Kahden lautasen kysymys

Kahden lautasen kysymys (tunnetaan myös nimillä kahden lautasen ongelma, lautaskiista, edustuskiista ja valtaoikeuskiista) oli vuosien 1994–2009 ajan jatkunut epäselvyys Suomen edustuksesta Euroopan unionin huippukokouksissa. Pääasiallinen kysymys liittyi siihen, edustaisiko Suomea huippukokouksissa pääministeri vai presidentti. Suomen joukkotiedotusvälineiden antama nimitys viittasi hieman leikillisesti huippukokousten illallisiin: tulisiko Suomea varten kattaa pöytään yksi vai kaksi lautasta.

Kiista sai alkunsa pääministeri Esko Ahon allekirjoitettua Suomen EU-jäsenyyssopimuksen Korfun huippukokouksessa vuonna 1994. Kysymys Suomen edustuksesta jäi avoimeksi, mutta asia nousi uudestaan esiin Euroopan unionia uudistaneen Lissabonin sopimuksen myötä. Silloinen Suomen hallitus tulkitsi tilannetta niin, että Eurooppa-neuvostojen eli EU:n huippukokousten, roolin muuttuessa Suomen edustuksesta tulisi vastata vain pääministeri. Asian ollessa esillä presidentti Tarja Halonen ilmoitti vastustavansa edustuskäytäntöjen muutosta. Hän perusteli kantaansa sillä, että Suomen perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.[1] Toisaalta vuonna 2000 voimaan astuneessa perustuslaissa Euroopan unionissa käsiteltävät asiat katsotaan ensisijaisesti pääministerin hoidettavaksi Eurooppa-politiikaksi.

Kiista ratkesi loppuvuodesta 2009, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen ja presidentti Halonen pääsivät yhteisymmärrykseen Suomen edustuksesta. Euroopan neuvostossa ja sen kokouksissa edustaa pääministeri, kun taas EU-huippukokouksten osalta osallistujat päätetään tilanteen mukaan silloin kun kutsuja on useampi kuin yksi. [2]

Lähteet muokkaa