Kalākaua

Tämä artikkeli käsittelee kuningasta. Kalākaua-suvusta, johon hänkin kuului, on eri artikkeli.

Kalākaua (oikealta nimeltään David Laʻamea Kalākaua, 16. marraskuuta 183620. tammikuuta 1891[2]) oli Havaijin kuningaskunnan hallitsija vuosina 1874–1891. Yhdessä sisarustensa Lili‘uokalanin, Likeliken ja Leleiohokun kanssa Kalākaua kuuluu ns. neljään taivaalliseen. Nelikko on ollut avainasemassa havaijilaisen musiikin, runouden ja tanssin suojelemisessa.[3]

Kalākaua
Hilpeä Hallitsija
Renessanssikuningas
Kingdavidkalakaua dust.jpg
Kalākaua valokuvattuna 1882
Royal Coat of Arms of the Kingdom of Hawaii.svg Havaijin kuningas
Valtakausi 12.2.1874 – 20.1.1891
Kruunajaiset 12. helmikuuta 1883[1]
Edeltäjä Lunalilo
Seuraaja Liliʻuokalani
Syntynyt David Laʻamea Kalākaua
16. marraskuuta 1836
Havaiji Honolulu, Havaiji
Kuollut 20. tammikuuta 1891 (54 vuotta)
Kalifornia San Francisco, Kalifornia, USA
Hautapaikka Mauna ʻAla
Puoliso Kapi‘olani (vih. 1863)
Suku Kalākaua
Isä Caesar Kapaʻakea
Äiti Analea Keohokālole
Uskonto anglikaani
Nimikirjoitus Kalakaua R 1875 signature.svg

Perinteisesti havaijilaisen kielen ja kulttuurin renessanssin katsotaan alkaneen 1970-luvulla, mutta myös Kalākauan valtakautta voidaan pitää kulttuurillisena renessanssina, sillä tämä pyrki pysäyttämään havaijilaisen kulttuurin kuoleman.[4][5] Tämän vuoksi Kalākauaa kutsutaan toisinaan myös lisänimellä Renessanssikuningas.[6]

Tausta ja perheMuokkaa

Kalākaua syntyi vuonna 1836 ja sai nimekseen David. Hänen isänsä oli Caesar Kapaʻakea ja äiti Analea Keohokālole. Molemmat olivat päällikköjä ja äitinsä puolelta David oli Keaweaheulun lapsenlapsenlapsi. Keaweaheulu puolestaan oli Kamehameha Suuren alaisuudessa palvellut neuvonantaja, joka oli auttanut Kamehamehaa yhdistämään Havaijin saaret yhdeksi kuningaskunnaksi. Kuningas Kamehameha III katsoi Davidin, ja hänen sisarustensa, olevan oikeutettuja kruununperimykseen sukutaustansa vuoksi.[2]

Yhdessä lankonsa John Owen Dominisin kanssa Kalākaua oli mukana perustamassa vapaamuurareiden loosia Havaijille.[7] Uskonnolliselta vakaumukseltaan kuningas oli anglikaani ja kuului Havaijin kirkkoon, jossa hän meni myöhemmin naimisiin.[8] Kalākauan kerrotaan olevan pullea ja itsepintainen. Hän puhui sujuvaa englantia, vaikka toisinaan kielioppi olikin rikkonaista.[9]

Kalākaua meni naimisiin vuonna 1863 Kapi‘olanin kanssa. Avioliitto sai aikaan juoruja Honolulussa, sillä juuri kukaan ei vielä tuossa vaiheessa uskonut Kalākauan koskaan nousevan kuninkaaksi. Juorujen mukaan Kalākaua olisi pyrkinyt naimaan Kapi‘olanin vain tämän statuksen takia. Parille ei koskaan syntynyt lapsia.[9][10]

MuusikkonaMuokkaa

Kalākaua oli lahjakas muusikko. Kalākauan musikaalinen lahjakkuus suuntautui erityisesti lyriikkaan ja laulujen sanoitukseen. Hän myös tuki musiikkia avokätisesti aina perinteisestä havaijilaisesta hulasta aina valssiin. Häntä arvostetaan erityisesti hulan tukijana.[11]

Tunnetuin Kalākauan sanoittama kappale on Hawai‘i Pono‘ī, joka oli sekä Havaijin kuningaskunnan, ja myöhemmin myös osavaltion, kansallislaulu.[12]

Nousu kuninkaaksiMuokkaa

Jo ennen kuninkaaksi nousua Kalākaualla oli pitkä kokemus hallinnosta: hän oli toiminut Kamehameha IV:n hallituksessa minkä lisäksi hän edusti parlamentissa 13 vuotta. Lisäksi Kalākaua toimi Havaijin ensimmäisenä postimestarina.[10][13]

Kuningas Lunalilon kuoleman jälkeen Havaijin johtajat kokoontuivat valitsemaan uuden kuninkaan. Vaalit järjestettiin 12. helmikuuta 1874, vain yhdeksän päivää Lunalilon kuoleman jälkeen. Kalākauan lisäksi uudeksi hallitsijaksi ehdotettiin leskikuningatar Emmaa, joka oli suosittu erityisesti Havaijin kantaväestön keskuudessa. Kalākaualla oli kuitenkin enemmän kannatusta Havaijin parlamentissa, joka voitti vaalit äänin 39 – 6. Emman kannattajat alkoivat mellakoimaan hyökäten myös parlamentaarikkojen kimppuun, joista yksi kuoli vammoihinsa.[14] Mellakat kukistettiin brittien ja amerikkalaisten avulla.[15]

ValtakausiMuokkaa

Kuninkaana Kalākaua ei hyväksynyt lähetyssaarnaajien harjoittamaa perinteisen havaijilaisen kulttuurin tukahduttamista ja vaan pyrki nostamaan sen profiilia ja kirjoitutti havaijilaista mytologiaa ja suullista historiaa muistiin.[16] Tämän takia Kalākauasta käytetään lempinimeä Hilpeä Hallitsija (engl. The Merrie Monarch).[2][17] Vuonna 1877 Kalākaua avasi puiston Honoluluun, jossa esiteltiin kuninkaan henkilökohtainen lintukokoelma sekä järjestettiin raveja. Paikalle perustettiin myöhemmin Honolulun eläintarha.[18]

Kalākaua oli ensimmäinen istuva Havaijin kuningas, joka matkusti Washingtoniin, jossa hän allekirjoitti kauppasopimuksen Yhdysvaltain ja Havaijin välillä. Vuonna 1881 hän lähti maailmanympärysmatkalle, josta hän palasi kaksi vuotta myöhemmin ja alkoi tämän jälkeen rakennuttaa 'Iolanin palatsia.[15] Maailmanympärimatkansa päätyttyä Kalākauasta tuli myös ensimmäinen hallitsija, joka oli matkustanut maailman ympäri.[19][20] Tavoitteena oli legitimitoida Havaijin asema itsenäisenä valtiona, minkä johdosta Kalākaua mm. perusti havaijilaisia ritarikuntia, joiden jäsenyyksiä hän sitten jakoi ulkomaisille valtionpäämiehille maailmanympärimatkansa aikana, koska Kalākaua oli tietoinen siitä, että itsenäiset valtiot käyttävät kunniamerkkien vaihtoa osoituksena diplomaattisista suhteista.[21]

Vierailtuaan Euroopassa Kalākaua alkoi myös kiinnostua eurooppalaisista monarkeista ja näiden kruunajaisista, minkä vuoksi hän halusi järjestää samantyyppiset kruunajaiset myös Havaijilla. Tätä varten kuningas tilasi lontoolaiselta kultasepältä kuninkaallisen kruunun itselleen.[22] Kalākauan kruunajaiset pidettiin 12. helmikuuta 1883 ja hän kruunasi itse itsensä, minkä johdosta häntä alettiin kutsua Tyynenmeren Napoleoniksi. Myöhemmin siskolleen Lili'uokalanille kirjoittamassaan kirjeessä Kalākaua perusteli itsensä kruunaamista sillä, ettei halunnut luoda tilannetta, jossa jotkin muut tahot ajautuisivat riitelemään oikeudestaan kruunata kuningas. Lisäksi Havaijin kapu-järjestelmän mukaan kukaan vähäisemmän manan omaava ei saanut kätensä varjollakaan kajota päällikön päähän, joten ainoastaan itse ylin mahdollinen päällikkö voi kruunata itsensä.[23]

Vuonna 1886 Kalākauan täyttäessä 50 hän järjesti kaksi viikkoa kestäneet juhlat, joissa järjestettiin paraateja, ilotulituksia hula-esityksia ja julkinen lū‘au (perinteiset havaijilaiset syömingit).[13] ‘Iolanin palatsissa juhlitaan edelleen Hilpeän Hallitsijan syntymäpäiviä mm. avoimilla ovilla.[24][25]

Pistinperustuslaki ja viimeiset vuodetMuokkaa

Vuonna 1887 Kalākaua pakotettiin allekirjoittamaan Havaijin uusi perustuslaki. Tämän takia sitä kutsutaan toisinaan Pistinperustuslaki (engl. Bayonet Constitution). Allekirjoittamaan kuninkaan pakottivat Honolulu Rifles -nimiseen ryhmään kuuluvat, pääsääntöisesti valkoiset siirtolaiset, ja uuden perustuslain mukaan valtaa siirrettiin kuninkaalta parlamentille, joka oli hyvin lähellä nimenomaan valkoisia siirtolaisia ja plantaasinomistajia.[26] Lisäksi uusi perustuslaki vei merkittävästi maita Havaijin alkuperäisasukkailta ja antoi poliittista valtaa valkoisille siirtolaisille.[27]

Vuonna 1890 Kalākaua otti yhteen maan parlamentin kanssa, jonka jälkeen hän matkusti Kaliforniaan lomailemaan. Kuningas kuoli sanfranciscolaisessa Palace Hotelissa vuonna 1891.[15] Kuolinsyyksi merkittiin munuaisia vaivaava krooninen sairaus, Brightin tauti (glomerulonefriitti).[6] Hänet on haudattu muiden Havaijin hallitsijoiden tapaan kuninkaalliseen mausoleumiin nimeltä Mauna ʻAla, joka sijaitsee Honolulussa.[28] Kalākauan kuoleman jälkeen valtaan nousi hänen siskonsa Lili'uokalani.[29]

Koska Kalākaualla ei ollut omia lapsia, hän nimesi Leleiohokun seuraajakseen, mutta tämä ehti kuolla jo vuonna 1877. Näin ollen kuningas nimitti seuraajakseen sisarensa Lili‘uokalanin, joka oli aikaisemmin toiminut myös Kalākauan sijaishallitsijana.[15]

KunnianosoituksiaMuokkaa

GalleriaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. The Coronation Pavilion 2022. Iolani Palace. Viitattu 28.7.2022. (englanniksi)
  2. a b c Hauʻoli Lā Hānau iā Mōʻī Kalākaua 15.11.2021. ʻĀina Momona. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  3. Na Lani Eha celebrates royal siblings Hawaii News Now. 3.11.2011. Viitattu 21.8.2022. (englanniksi)
  4. The Other Hawaiian Renaissance 2014. Hana Hou!. Arkistoitu 2017. Viitattu 24.8.2022. (englanniksi)
  5. Cristiana Lombardo: Learn about the rich history of Hawaii 20.4.2022. PBS. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
  6. a b Mcdermott, John F.; Choy, Zita Cup & Guerrero, Anthony P. S.: The Last Illness and Death of Hawai‘i’s King Kalākaua: A New Historical/Clinical Perspective. Hawaiian Journal of History, 2015, 49. vsk, nro 1, s. 59–72. doi:10.1353/hjh.2015.0002. ISSN 2169-7639. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. Hawaii Scottish Rite Founders (Pt.1): John Owen Dominis 33°GC 2022. Honolulu Scottish Rite Bodies. Viitattu 21.8.2022. (englanniksi)
  8. Allen, Helena G.: Kalakaua: Renaissance King, s. 33–34. Mutual Publishing, 1995. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. a b Mary Laurence Hanley, Oswald A. Bushnell: Pilgrimage and Exile: Mother Marianne of Molokai, s. 102–103. University of Hawaii Press, 1991-01-01. ISBN 978-0-8248-1387-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.8.2022). (englanniksi)
  10. a b In the Name of a Queen 2022. Kapi'olani Community College. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
  11. David Kalakaua Hawaiian Music Hall of Fame. 2022. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  12. National Anthem - Hawai'i Pono'i Hawaiian Kingdom. 2022. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  13. a b Kalakaua elected king 2022. Hawaii History. Viitattu 24.8.2022. (englanniksi)
  14. Ballots from the Royal Election of 1874 2022. Hawaii Alive. Viitattu 24.8.2022. (englanniksi)
  15. a b c d David Kalakaua 2022. Hawaii History. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  16. About King Kalākaua 2022. merriemonarch.com. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  17. First Merrie Monarch hula competition 2022. Hawaii History. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  18. About 2022. Honolulu Zoo Society. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
  19. King David Kalākaua: The Original Most Interesting Man In The World 10.8.2018. wbur.org. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  20. Iolani Palace Brings Monarchy Era to Life on Google Arts and Culture 7.5.2021. Iolani Palace. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  21. Ing, Tiffany Lani: Reclaiming Kalākaua, s. 148. University of Hawaii Press, 2019. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  22. McNearney, Allison: The Hunt for the Missing Hawaiian Crown Jewels The Daily Beast. 9.12.2017. Viitattu 28.7.2022. (englanniksi)
  23. Stacy L. Kamehiro: The Arts of Kingship: Hawaiian Art and National Culture of the Kalakaua Era. University of Hawaii Press, 2009-07-27. ISBN 978-0-8248-3263-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.7.2022). (englanniksi)
  24. King Kalakaua’s 182nd Birthday Celebration 2022. Iolani Palace. Viitattu 24.8.2022. (englanniksi)
  25. In honor of King Kalakaua’s 185th birthday, local designer recreates royal garb Hawaii News Now. 17.11.2021. Viitattu 24.8.2022. (englanniksi)
  26. Jul 6, 1887 CE: Bayonet Constitution education.nationalgeographic.org. 20.5.2022. National Geographic Society. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  27. ‘Bayonet Constitution’ takes Native Hawaiians’ rights 2022. National Institutes of Health. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  28. Royal Mausoleum Of Hawaii Mauna Ala - Activities On Oahu Honolulu, Hawaii 2022. lookintohawaii.com. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  29. Kalakaua | king of Hawaii 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  30. Royal Order of Kalakaua 2022. Official Website of the Royal Family of Hawaii. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  31. Royal Order of Kapi`olani 2022. Official Website of the Royal Family of Hawaii. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  32. Royal Order of the Star of Oceania 2022. Official Website of the Royal Family of Hawaii. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  33. Ritter-Orden: Kaiserlich-Österreichischer Fran Joseph-orden 2022. ÖNB-ALEX - Staatshandbuch. Viitattu 26.5.2022. (saksaksi)
  34. Königlich preussische Ordensliste. 1886 pt.1. 2022. HathiTrust. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  35. Statshaandbog for Kongeriget Danmark for Aaret 1890 (pdf) 1890. Kongelig Dansk Hof- og Statskalender. Viitattu 26.5.2022. (tanskaksi)
  36. Sveriges statskalender (1890) 1890. Gothenburg University Library. Viitattu 23.7.2022. (ruotsiksi)
  37. Cornell University Library: The knights of England; a complete record from the earliest time to the present day of the knights of all the orders of chivalry in England, Scotland, and Ireland, and of knights bachelors. London : Printed and published for the Central chancery of the orders of knighthood, Sherratt and Hughes, 1906. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2022).
  38. King Kalakaua's Tour Round the World: A Sketch of Incidents of Travel, with a Map of the ..., s. 46–74. University of Michigan, 1881. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.6.2022). (englanniksi)
  39. Како су Србија и Хаваји успоставили дипломатске односе пре 135 година Дневник. 27.08.2018. Viitattu 24.8.2022. (serbiaksi)
  40. Medal for a Friendship Serbia National Review. 2022. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
  41. a b The Royal Tourist—Kalakaua's Letters Home from Tokio to London (pdf) (s. 107) 2022. core.ac.uk. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)