransa 1960-luvulla kirjallisuuskriitikkona, ja myöhemmin hän alkoi tehdä myös teatteriarvosteluja sekä kulttuuriohjelmia radioon.lähde? Kalemaan esikuva hänen kirjoittaessa raporttikirjaa Metsien miehet (1975), oli Sara Lidmanin Kaivos.[1]

Kalemaa on kirjoittanut elämäkertateoksia muun muassa Veikko Sinisalosta, Edvin Laineesta, Eino Salmelaisesta, Eetu Salinista, Matti Kurikasta ja Urpo Lahtisesta. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös näytelmiä, kuunnelmia, laulutekstejä sekä teatteri- ja järjestöhistoriikkeja. Hän on lisäksi toimittanut useita teoksia; muun muassa kritiikki-, runo- ja kaskukokoelmia.

Teokset

muokkaa
  • Tuulesta huolimatta. Jyväskylä: Gummerus, 1972. ISBN 951-20-0087-3
  • Suomalainen kulttuurikesä. Jyväskylä: Gummerus, 1974. ISBN 951-20-0827-0
  • Eetu Salin. Legenda jo eläessään. Porvoo: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07284-2
  • Kalemaa, Kalevi (toim.): Nyt ylös kansa kaikkivalta. Valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta. Jyväskylä: Gummerus, 1975. ISBN 951-20-1128-X
  • Metsien miehet. Jyväskylä: Gummerus, 1975. ISBN 951-20-1028-3
  • Kalemaa, Kalevi (toim.): Käy eespäin. Valikoima suomalaista työväenrunoutta. Helsinki: Tammi, 1977. ISBN 951-30-4578-1
  • Matti Kurikka. Legenda jo eläessään. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08476-X
  • Kalemaa, Kalevi (toim.): Taisteleva kritiikki. Valikoima suomalaista sosialistista kirjallisuuskritiikkiä. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4649-4
  • Suomalaisen rauhanliikkeen juuria. Helsinki: Rauhankirjallisuuden edistämisseura, 1981. ISBN 951-9457-09-7
  • Häme-kuvan aineksia 1–3. Hämeenlinna: Hämeen läänin taidetoimikunta, 1981–1982.
  • Kalemaa, Kalevi (toim.): Valkea lintu. Satuja rauhasta. Jyväskylä: Gummerus, 1983. ISBN 951-20-2436-5
  • Raoul Palmgren. Suomalainen toisinajattelija. Helsinki: Tammi, 1984. ISBN 951-30-5382-2
  • Sinisalon Veikko. Suomalainen näyttelijä. Helsinki: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13972-6
  • Elvi Sinervo. Vuorellenousija. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1989. ISBN 951-717-582-5
  • Sylvi-Kyllikki Kilpi. Sörnäisten tyttö. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-17632-X
  • Tuommoisia ja tämmöisiä. Roineen teatterisuvun vaiheita. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20266-5
  • Varjosta valoon. MTKL-historia. Tampere: Mielenterveyden keskusliitto, 1996. ISBN 951-96932-6-2
  • Kalemaa, Kalevi (toim.): Voiko vessanpytystä pilkkiä? Kaskuja hulluista ja hullujen hoitajista. Riihimäki: Mielenterveyden keskusliitto, 1997. ISBN 952-5154-00-9
  • Kalemaa, Kalevi (toim.): 1000 hauskinta vitsiä viikareista. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25801-6
  • Eino Salmelainen. Elämä ja teatteri. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26276-5
  • Edvin Laine. Sisulla ja tunteella. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28320-7
  • Hymyn maa. Kertomus Urpo Lahtisesta ja Lehtimiehistä. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3024-X
  • Ensio Suominen, kansallislavastaja. Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-01-0057-5
  • Itsenäisyyssenaattori. Juhani Arajärven elämä ja työ. Helsinki: Ilkka ja Erkki-Juhani Taipale, 2009. ISBN 978-952-92-5294-7 – 2. uud. p. 2016 ISBN 978-952-93-7141-9
  • Teräsmies: Johan Einar Pukanderin elämä ja työ, Helsinki: Kustannus oy Kunnia 2013 ISBN 978-952-93-2095-0
  • Sankareita vai pelkureita: suomalaisen aseistakieltäytymisen historia, Helsinki: Tammi 2014 ISBN 978-951-31-7948-9
  • Palava totuus: historian merkittävimmät puolustuspuheet, Helsinki: Into 2017 ISBN 978-952-264-820-4
  • Historian erottamat: kertomus Hannes & Mauri Ryömästä, Helsinki: Into 2020 ISBN 978-952-351-351-8

Lähteet

muokkaa
  1. a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Kalemaa, Kalevi”, Otavan kirjallisuustieto, s. 363. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X

Aiheesta muualla

muokkaa