Avaa päävalikko

Kaarle Henrikinpoika Horn

Kaarle Henrikinpoika Horn

Kaarle Henrikinpoika Horn, Kankaisten herra (ruots. Carl Henriksson Horn) (n. 155016. toukokuuta 1601) oli suomalaissyntyinen ruotsalainen sotapäällikkö. Hänestä tuli sotamarsalkka vuonna 1580 ja valtaneuvos 1588. Hän oli Henrik Klaunpoika Hornin poika.

Horn puolusti pitkän vihan aikana Tallinnaa venäläisiä vastaan vuosina 1570–1571 ja 1577. Hän valtasi Läänemaan 1581 ja toimi Narvan käskynhaltijana vuosina 1581–1582 ja 1588–1590. Valtaneuvos hänestä tuli vuonna 1588. Horn joutui Juhana III:n epäsuosioon jouduttuaan luovuttamaan Kaprion, Jaaman ja Iivananlinnan venäläisille. Hänet tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin viime hetkellä mestauspaikalla. Horn asettui kuningas Sigismundia vastaan sisällissodassa, tämän isä oli ollut Juhana III, ja yritti Suomessa Kaarle-herttuan lähettiläänä vaikuttaa Klaus Flemingiinkin.

Horn oleskeli Virossa 1500–luvun viimeisinä vuosina ja vaikutti osaltaan siihen, että porvaristo siellä kääntyi Kaarle-herttuan puolelle. Kaarle-herttua nimitti hänet komentajaksi ja käskynhaltijaksi Liivinmaalle. Kaarle-herttualta Horn sai vuonna 1600 Pohjois-Suomen laamanninviran. Oli herttuan mukana tämän piirittäessä Virossa Pärnun linnoitusta. Hornista tuli herttuan asettama ylikäskynhaltija Viroon ja Liivinmaalle vuonna 1600, ja vuonna 1601 hän valloitti Piebalgan linnoituksen puolalaisilta, ottaen sen komentajan voivodi Matias Dembinskin vangiksi. Tämä jäi Hornin viimeiseksi sotasaavutukseksi, sillä hän kuoli jo samana vuonna taistelussa Sigismundin puolalaisia vastaan Burtniekin linnan taistelussa Pohjois-Latviassa.

LapsetMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.