K. G. Hammar
Karl Gustav Hilding Hammar, yleisesti K. G. Hammar (s. 18. helmikuuta 1943 Hässleholm) on ruotsalainen teologi, Lundin piispa ja Ruotsin kirkon, Uppsalan emeritus arkkipiispa.
| Karl Gustav Hammar | |
|---|---|
 |
|
| Uppsalan arkkipiispa | |
|
1997–2006
|
|
| Edeltäjä | Gunnar Weman |
| Seuraaja | Anders Wejryd |
| Lundin hiippakunnan piispa | |
|
1997–2006
|
|
| Edeltäjä | Per-Olov Ahrén |
| Seuraaja | Christina Odenberg |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. helmikuuta 1943 Hässleholm, Ruotsi |
Elämänvaiheet ja työ muokkaa
Hammar on lähtöisin Lundin hiippakunnasta. Hän kasvoi pappiskodissa ja vihittiin papiksi Lundin hiippakuntaan 22-vuotiaana. Hän on teologian tohtori ja dosentti. Vuonna 1972 hän väitteli tohtoriksi kirkkohistoriaan liittyvällä aiheella ”Liberalteologi och kyrkopolitik, Kretsen kring kristendomen och vår tid, 1906-omkr. 1920”.[1]
Hammar on toiminut muun muassa Singaporen Trinity Theological Collegen opettajana 1972–1975, seurakuntapappina Lundissa 1975–1979 ja Ruotsin kirkon pastoraali-instituutin Lundin laitoksen rehtorina 1980–1987. Lundin tuomiorovastiksi hänet valittiin 1987, Lundin hiippakunnan piispaksi 1992 ja helmikuussa 1997 hän aloitti Ruotsin kirkon arkkipiispana.[1] Hänen seuraajakseen Lundin piispana valittiin Christina Odenberg, ensimmäisenä naispiispana Ruotsin kirkossa.[2]
Eläkkeelle Hammar jäi 2006. Sen jälkeen hän on toiminut vierailevana professorina Lundin yliopiston humanistisen ja teologisen tiedekunnan teologian ja uskontotieteen keskuksessa (Centrum för teologi och religionsvetenskap).[3]
Hammarin ajatuksia sävyttää liberaali teologinen perinne, siitä esimerkkinä hänen ajatuksensa kirkon ja valtion suhteiden uudelleen järjestämisestä. Hän suhtautui arkkipiispana ollessaan myönteisesti sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustamiseen. Hän hyväksyi ns. Ecce Homo -valokuvateosten näyttämisen Uppsalan tuomiokirkossa 1998 ja hänen kannanottojaan arvosteltiin. Muun muassa katolinen kirkko ja syyrialais-ortodoksinen kirkko Ruotsissa arvostelivat häntä, mutta samalla hän sai paljon tukea, muun muassa Tukholman piispa Caroline Krook tuki häntä.[2]
Hammar tunnettiin arkkipiispana myös kiistanalaisista ulkopolitiikan lausumista, muun muassa Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa. Hän on arvostellut myös kansainvälistä kapitalismia.[2]
K. G. Hammarin julkaisemia kirjoja (valikoima) muokkaa
- Liberalteologi och kyrkopolitik, Kretsen kring Kristendomen och vår tid,1906–omkr. 1920 (Bibliotheca historico-ecclesiastica Lundensis1.) Tohtorinväitöskirja (1972)
- Dialog i kyrkan synpunkter på predikan (1975)
- Gudsfolket, Ett bibelteologisk studium av kyrkans identitiet (1977)
- Prästidentitet och församlingssyn, Modeller för vägval (1981)
- Gudsfolkets uppb rott. (1981)
- Det som hörs –predikoteoretiska perspektiv (1985)
- Tecken och verklighet, Herdabrev till Lunds stift (1993)
- Samtal om Gud (1997)
- Ecce Homo – efter 2000 år (2000)
- Jag har intes anningen, jag söker den (2004)
- Släpp fången loss - Gud bland metaforer och apofatiska provisorier (2016)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Ärkebiskop KG Hammar svenskakyrkan.se. Arkistoitu 13.5.2006. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ a b c K. G. Hammar peoplepill.com. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ Kg Hammar ctr.lu.se. Viitattu 14.3.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta K. G. Hammar Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Gunnar Weman |
Ruotsin arkkipiispa | Seuraaja: Anders Wejryd |
