Wikipedia

Kajaanin sellutehdas

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Tarkennus: Lopussa lueteltu paljon kirjallisuutta, niillä voisi lähteistää tämän.

Kajaanin sellutehdas oli Kajaanin Tihisenniemellä vuosina 1910–1982 toiminut sulfiittisellutehdas. Tehtaan omisti Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö (myöh. Kajaani Oy).

Tehdas vihittiin käyttöön 28.7.1910. Tehdas oli valmistuessaan pohjoisin sellutehdas Suomessa. Tehdas sijaitsi punatiilisissa rakennuksissa tehdasalueen nk. "vanhalla puolella". Tehdas lopetettiin sen käytyä vanhanaikaiseksi ja kannattamattomaksi. Eräänä merkittävimpänä syynä lakkautukseen olivat myös tehtaan aiheuttama jätevesikuorma vesistölle sekä vanhentunut tekniikka. Jäteveden puhdistuksen parantaminen olisi vaatinut huomattavia investointeja, joita vanhaan tehtaaseen ei kannattanut toteuttaa. Myös tehtaan keittomenetelmän muuttaminen sulfaattiprosessiksi hylättiin samoista syistä. Tehtaan vieressä olevaan Peurapäänlahteen johdettiin sellutehtaan kuitupitoiset jätevedet ja lahti liettyi umpeen. Sellutehdas pysäytettiin 31.3.1982 hieman ennen uuden paperikoneen PK4:n käynnistämistä joka tapahtui 2.5.1982. Tehdas ehti toimia lähes 72 vuotta.

Sellutehtaan välittömässä läheisyydessä olivat myös vanha paperitehdas (PK1), höyryvoimalaitos ja muun muassa spriitehdas. Suurin osa sellutehtaan rakennuksista on purettu. Tehdasalueen omistaa nykyisin UPM-Kymmene-konserni ja siellä toimii saha sekä muita ei-puunjalostusalan yrityksiä.

Sellutehtaan osastot muokkaa

Tehdasrakennuksen keskellä oli 32 metriä korkea keitto-osasto, jossa oli aluksi kolme keitintä. Keitto-prosessi tapahtui Frankin kalkkimaitomenetelmällä, jossa happo valmistettiin johtamalla rikin poltosta saatua rikkidioksidia kalkkimaitoon. Keittimien korkeus oli 12,6 metirä ja halkaisija 5,1 metriä. Rakennuksen toisessa päässä oli happo-osasto ja toisessa sihtiosasto ja kuivaamo. Vieressä sijaitsevassa rakennuksessa olivat kuorimo, hakku ja seulat. Höyryvoimalaitos oli myös erillisessä rakennuksessa ja oli yhteinen paperitehtaan kanssa.

  • Kuorimo (esi- ja jälkikuorimot)
  • Happo-osasto
  • Keitto-osasto, 7 keitintä
  • Pesuosasto
  • Lajitteluosasto
  • Valkaisimo (7-vaiheinen, toimittaja Rauma-Repola Oy)
  • Kuivaamo ja sihtiosasto, 2 kuivauskonetta
  • Sellupaalivarasto

Höyryvoimalaitos muokkaa

Sellutehtaan voimaosasto oli yhteinen paperitehtaan ja sahan kanssa. Vanha höyryvoimala purettiin 2000-luvun alussa. Kaikki kattilat on purettu. Alkuperäisessä höyryvoimalassa oli vuonna 1910 5 kattilaa, jotka oli suunniteltu tuottamaan höyryä sellutehtaalle. Nämä kattilat poistettiin vuonna 1941. Vuonna 1922 hankittiin hilikäyttöinen kattila. Vuonna 1925-1927 rakennettiin kokonaan uusi höyryvoima-asema, johon myös nykyinen tiilinen savupiippu kuului. Vuonna 1932 hankittiin suurtehohöyrykattila, jonka tulipinta oli 397 m² Kaikki nämä kattilat on poistettu jo aiemmin.

Kattila Valmistaja Toiminnassa vuosina Teho Polttoaineet
Kattila 3 Oy Tampella Ab 1935-1982 Raskas polttoöljy
Kattila 2 Oy Tampella Ab 1937-1999 tulipinta 640 m² Raskas polttoöljy
Kattila ruotsalainen, Zanders & Ingeström? 1941-1982 Sähkökattila
Kattila 3 Oy Tampella Ab 1952-1982 (uusittu 80-luvulla) Sähkökattila
Kattila 1 Oy Tampella Ab 1956-1989 Kivihiili, Raskas polttoöljy, sulfiittijäteliemi, kuori- ja muu puujäte
Kattila 4 A.Ahlström Oy(otettu käyttöön 1971) 1956-1982 Raskas polttoöljy, Märät polttoaineet, Sellutehtaan jätelipeä
Kattila 5, pääkattila (Viitoskattila) Tampella 1962-1999 (70-luvun lopulla asennettiin viistoarina) 110 MW Raskas polttoöljy, Turve, Puuhake, Kivihiili
Kattila 6 Warko 1971-1999 Raskas polttoöljy

Turbiinit:

  • Turbiini I, 1913-19xx, Valmistaja: AEG
  • Turbiini II, 1927-19xx, Valmistaja: Stal, Teho: 1600 kW
  • Turbiini III, 1927-19xx, Valmistaja: Stal, Teho: 2800 kW
  • Turbiini 1, 1937-1999, Valmistaja: Asea Stal-Laval, Teho:
  • Turbiini 2, 196x-1999, Valmistaja: Siemens, Teho:?,
  • Turbiini 3, 196x-1999, Valmistaja: Asea Stal-Laval, Teho: 25 MW (suuritehoisin)

Turbiineihin oli yhdistettynä generaattorit sähkön tuottamista varten.

Kajaanin sellutehtaan tärkeitä vuosilukuja muokkaa

  • 14.6.1909 Rakennustyöt alkoivat
  • 1910 Sellutehdas käynnistyi
  • 1919 Kiisu-uuni käynnistyi
  • 1922 Puutavaralle uusi varastoalue siirtolaitteineen Katiskaan Kajaaninjoen vastarannalle
  • 1922 Happotornit
  • 1927 Keitin nro 1 käynnistyi
  • 1932 Laboratorio uusittiin
  • 1934 Keittimet 2 ja 3 käynnistyivät
  • 1936 Keitin nro 4 käynnistyi, tilavuus 205 m³
  • 1937 Keitin nro 5 käynnistyi
  • 1941 Sulfiittispriin valmistus alkoi
  • 1951 Alkuperäiset keittimet 1, 2 ja 3 pysäytettiin
  • 1951 Keittimet nro 6 ja 7 käynnistyivät, molempien tilavuus 300 m³
  • 1951 Uusi kuorimo
  • 1956 Painepesemö ja jätelipeän haihduttamo käynnistyivät, spriitehtaan toiminta päättyi
  • 31.8.1959 Valkaisulaitos ja Lurgi-Rosenlew-kiisu-uuni käynnistyivät
  • 1963 Höyrykattila nro 5, saostusaltaat ja kuitujen talteenottolaitos otettiin käyttöön
  • 1966 Uusi kuorimarumpu
  • 1967 Jätelipeän haihduttamon laajennus
  • 1971 Keitin nro 1 uusittiin
  • 1973 Lajittamon uusinta, uusi kuorimarumpu
  • 1976 Pesemön uusinta
  • 1978 Rankalan ja valkaisulaitoksen instrumentoinnin uusinta, kiisulan peruskorjaus
  • 1982 Sellutehtaan toiminta päättyi
  • 1980-1990-luvut Sellutehtaan koneet ja laitteet purettiin
  • 1998-2004 Sellutehtaan rakennukset purettiin suurilta osin, muutamia rakennuksia on säilynyt, mm. sellupaalivarastot ovat sahan varastohalleina.

Tuotantomäärät ja tuotteet muokkaa

Tehtaan kapasiteetti oli noin 120 000 t/a. Tuotanto jakautui ulos myytävään valkaistuun sulfiittiselluloosaan n. 90 000 t/a, oksamassaan n. 6 000 t/a ja omaan jalostukseen menevää sulfiittiselluloosaan n. 24 000 t/a. Aluksi valtaosa tuotannosta myytiin Venäjälle. 1920-luvulta alkaen Englanti oli suurin asiakasmaa. Muita merkittäviä vientimaita olivat Italia, Neuvostoliitto sekä muut läntisen Euroopan maat. Pitkäaikaisin asiakas oli Lancashire Paper Mills, joka oli asiakkaana 1926-1982.

  • Vuonna 1968 117 000 t (ennätysvuosituotanto)
  • Vuonna 1977 alle 57 000 t
  • Vuonna 1980 100 000 t

Tuotannosta noin 80 % vietiin ulkomaille: Eurooppaan 60%, Pohjois-Amerikka 10%. 20% käytettiin omassa paperitehtaassa.

Tuotenimet muokkaa

  • Kajaani Prime Quality Unbleached Sulphite Red, Easy Bleaching
  • Kajaani Prime Quality Unbleached Sulphite Black, Bleachable

Tehtaan johtajat muokkaa

  • A.S.R. Frohne 1909-1914
  • Roope Hormi 1914-1921
  • V.V. Kolho 1921-1925
  • Niilo Kanto 1925-1938
  • Paavo Kivi 1938-1955
  • Aarne Enroth 1955-1979
  • Pekka Kuusniemi 1979-1982

Katso myös muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Kirjallisuutta:

  • Arkkitehti Eino Pitkäsen Kajaanin aika - Kalenteri vuodelle 2010, Matti Haapavara, 2009. Kajaanin Purjehtijat.
  • Kainuun Sanomat, 8.11.1998
  • Kajaanin kuulumisia: henkilöstölehti, Yhtyneet paperitehtaat Oy, N:o 4/95 Joulukuu 1995 sivut 8-9 "Vanhan puolen viimeiset mohikaanit"
  • Virtanen, Sakari, Yhtiöstä yksiköksi, UPM Kajaani 100 vuotta. UPM, Kajaani. 2007 (kirja sis. myös DVD:n).
  • Virtanen, Sakari, Kainuuseen sijoitettu. Kuvaus Kajaani Oy:n vaiheista vuoteen 1945. Kajaani Oy 1907–1982. Ensimmäinen osa. Helsinki 1982. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
  • Virtanen, Sakari, Puusta elävä. Kajaani Oy:n vaiheita vuodesta 1946. Kajaani Oy 1907–1982. Toinen osa. Helsinki 1985. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
  • Tuovinen, Paavo. Kehityksen kuvat - Kajaani Oy 1907-1982, valokuvat: Kajaani Oy:n arkisto, Kainuun museo, Akke Virtanen. Kajaani. 1982.
  • Kajaani Oy Toimintakertomus 1978 (1979). Kajaani Oy. Kajaani.
  • Huovinen, Veikko. Kajaani Oy 70 vuotta 1977. Kajaani. Kajaani Oy. 1977.
  • Kukkonen, Otso. Kajaani Oy 1907-1967. Kajaani. Kajaani Oy , 1967
  • Susitaival, Paavo. Kajaani Oy 1907-1957. (50-vuotisjuhlajulkaisu)
  • Lehtonen, K. F., Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö 1907-1932. Kajaani, 1932 (25-vuotisjuhlajulkaisu)
  • Keränen, Veikko. Kajaanin sellutehdas 1909-1982. Veikko Keränen. Kajaani. 1982.
  • Kauppila, Raili. Yhtiö järjestää. Kainuun museon näyttelyjulkaisu. 1997. Kajaani.
  • Kauppila, Raili, Kainuun Museo. UPM Kajaani 100 vuotta 1907-2007. Hämeen Kirjapaino Oy. 3/2007.
  • Kajaviesti, Kajaani Oy:n sisäinen tiedotusviesti. Kajaani Oy 1975-1989
  • Kajaanin kuulumisia : henkilöstölehti / Yhtyneet paperitehtaat Oy 1990-
  • Kajaani Oy:n kuulumisia. Kajaani. 1942-1989
  • Keskisarja, Teemu. Afäärifennomaanit, Paloheimo-veljekset suurliikemiehinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Porvoo. 2006. WSOY.
  • Paavilainen, Marko. Eversti, Upseeri ja teollisuusmies Olli Paloheimo. Porvoo. 2006. WSOY.

Elokuvia:

  • Paperitehtaan väkeä (DVD-elokuva), 43 min, UPM-Kajaani. 2007. Kajaani
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kajaanin_sellutehdas&oldid=21246021”