Avaa päävalikko

Karl Olof (Kaarle Olavi) Lindeqvist (9. syyskuuta 1858 Tampere4. maaliskuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori, historiantutkija, lyseon lehtori ja professori.

Lindeqvistin vanhemmat olivat nahkuri Emanuel Lindeqvist ja Amanda Natalia Cajander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1877 Turun lyseosta ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1882 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1886. Väitöskirjan aiheena oli isonvihan aika Suomessa.

Lindeqvist oli Hämeenlinnan lyseon historian ja suomen lehtorina 1888–1907 ja toimi myös koulun rehtorina. Myöhemmin hän oli Helsingin suomalaisen tyttökoulun jatkoluokkien lehtorina 1909–1927. Lindeqvist toimi Helsingin yliopiston Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian dosenttina 1886–1888. Hän sai professorin arvon 1920.

Lindeqvist oli naimisissa vuodesta 1913 Anna Mathilda Lampénin kanssa.

TeoksiaMuokkaa

  • Suomen oloista ison vihan aikana : akatemiallinen väitöskirja. Helsinki 1886
  • Pikku vihan aika Suomessa, teoksessa Hämeenlinnan lysee. Kertomus lukuvuodesta 1888-1889. Hämeenlinna 1889
  • Tietoja hämäläisen ylioppilas-maakunnan ja myöhemmän osakunnan entisyydestä. Hämäläis-osakunta, Helsinki 1890
  • Piirteitä maalaisväestön oloista Euroopassa 18:llä vuosisadalla, teoksessa Hämeenlinnan lysee. Kertomus lukuvuodesta 1891-1892. Hämeenlinna 1892
  • Kaarle XII:nen soturien perustamasta Tobolskin koulusta, teoksessa Hämeenlinnan lyseo. Kertomus lukuvuodesta 1894-1895. Hämeenlinna 1895
  • Pietari Suuri, Venäjän ensimmäinen keisari. Suurten miesten elämäkertoja 1. Otava 1896
  • Hämeenlinnan oloista sotavuosina 1808-1809. Hämeenlinna 1902
  • Yleinen historia. Vanha- ja Keskiaika. WSOY 1902–1903
  • Suomen oloja 1600 luvun loppupuoliskolla : Iso viha. Kyläläisten kirjasia n:o 67. WSOY 1906
  • Suomen historia. WSOY 1906, 2. painos 1916
  • Suomen historian oppikirja : lyseoja ja tyttökouluja varten. WSOY 1907, 9. painos 1937
  • Suomen talonpoikien oloista 1600-luvun keskivaiheilla. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1909
  • Keskiajan historian oppikirja. WSOY 1910, 13. painos 1958
  • Suomen talonpoikien valituksia 1600-luvun keskivaiheilla. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1910
  • Isonvihan aika Suomessa. Sivistys ja tiede 10. WSOY 1919
  • Suomen puolustuksesta suuren Pohjansodan aikana : esitelmä Historiallisen seuran vuosikokouksessa marraskuun 9 p. 1917. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1920
  • Uuden ajan historian oppikirja. 3. painos WSOY 1921, 8. painos 1944
  • Suomen kaupunkien edustajat vapaudenajan valtiopäivillä. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1925
  • Hämeenlinnan kaupungin historia II osa : Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinna 1926
  • Hämeenlinnan käsityöläiset ja käsityöläis- ja tehtailijayhdistys. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys, Hämeenlinna 1928
  • Hämeenlinnan kaupungin historia 3. osa : Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75. Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinna 1930

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa