Kaarlo Aleksanteri Suvanto

Kaarlo Aleksanteri Suvanto (alkuperäiseltä sukunimeltään Horneman, 16. maaliskuuta 1887 Oulu16. maaliskuuta 1972) oli amerikansuomalainen pilapiirtäjä.

K. A. Suvanto syntyi työnjohtajan perheeseen. Hän kävi Oulun lyseota, mutta lähti kuudennelta luokalta Helsinkiin opiskelemaan taideaineita. Opinnot Ateneumissa jäivät kuitenkin kesken. Suvanto työskenteli kuvittajana ja lehtimiehenä Pietarissa ja myöhemmin hänestä tuli sosiaalidemokraattisen Kurikka-pilalehden toimittaja.[1]

Vuonna 1911 Suvanto muutti Yhdysvaltoihin, joissa hänet palkattiin Työmiehen julkaiseman Lapatossu-pilalehden toimittajaksi ja piirtäjäksi. Vuonna 1912 Suvanto siirtyi kanadansuomalaisen Väkäleuan toimittajaksi, mutta palasi takaisin Lapatossuun viimeistään keväällä 1914. 1920-luvun alussa lehden nimi muutettiin Punikiksi ja se omaksui päälehtensä mukana kommunistisen ideologian. Toveri Tossu -nimeä käyttänyt Suvanto jatkoi lehden aputoimittajana ja piirtäjänä. Kuvan ja sanan voimin hän herjasi amerikkalaista kapitalismia, porvarillisia amerikansuomalaisia sekä maltillisempaa Raivaaja-lehteä. Suvanto suhtautui hyvin myönteisesti Neuvostoliittoon, mutta arvosteli ankarasti valkoista Suomea.[2]

Punikki sai vuonna 1936 neutraalimman nimen Kansan Huumori, mutta sen räväkkä linja jatkui entisellään. Suvanto erosi lehden palveluksesta vuoden 1937 lopussa ilmeisen pettyneenä kommunistiseen ideologiaan. Päätökseen lienee vaikuttanut hänen Neuvostoliittoon muuttaneen poikansa kohtalo. Pravdassa ja muissa neuvostolehdissä työskennellyt Matti Into Suvanto oli kadonnut Stalinin puhdistuksissa ja Moskovassa käynyt äiti Evi Suvanto yritti häntä turhaan etsiä. Vuonna 1940 Kaarlo Suvanto siirtyi entisen ideologisen vihollisensa Raivaajan pilapiirtäjäksi herjaten ankarasti Stalinia ja Hitleriä. Hän piirsi ja kirjoitti lehteen vuoden 1941 loppuun asti ja avusti myöhemmin myös New Yorkin Uutisia.[3]

TeoksiaMuokkaa

  • Hauska kirja. Superior: Amerikan suomalaisten sosialististen kustannusliikkeiden liitto, 1929.
  • Kommunistit Hitlerin ystävinä ja vihollisina. Fitchburg: Raivaaja, 1941.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lagerstedt, s. 165–166.
  2. Lagerstedt, s. 168–173.
  3. Lagerstedt, s. 173–176.