Wikipedia

Köydenpunojankatu (Helsinki)

katu Helsingissä

Köydenpunojankatu (ruots. Repslagaregatan) on Helsingin Kampin kaupunginosassa kaakosta luoteeseen kulkeva noin puolen kilometrin pituinen katu. Se alkaa Hietalahdenrannasta, kulkee Kalevankadun ja Eerikinkadun välisen osuutensa Köydenpunojanpuistikon halki kevyen liikenteen väylänä, jatkuu taas ajokatuna Ruoholahdenkadulle ja sen yli, ja päättyy umpikujaan ennen ylempänä sillalla kulkevaa Porkkalankatua ja sillan alla kulkevaa Baana-pyörätietä.

Köydenpunojankadun alkupäätä etelän suuntaan, keskellä tornin koristama Otavan entinen Kirjatalo.

Köydenpunojankatu on nykyisin lähinnä asuinkatu, mutta aikoinaan sen varrella on ollut merkittävää teollisuutta. Nimensäkin katu on saanut alueella sijainneesta köysipunomosta[1]. Johannes Eichingerin vuonna 1839 perustaman köysitehtaan köysirata kulki avoimen taivaan alla Köydenpunojankadun suuntaisesti. Eichingerin kuoltua 1861 hänen poikansa Wolfgang jatkoi köysipunomon toimintaa vuoteen 1888 saakka. Samalla alueella toimi vuodesta 1864 myös höyrykoneistettu saha, joka kuitenkin paloi 1880-luvulla.[2]

Kadun alkupäässä oli vuodesta 1889 palaneen sahan paikalle rakennettu Otava-kustannusyhtiön kiinteistö, johon tuli vuonna 1921 Suomen ensimmäisen syväpaino[3][4]. Numero neljässä toimi 1920-luvulta alkaen Helsingin vesijohtoverkostoa rakentaneen Huber-yhtiön valimo ja pääkonttori[5]. Kadun puoltaväliä, nykyisen Köydenpunojanpuistikon alueen useita kortteleita hallitsivat pitkään Valion tuotantolaitokset ja pääkonttori[6]. Kadun loppupäässä numerossa 10 oli kreikkalaissyntyisen Achilles Christidesin perustama, Työmies-savukkeista tunnettu Fennia-tupakkatehdas, jossa nyt on muun muassa Ressun lukion ja Ressun peruskoulun käyttämiä tiloja. Sen vieressä, nykyisen Porkkalankadun sillan kyljessä, on sanomalehti Uuden Suomen 1950-luvulla rakennuttama entinen painotalo.[7]

Merkittäviä rakennuksia muokkaa

  • Köydenpunojankatu 1 / Hietalahdenranta 15: kadunkulman tornilla varustettu talo vuodelta 1904, arkkitehdit Grahn, Hedman & Wasastjerna[3]. Asukkaina mm. kollegiasessori Uno Kurtén, professoriveljekset Carl ja Ernst Lindelöf ja viulutaiteilija Sulo Hurstinen[8].
  • Köydenpunojankatu 2 / Hietalahdenranta 17: Otavan entinen Kirjatalo vuodelta 1929, kirjapainotiloja ja asuntoja, joissa asui mm. omistajasuku Reenpään edustajia ja Eljas Erkon perhe[9].
  • Köydenpunojankatu 3 / Lönnrotinkatu 40: rakennuttaja Wilhelm Willberg, suunnittelija Heikki Kaartinen, valmistunut 1911. Ullakko paloi jatkosodan pommituksissa.[8]
  • Köydenpunojankatu 8 / Eerikinkatu 45 / Ruoholahdenranta 7: korttelin kokoinen Asunto Oy Meri-Kamppi vuodelta 1981, 247 huoneistoa[10][11].
  • Köydenpunojankatu 13 ja 15: yhtenäisen, korttelin mittaisen julkisivun muodostavat viisikerroksiset funkistalot vuodelta 1939, suunnittelija Gösta Juslenius, urakoitsija pikaluistelijana tunnettu Clas Thunberg, olivat Wärtsilän omistuksessa kunnes 1959 asunto-osakeyhtiöksi. Nro 15:n asukkaita ovat olleet mm. Tauno Palo, Pia Ravenna ja Ekonon toimitusjohtaja Harald Frilund. Nro 13:ssa asui Bertolt Brecht talvella 1940–1941.[12]. Eerikinkadun kulmassa on ollut ravintola Kannas vuodesta 1939.[13]
  • Köydenpunojankatu 10 / Ruoholahdenkatu 23: entinen Fennia-tupakkatehdas vuodelta 1913, arkkitehdit Valter Jung ja Emil Fabritius[7]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos, s. 115. Helsingin kaupunki, 1981. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.8.2021).
  2. ↑ Helsingin korttelit kertovat – 80: Peltopyy. Köytyreitä ja kadunlaskijoita. Helsingin Sanomat, 5.3.1968, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
  3. ↑ a b Hämeen-Anttila, Virpi: Björkin Punavuori ja Kamppi osa 2 Kadonnutta 20-lukua etsimässä -blogi. 29.8.2017. Viitattu 16.8.2021.
  4. ↑ Sandvikens Aktiebolag Pörssitieto-sivusto. Viitattu 16.8.2021.
  5. ↑ Aktiebolaget Rob. Huber Osakeyhtiö Pörssitieto-sivusto. Viitattu 16.8.2021.
  6. ↑ Järvenpää, Eeva: Valio valtasi Ruoholahdenrannassa korttelin toisensa jälkeen. Helsingin Sanomat, 10.5.2009. Digilehti (maksullinen). Viitattu 16.8.2021.
  7. ↑ a b Parviainen, Joonas: Ruoholahdenkatu 23 Köydenpunojankatu 10 Tupakkatehdas Fennia rakennushistoriaselvitys. Pro2-Immo Helsinki R23 Oy, Nomad-arkkitehdit Oy, 2020. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.8.2021).
  8. ↑ a b Ylhäisökoteja satama-alueelle. Helsingin Sanomat, 19.3.1968, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
  9. ↑ Petäjä, Jukka: Heikki A. Reenpää on kuollut – Otavan johtaja korosti valistuksen merkitystä ja otti suojiinsa suomalaisen kirjallisuuden uudistajat. Aamulehti, 18.9.2020. Artikkeli verkossa. Viitattu 16.8.2021.
  10. ↑ Asunto Oy Meri-Kamppi, Köydenpunojankatu 8 etuovi.com. Viitattu 15.8.2021.
  11. ↑ Taipale, Taru: Hämmästyttävä muutos: Näin 80-luvun kellertävä kerrostalo pesi totaalisesti kasvonsa Helsingin Kampissa. Helsingin Sanomat, 11.5.2018. Digilehti (maksullinen). Viitattu 15.8.2021.
  12. ↑ Helsingin korttelit kertovat – 158: Kuhankeittäjä. Alkun väki kuin yhtä perhettä. Helsingin Sanomat, 30.4.1968, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
  13. ↑ Järvenpää, Eeva: Bertolt Brecht asui maanpakolaisvuosinaan Kuhankeittäjän korttelissa. Helsingin Sanomat, 26.4.2009. Digilehti (maksullinen). Viitattu 16.8.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Köydenpunojankatu_(Helsinki)&oldid=21446194”