Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kuvaa Suomen puolustusvoimien nykyistä joukko-osastoa. Vastaavasti nimetty joukko-osasto tehtiin 1. jääkärirykmentistä 16. toukokuuta 1918 ja lakkautettiin kuukautta myöhemmin

Kaartin jääkärirykmentti (KAARTJR, ennen KaartJR) on Suomen puolustusvoimien maavoimien joukko-osasto.[1]

Kaartin jääkärirykmentti
Kaartin jääkärirykmentin joukko-osastolippu
Kaartin jääkärirykmentin joukko-osastolippu
Toiminnassa 1996
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Rooli varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen, puolustusvalmiuden ylläpito ja kunniakomppanian, kunniavartion sekä Kaartin soittokunnan asettaminen tasavallan presidentin käyttöön
Tukikohta Santahamina, Helsinki
Marssi Entisen Henkivartioväen 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan kunniamarssi
Sodat ja taistelut ei
Vuosipäivät 16. elokuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja eversti Petteri Tervonen
Tunnettuja komentajia Kari Kasurinen 1996–1999, Juha-Pekka Liikola 2000–2002, Pertti Laatikainen 2002–2006

Rykmentti on sijoitettu Santahaminan saarelle Helsinkiin. Kaartin jääkärirykmentin tehtävänä on kouluttaa rakennetun alueen taisteluun (ennen asutuskeskustaistelu) erikoistuneita joukkoja. Sillä on pitkät perinteet, mutta nykymuotoisena se on toiminut 1. heinäkuuta 1996 lähtien Uudenmaan jääkäripataljoonan (UUDJP, ennen UudJP) ja Kaartin pataljoonan (KAARTP, ennen KaartP) yhdistyttyä. Rykmentin komentajana toimii nykyisin eversti Petteri Tervonen ja apulaiskomentajana eversti Rainer Kuosmanen .[2]

Kaartin jääkärirykmentille siirtyivät Etelä-Suomen sotilasläänin tultua lakkautetuksi 31. joulukuuta 2014 sen asevelvollisuusasiat[3].

Kaartin jääkärirykmentin tehtäviin kuuluu erilaisia edustustoimia, esimerkiksi kunniavartiot Presidentinlinnan ja Päävartion edessä. Kaartinjääkärien nykyinen edustusunivormu on harmaa, ja siihen kuuluu kesäisin koppalakki. Uuden edustusunivormun suunnittelussa on otettu mallia sotilassoittajien edustusunivormusta. Vanhaan edustusunivormuun kuului valkoinen kypärä, hansikkaat sekä säärystimet. Solmion tilalla vanhassa univormussa oli varusmiesten lomapukuun 1980-luvulla kuulunut lomakaulaliina.

OrganisaatioMuokkaa

Rykmentin komentajan alaisuudessa ovat seuraavat yksiköt (1.7.2019 alkaen)[4]

  • Esikunta (E/KAARTJR)
    • Huoltokeskus
  • Kaartin pataljoona (KAARTP)
    • 1. Sotilaspoliisikomppania
    • 2. Sotilaspoliisikomppania (ent. 2. Jääkärikomppania)
    • Kuljetuskomppania
  • Uudenmaan jääkäripataljoona (UUDJP)
    • 1. Jääkärikomppania
    • 2. Jääkärikomppania (ent. Tukikomppania)
    • Esikunta- ja viestikomppania
  • Puolustusvoimien Urheilukoulu
    • Tiedustelukomppania
    • Valmennuskeskus

Lisäksi rykmentin apulaiskomentajan alaisuudessa ovat seuraavat toiminnot:

Kaartin pataljoonaMuokkaa

 
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkastaa Sotilaspoliisikomppanian muodostaman kunniakomppanian astuttuaan virkaan 1. maaliskuuta 2012

Keisari Aleksanteri I antoi 18.9.1812 käskyn suomalaisen sotaväen perustamisesta ensimmäisen joukko-osaston ollessa 3. Jääkärirykmentti, nykyisen KAARTP:n edeltäjä. Pataljoonan oma historia alkaa vuodesta 1944, jolloin perustettiin Helsingin komennuskomppania. Komppania nimettiin 5. joulukuuta 1948 Helsingin varuskuntapataljoonaksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Kaartin pataljoonaksi. Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa palattiin yksiköiden numeroinnista maakunnallisiin nimiin vuonna 1958, jolloin myös Helsinkiin saatiin taas Kaartin Pataljoona.

Nykymuotoisen Kaartin pataljoonan perusyksiköt ovat:

  • 1. Sotilaspoliisikomppania (1. SPOLK)
  • 2. Sotilaspoliisikomppania (2. SPOLK)
  • Kuljetuskomppania (KULJK)

Komentajana toimii everstiluutnantti Vesa Volanen, jota edelsi tehtävässä everstiluutnantti Ari Lehmuslehti. Tehtävä oli 90-luvulle asti samalla Helsingin varuskunnan komendantin tehtävä.

Suomen valkoisen kaartin rykmenttiMuokkaa

Suojeluskuntien Helsingin valtauksen paraati pidettiin saksalaisten paraatin jälkeisenä päivänä 16. toukokuuta 1918. Mannerheim ilmoitti paraatin päätteeksi Senaatintorilla puheessaan, että Pohjanmaan rykmenteistä ja kolmesta Karjalan rykmentistä perustetaan Suomen Valkoisen Kaartin rykmentti siten, että sen pataljoonista tulee Lapuan, Vaasan ja Vöyrin pataljoona ja Karjalan kolmesta rykmentistä tulee uusi Karjalan kaarti -niminen rykmentti. Vaasan pataljoona osoitettiin Kaartin kasarmille, Vöyrin pataljoona Uudenmaan kasarmille Helsingin Kruunuhakaan ja Lapuan pataljoona Santahaminaan. Syksyllä 1918 nimi muutettiin Valkoisen Kaartin Rykmentiksi ja kevättalvella 1919 Suomen Valkoiseksi Kaartiksi. 15. maaliskuuta 1919 sotaministeriön käskyllä Suomen Valkoisen Kaartin nimeksi muutettiin Suomen Valkoisen Kaartin Rykmentti.[5]selvennä

Uudenmaan jääkäripataljoonaMuokkaa

Talvisodan jälkeisenä välirauhan aikana perustettiin 9. prikaati, joka palveli jatkosodassa nimellä Jalkaväkirykmentti 9. Rykmentti nimettiin 4. joulukuuta 1944 Jalkaväkirykmentti 5:ksi ja edelleen supistusten jälkeen 5. toukokuuta 1948 Jääkäripataljoona/Jalkaväkirykmentti 5:ksi. 1. joulukuuta 1952 pataljoona nimettiin Jääkäripataljoona 2:ksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Uudenmaan Jääkäripataljoonaksi. Sen komentajana toimi 1960-luvulla jonkin aikaa everstiluutnantti Eero Multanen ja välillä 1966-1967 Pentti Multanen.

Nykymuotoisen Uudenmaan Jääkäripataljoonan perusyksiköt ovat:

  • 1. Jääkärikomppania (1. JK)
  • 2. Jääkärikomppania (2. JK)
  • Esikunta- ja viestikomppania (EVK)

Komentajana toimii everstiluutnantti Petri Toivonen, jonka edeltäjä oli evl Niko Hölttä.[6] Aiempia edeltäjiä ovat olleet muun muassa everstiluutnantit Jukka Jokinen, Tuomo Repo, Paavo Hämäläinen ja everstiluutnantti Heikki Virintie.

Puolustusvoimien UrheilukouluMuokkaa

Vuonna 2014 Puolustusvoimien Urheilukoulu (URHK) siirtyi aikaisemmin Lahdessa sijainneesta Hämeen rykmentistä Santahaminaan entisen Aliupseerikoulun tiloihin. Uudeksi yksiköksi muodostettiin Tiedustelukomppania. Tammikuussa 2015 Urheilukoulusta tuli Kaartin jääkärirykmentin joukkoyksikkö. Talvilajit palvelevat Kainuun prikaatissa. Urheilukoulun alaisuudessa toimii myös valmennuskeskus[7].

Uudenmaan aluetoimistoMuokkaa

Asevelvollisuusasiat siirtyivät lakkautetulta Etelä-Suomen sotilaslääniltä Uudenmaan aluetoimistolle.

SotilaspoliisiosastoMuokkaa

Helsingin Sotilaspoliisiosaston runko koostuu ammattisotilaista (yht. 30–40 ups/ou/au), ja sen alaisuudessa palvelevat vuorollaan Kaartin Pataljoonan vartiotehtäviin asettamat varusmiessotilaspoliisit. Osasto on hallinnollisesti KaartJR:n komentajan alaisuudessa mutta toteuttaa Maavoimien esikunnan ja Helsingin varuskunnan päällikön ja komendantin käskemät sotilaspoliisi- ja virka-aputehtävät. Osastolla on käytössään useita tunnuksellisia ja tunnuksettomia sotilaspoliisiautoja, moottoriveneitä, mönkijöitä, moottorikelkkoja ja PASI-panssariajoneuvo.

Kaartin soittokuntaMuokkaa

Sotilassoittokunta Kaartin soittokunta on perustettu vuonna 1819, ja se on samalla puolustusvoimien edustussoittokunta. Soittokunnan päällikkö on musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola ja kapellimestari musiikkimajuri Tomi Väisänen. Soittokunnan vahvuus on noin 40 soittajaa.[8]

Lakkautetut yksikötMuokkaa

AutopataljoonaMuokkaa

Autopataljoona (AutoP) toimi Taivallahden kasarmilla Autolinna-rakennuksessa 1948–1968. Viimeinen komentaja oli everstiluutnantti Matti Annila. Sen kokoonpanoon kuului myöhemmin Hennalaan siirtynyt Moottorikoulu.

JohtoMuokkaa

Kaartin jääkärirykmentin komentajina ovat toimineet seuraavat upseerit:

  • everstiluutnantti Markku Iskanius (s.1948) 1993 – 30.6.1996 KaartP:n komentaja, 1.7.1996 - KaartP/KaartJR komentaja
  • eversti (1996) Kari Kasurinen (s. 1946) 1996–1999
  • eversti (1999) Juha-Pekka Liikola (s. 1954) 2000–2002
  • eversti (2002) Pertti Laatikainen (s. 1957) 2002–2006
  • eversti (2005) Hannu Liimatta (s. 1957) 1.2.2006–30.1.2009
  • eversti (2008) Jukka Valkeajärvi (s. 1961) 1.2.2009–31.12.2011
  • eversti (2009) (Veli) Pekka Saariaho (s. 1961) 1.1.2012–31.12.2014
  • prikaatikenraali Pekka Toveri (s. 1961) 1.1.2015-31.3.2016
  • eversti (2012) Ahti Kurvinen (s.1965) 1.4.2016-30.6.2018
  • eversti (2016) Petteri Tervonen 1.7.2018-

Esikuntapäällikkönä toimii everstiluutnantti Mika Kavén[9].

Kaartin JääkäritoimikuntaMuokkaa

Kaartin Jääkäritoimikunta eli KJTK on Kaartin Jääkärirykmentin varusmiestoimikunta. Toimikunnalla on kaksi päätehtävää, joista toinen on olla linkki Kaartissa palvelevien varusmiesten ja rykmentin komentajan välillä ja toinen on järjestää vapaa-ajan ohjelmaa ja liikuntamahdollisuuksia varusmiehille. KJTK toimii myös Kaartin jääkärirykmentin varusmiesten edunvalvojana sekä osallistuu myös erinäisiin rykmentin edustustehtäviin[10]. Toimikuntaan kuuluu nykyisin kerrallaan neljä jäsentä:

  • Puheenjohtaja
  • Varapuheenjohtaja
  • Graafikko
  • Viestintävarusmies

Jäsenistä puheenjohtaja valitaan saarella aliupseerikurssia suorittavista varusmiehistä kurssin loppupuolella. Puheenjohtajan palvelusaika on 347 vuorokautta. Muut tehtävät ovat miehistön erityiskoulutusta vaativia tehtäviä, ja palvelusaika on 255 vuorokautta. Miehistön tehtävät alkavat heti peruskoulutuskauden jälkeen, ja haku miehistön tehtäviin on peruskoulutuskaudella.

PerinteetMuokkaa

Pääartikkeli: Suomen kaarti

Kaartin pataljoona sai vuonna 1957 tehtäväkseen jatkaa Suomen Kaartin perinteitä. Se sai käyttöönsä myös vanhan Suomen Kaartin symbolit, saman vuosipäivän ja kunniamarssin. Kaartin pataljoonasta tuli 1996 osa uutta Kaartin Jääkärirykmenttiä, mutta se säilytti vanhan nimensä. Kaartin pataljoonaa pidetään nykyään Suomen kaartin seuraajana, ja se katsoo historiansa alkavan vuodesta 1812.[11]

Joukko-osaston keskellä Santahaminassa sijaitseva, Venäjän vallan aikana rakennettu perinnetalo tarjoaa harvinaislaatuiset puitteet perinteiden vaalimiselle. Alun perin Miinakomppanian toimistoksi rakennettu puurakennus on nykyään joukko-osaston ja sen perinnekiltojen ylläpitämä, ja sen viisi huonetta edustavat osaston eri perinteitä:

  • Jääkärisali
  • Asehuone
  • Kaartin Sali
  • Vanhan Kaartin kabinetti
  • Sotilasmusiikkikabinetti

Kaartin Jääkärirykmentin joukko-osaston yhteinen perinnekilta on Kaartin Jääkärirykmentin kilta[12]. Killan vastuulle kuuluu muun muassa asettaa perinnelippulinna sotilasvalatilaisuuksiin, osallistua läheistenpäivän organisoimiseen sekä palkita kotiutuvia, ansioituneita varusmiehiä. Killan jäseneksi voi hakea kuka tahansa Suomen kansalainen, joka on palvellut joukko-osastossa tai kiinnostunut killan toiminnasta.[13]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Maavoimat > Joukko-osastot > Kaartin jääkärirykmentti www.puolustusvoimat.fi. Viitattu 25.7.2015.
  2. Yhteystiedot - Maavoimat maavoimat.fi. Viitattu 28.4.2016.
  3. Helsingin Reservin Sanomat | ESSLE:n muutokset reservinsanomat.fi. Viitattu 18.1.2017.
  4. Kaartin Jääkärirykmentin organisaatio Puolustusvoimien verkkosivut. 1.7.2019. Suomen Puolustusvoimat. Viitattu 2.7.2019.
  5. Santahamina - Sinivalkoinen saari, sivu 20, Jarmo Nieminen
  6. Maavoimat.fi
  7. Kaartin Jääkärirykmentin organisaatio Puolustusvoimien verkkosivut. 2.1.2015. Suomen Puolustusvoimat. Viitattu 9.1.2015.
  8. Kaartin soittokunta, perinteet Puolustusvoimat. Viitattu 12.8.2013.
  9. Yhteystiedot - Maavoimat maavoimat.fi. Viitattu 28.4.2016.
  10. Kaartin jääkärirykmentti - Varusmiestoimikunnat puolustusvoimat.fi. Viitattu 18.1.2017.
  11. Marko Maaluoto: Kaartin pataljoona – kaupungin vahdissa ja hallitsijan joukkona Helsingin Reservin Sanomat 8–9 (18.10.) 2013, s. 11. Viitattu 17.1.2014.
  12. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Killan kotisivut. 9.1.2015. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta. Viitattu 9.1.2015.
  13. Jäsenlomake Kaartin Jääkärirykmentin killan verkkosivut. Kaartin Jääkärirykmentin kilta.

Aiheesta muuallaMuokkaa